perjantai 19. heinäkuuta 2013

Se on se jälkikin voimalaji

Illalla astelin Lykylle 70 askelta (9.), jokaiselle miltei nakki. Sen ajan koira sai olla paikkamakuussa 10 metrin päässä pyörätiestä. Hyvin pysyi. Jäljellä Lykky kiskoi kuin hullu. Noin kolmesti jouduin sen stoppaamaan, koska olisi ryysinyt nakin ohi. Tämän jälkeen se yleensä katsoi sivulle tai olisi kääntynyt takaisin, koska ei kerran eteenpäin meneminen minulle kelvannut. Tällöin rapsutin nakkia ja sanoin "jälki". Pitkät pätkät se meni kuono syvällä noukkien, hyvä. Vaikka kuinka sanon jäljen loputtua, että "riittää", syötän nakkeja ja osoitan vapauttamisen merkkejä, koira kiskoo nuuskuttelemaan poistumisjälkiä ja on ihan sen näköinen, että "täällä olisi vielä".

Minulla oli käsilihakset jo valmiiksi kipeinä jäljellä kiskomisesta. Huomenna jatketaan vielä tätä rupeamaa ja sitten on pakko pitää tauko, jotta en saa tenniskyynärpäitä.

On se vaan semmonen Pössykkä.

6 kommenttia:

laura kirjoitti...

Miksi annat sen katsoa jäljen teon (sehän vain lisää viettiä/kaahausta entisestään)? Ja silloin ku nostaa nokan ylös ja tutkailee eri suuntiin, ei sun kannata sille mitään askelta/nakkia näyttää, vaan sen kun odotat että se laskee nenän itse. Opetat sen vain kyselemään apuja muuten :)

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Se on vain nähnyt kahdesti jäljen teon, muuten ollut autossa. Ihan sama vimma. Jatkossa otan huomioon.

Apujen pois jättämistä olen harkinnut, mutta minusta sen aika ei ole vielä. Vaikka olen odottanut pitkään, koira ei ole tajunnut, mitä tehdä, siksi olen auttanut.

laura kirjoitti...

Laita kaksi namia askeleeseen ja tarvittaessa lyhyempi askelväli, jotta koira yhtä namia syödessään on jo melkeen seuraavalla.

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Kiitos neuvosta. Voin kokeilla, mutta en tiedä auttaako. Namit tuntuvat olevan koiralle jäljellä välttämätön pakko, vaikka muuten ahne onkin. Jos saisi valita, rynnisi jälkeä pitkin maapallon toiselle puolelle syömättä yhtään mitään.

laura kirjoitti...

No mustahan on ihan typerää ylipäänsä sotkea metsäjälkikoiralle ruokaa jäljelle, Sienelle on opetettu se suoraan esineillä. Kyllähän koira osaa jäljestää, ei metsästyskoirillekaan kukaan kylvä sinne alkeisopetuksessa mitään ruokaa askeliin. Motivaatio pitää jollain tapaa luoda ja jos se on jo, niin miksi sen pitäisi sieltä syödä? Koska tarkkuus, sehän se tyypillisin vastaus on, mutta enpä ole vakuuttunut siitäkään. Odotan ihan tosi mielenkiinnolla omaa seuraavaa metsäjälkikoiraani, tiedän taas vähän enemmän mitä Sienen tullessa tiesin ja jännää tehdä eläinkokeita :D

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Tuota olen itsekin miettinyt. Toisaalta luulen, että tuolla vauhdilla Lykky voi jättää muutaman kepin ilmaisematta - ja jos joskus haluan sen kanssa erikoisjälkeä tai sen sellaista, tekniikan pitää olla tarkka.