sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Hyl-0-hyl

Laitetaan taas Lystin kisakuulumiset.

Eka rata oli agilityrata. Lysti oli normaalia paremmin kuulolla, jonka vuoksi sattui pari ohjausvirhettä - hyppy väärään suuntaan - ja hylätty rata. Lähtö ok, kontaktit ok.

Toka rata oli hyppäri. Siinä riitti ansaputkia. Eka oli heti toisen hypyn jälkeen, sen vältin kääntämällä Lystin ennakkoon. Kolmas este oli muuri, jolta olisi taas loogisesti menty väärään putkensuuhun. Sen sain vältettyä puolivalssilla ja hetken pysähdyksellä. Sitten olikin hyppyjä ja kääntelyä pitkittäisillä hypyillä, takaakiertoa jne. Loppusuoraa ennen oli vielä kaksi pitkittäistä putkea peräkkäin, joista ensimmäisen jälkeen piti sivussa käydä tekemässä takaakierto. Lysti oli kuulolla ja se selvitettiin. Viimeisimmän suoran putken jälkeen oli vielä ansahyppy, joka vältettiin ja nollalla maaliin. Etenemä reilu 4 metriä sekunnissa, sijoitus 4. 

Kolmannella, agilityradalla, oli taas ansan paikkoja, sekä hyppyjä että putkia. Lysti pysyi hyvin hanskassa ja tehtiin virheetöntä rataa aina kepeille eli 17. esteelle saakka. Siellä silminnäkijöiden mukaan kumarsin sen verran, että Lysti valitsi toisen välin. Sen jälkeen kepit eivät onnistuneet millään, Lysti jätti aina viimeisen pujottelematta. Seinäänkin oli matkaa vielä muutama metri, mutta joku jippo siinä oli. Ihan kuin koira ei olisi viimeistä keppiä nähnyt. Ehdin kysyä tuomariltakin "kauanko näitä ilkeää hinkata". Hän hymyili vastaukseksi ja käsitin sen luvaksi jatkaa yrityksiä. Kun noin 5. yrityksellä saatiin kepit tehtyä, otettiin keinu, pussi ja juostiin suoraan maaliin. Hylkäännyimme siis.

Radat olivat kivoja. Niissä oli haastetta ja pyöritystä, mutta silti olivat sopivan virtaavia. Itse olin ekalla radalla ehkä vähän löysä, toisella oli jo kunnon asenne, kolmannellakin, mutta sillä taas ulkopuolisin silmin vähän löysähkö. Petrataan, ei muu auta.

***

Eilen olin seuran valmennuksessa ilman koiraa, otin kyllä oppia talteen niin paljon kuin koiratta pystyin saamaan. 

Ja miksi ilman koiraa? Meillä on Projekti Vire menossa molemmilla koirilla. Vireen hallitseminen alkaa ihan arkisista asioista, mm. hihnakävelystä. Lysti pääsi kuitenkin tänään matkaan, koska olin ehtinyt startit maksaa enkä halunnut viikonlopun kaikkia koiramenoja perua. Sen verran projekti on tuottanut tulosta, että sain viedä Lystin starttiin muiden koirakoiden läpi käskyttämättä, löysällä hihnalla. Ennen olen sitä namittanut, temputtanut tai leikittänyt ennen lähtöä ja se on silti kuumunut toisten suoritusten katsomisesta. Rauhallisemmassa mielentilassa oli myös ensimmäisen radan hylkäyksen salaisuus. Koira oli kuulolla, mikä yllätti. 

6 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Onnittelut nollasta!

Projekti Vire, kuulostaa kivalle ja erittäin hyödylliselle :) Vireen hallinta kun on niin hemmetin vaikeata!

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Kiitos onnittelusta!

Toivon Projekti Vireen lunastavan odotukseni. :)

Satu kirjoitti...

Hieno ajatus tuo vireen hallinta. Kerro etenemisestä. Ja onnea nollasta!

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Kiitos Satu! Ajattelin kirjoittaa tarkemman kuvauksen koko jutusta, mikäli homma onnistuu.

Sarianne kirjoitti...

Joskus valmennuksista saa paljon enemmän irti ilman omaa koiraa, kun voi vain keskittyä kirjaamaan muistiinpanoja muiden läpikäymistä jutuista jne. Oman koiran kanssa ei välttämättä aina ennätä niin keskittyä muidenkin treeneihin.

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Olet oikeassa. En ole pitkään aikaan (koskaan?) ollut agivalmennuksessa ilman koiraa. Paljon sai irti näinkin.