lauantai 15. lokakuuta 2011

Havaintoja

Tällä viikolla pisti silmääni koirieni erot:
  1. Naapuri oli jättänyt kaiteelle kuivumaan kertakäyttöisen sadetakin. Koirat leikkivät, tuuli hulmautti sadetakkia. Lysti keskeytti leikin ja katsoi sadetakkia jäykistyneenä niskakarvat pörhöllään. Pentu vilkaisi sadetakkia ja houkutteli Lystiä jatkamaan leikkiä.
  2. Kauppakassit olivat lattialla. Lysti odotti normaaliin tapaansa eteisessä kulman takana, että murhaajakassit häipyvät näkyvistä. Pentu työnsi kuononsa muovipussiin "täällä tuoksuu ruoka".
  3. Keitin illalla kananmunia ja annoin koirille kokonaiset munat ihan mielenkiinnosta. Pentu saalisti omaansa haukkuen, hyppäsi etutassuillaan munan päälle rikkoen sen ja alkoi syödä. Lysti haukahti kananmunalle, joka piti pelottavaa kuminaa liikahtaessaan ruokakupissa. Sitten Lystiltä meni sisu kaulaan ja poistui kupiltaan. Otin kananmunan käteeni, jolloin Lysti uskalsi purra sen rikki ja syödä loput itsenäisesti.
  4. Annoin puruluut. Vallitsevan rutiinin mukaisesti pentu tunki ahnaasti kuononsa pussiin ja otti omansa. Lysti pakitti 2 metriä olohuoneen matolle ja odotti, että lelu kolahti pussista maahan ennen kuin rohkeni tulla sen hakemaan.
Valitusosio: Poika on edelleen kipeä. Pk-kentälle olen tehnyt lähtöä, jotta saisin ulkopuolisen näkemystä Lykyn koulutukseen, mutta lähtemisessä ei tunnu olevan mitään järkeä, koska kunnon kävely ei vielä onnistu.

Olen ensi viikonkin s-lomalla. Kohta tulee vuosi, kun olen ollut pois kokoaikaisesta työstä tai olen viimeksi kotonani istunut (!), sillä makaan olohuoneen matolla tai sohvalla, jottei selkä suutu ja jotta saisin nilkan koholle. Aika alkaa menettää merkitystään, on ihan sama onko viikonloppu vai arki. Hyvää on se, että nilkka tulee paremmaksi ja ehkä siltä osin toivun. Muu tulevaisuus on kysymysmerkki, joten yritän keksiä sille merkitystä pojan ja koirien kautta.


2 kommenttia:

laura kirjoitti...

Mä olen niin iloinen sun puolesta, että sait reippaan, uteliaan ja normaalin pennun, ja koiran reaktiot on sellaisia kuin ne minusta ehdottomasti kuuluukin olla! Jos et pahastu Lystin puolesta.

Oltais leikki- tai treeniseuraa jos ei oltais karanteenissa. eilun viikon päästä sitten voisi jo uskaltaa? Koirain oksennustauti oliskin varmaan oikeen kiva lisä vielä teidän sairastupaan, not...

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

En pahastu Lystin puolesta. Se on rakas sellaisena kuin on, mutta nyt sen ominaisuudet erottuvat selvemmin. On se vähän rohkaistunutkin. En muista olenko kertonut, että se runksutti pureskella tyhjää limpparipulloa Lykyn jäljiltä, mitä ei ole uskaltanut tehdä sitten pentuaikojen.

Olen miettinyt teidän seuraa ja välillä tekisi mieli näyttää piupaut koko varoajalle, mutta sitten tulin samaan johtopäätökseen kuin sinäkin: ei kiitos oksentelua tai ripulia tähän huusholliin.