torstai 11. kesäkuuta 2015

Vähän virettä

Tänään oli ryhmätreenit, joissa olin Lykyn kanssa lyhyen aikaa. Eilen sain treeneihin ft:lta siunauksen, koska koirassa ei ollut mitään isompaa hoidettavaa. Usein ft:n jälkeen saa suosituksen terapian jälkeen vähän rauhallisempaan menoon 2-3 päiväksi.

Meidän teema oli kisavire. Siitähän meidän kisasuoritus mättää. Ensi kerralla paneudumme aiheeseen paremmin. Rimat oli 55:ssä. Menin Lykyn kanssa lyhyttä pätkää, missä oli 2 hyppyä, puomi, keinu ja 2 putkea. Jätin pois A:n, kepit ja ison osan radasta muutenkin. Edellä meni kuumentamassa mudi ja varsinkin iloisesti kiitoksesta kiljuva ohjaaja, kiitos hänelle! Sama koira jäi sovitusti haukkumaan aidan viereen Lykyn treenin ajaksi. Pidin huolta Lykyn vireestä ennen starttia, joko kielsin hinkumasta tai kokeilin, osaako rauhoittua vieheleikillä. Osasi molemmat. :) 

Hurtta ei tehnyt (uhallakaan...) yhtään puomin ylösmenon virhettä. Alastulojen jälkeen tein persjättöjä tai valsseja. Tässä on nyt itsetutkiskelun paikka. Koira lähtee liikkeestäni eikä käskystäni. Olen ollut epäselvä. Enkä osannut käskyttää oikein, vaikka oikein keskityin! Vaikka muka annoin vapautuksen eli seuraavan esteen käskyn ajoissa, en oikeasti tehnyt niin. Onkohan minulla joku diagnosoimaton kielellinen erityishäiriö? Joskus pohdin, voiko koiran vapauttaa pelkästään vartaloavulla, mikä sinänsä olisi järkevää, jos koira vartaloa enimmäkseen lukee - mutta persjätön tai valssin jälkeen ainakin minun yläraajani heiluvat niin holtittomasti, että niistä saa lähtömerkin mikä tahansa koira. 

Tiedänpä, mitä treenata kesälomalla. Lykky kyllä tajusi sukkelaan, mitä haettiin.


***

SM-kisakuume tuppaa nousemaan väkisinkin. Osallistumme Lystin kanssa kolmansiin SM-yksilökisoihin. Peruin hotellin pe-la:ksi, koska jättäydyimme pois lauantain joukkuekisasta. Lysti ei ole mikään hotelliyöpyjä enkä rehellisyyden nimissä minäkään. Lähden ajamaan lauantaiaamuna Ouluun. Pysähdyttävä on vähintään kahdesti selän takia. Katselen siellä illemmalla joukkuekilpailua. Sunnuntaina ehdin hyvin ennen kisaa syödä hotellin aamiaisen, mikä on hotelliyöpymisen tärkein pointti. Tikkisen (tämä kutsumanimi on lyhenne Lystikki Lystikkisestä) pesen huomenna, jotta siitepölyt eivät kutise turkissa ja koiruus näyttää edustavalta. Paineita ei ole. 2 viikon treenaamattomuus voi kostautua niin, että koira ei paljon ohjauksesta välitä, vaan on kuin irti päästetty ilmapallo. Radalla voi tietenkin sattua kaikkea muutakin, ei sillä. Joka tapauksessa hienoa on päästä osallistumaan! Elämässä voi sattua mitä tahansa milloin tahansa eikä osallistumisoikeus ole itsestäänselvyys. Nautitaan nyt.


2 kommenttia:

Sarianne kirjoitti...

Tsemppiä kisoihin!!! :)

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Kiitos!!!