torstai 17. syyskuuta 2015

Keskiasentoa ja agilitya

Otsikko ei tarkoita K18-juttuja. Kävin maanantaina omt-fysioterapeutilla, jolle näytin magneettikuvan. Päätä ei saa taivuttaa enää alaspäin (koko loppuelämäni aikana), koska asento voi saada pullistuman suurenemaan. Autolla ajaessa pään kuuluu nojata niskatukeen. Sain jumppaohjeita, kuinka vahvistaa kaulaa/niskaa. Ne myös muistuttavat, missä keskiasento on. Olen pitänyt nyt uskollisemmin kauluria, koska sekin muistuttaa oikeasta asennosta. Olen löytänyt miljoona arkitekemistä, missä päätä taivutetaan alaspäin. Syöminen noin esimerkiksi. Metsäpolulla kävelykin vaatisi sellaista, ellei halua nostaa polvia korviin kompastelun välttämiseksi.

Jos joku ei tiennyt (esimerkiksi  minä en), kerron nyt, että pään venyttely eteenpäin taivuttaen erityisesti niin, että painaa käsillä niskan takaa, on kaikille potentiaalisesti vahingoittavaa. Lopettakaa siis semmoiset venyttelyt!

Agilityssa suurin riski on tilanteissa, joissa huonoryhtisen työpäivän jälkeen kääntää päätä etukumarasta sivulle. En enää muista mikä oli tarkka mekanismi, mutta sellaisen työpäivän jälkeen syvätuki on jotenkin kadonnut tai jotakin sellaista ja tällöin pullistuman purskahdus olisi mahdollista. Jos haluan tehdä jotakin etukumarassa, taitoksen pitää tapahtua lantion tasolla.

Päivät ovat edelleen t y l s i ä. 

Tänään syötin Lykylle aamuruuan temputtamalla sitä tasapainotyynyn päällä ja ryömityttämällä. 

Otin molemmat illalla agilitytreeniin, tosin treenasin vain Lykyn. Mentiin samaa rataa, mitä sunnuntaina seurakaverini ohjastamana. Unohdin radan pari kertaa. Keskityin ohjaamaan vähin askelin kauempaa ja pitämään pääni vartalon jatkona. Lykky oli mainio. Putkiin lähetykset onnistuvat kaukaa, samoin esim. kahdella hypyllä 180 asteen käännös. Takana leikkaaminen onnistuu, kun näytän käännöksen ajoissa. Kauempaa ohjatuissa välistävedoissa koira pitää ottaa jämäkästi haltuun, muuten tulee slalomia. Puomilla ottaisin mieluusti etumatkaa, mutta tällöin ylösmenokontakti hajoaa. Siinä on treenaamista edelleen.

Treenattiin erityisesti takaakiertoa kauempaa. Aluksi Lykky ei hoksannut millään, vaikka lelulla autettiin. Sitten asiat jotenkin loksahtivat ja tauon jälkeen se haki takaakierron kaukaa, oikein korjasi linjansa.

Mitään kiireisempiä juoksurevityksiä en tehnyt ja sujuihan tuo noinkin. Hyvää teki kaiken kaikkiaan päästä ihmisten ilmoille jotenkin normaaleihin systeemeihin. 

Loppuun laitan vielä tämän päivän kännykkäräpsyn. Lykky on käynyt salaa tuulitunnelissa ja muokannut sivuprofiiliaan virtaviivaisemmaksi.


2 kommenttia:

Sarianne kirjoitti...

Totta, kaulaa taivuttaa aika monessa asennossa ajattelemattaan. Sen huomaa vasta sitten, kun joutuu varomaan sitä. :/ Tuo Lykyn kuva ja erityisesti kuvateksti naurattaa :D

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Juu. Ihminen liikuttaa päätään aika paljon, olen huomannut.

Minustakin Lykyn korvat näyttävät hauskoilta!