Rapakuntoinen koira

Pakkaskisojen perumisen jälkeen klikkasin innoissani Giblin tulevalle lauantaille kahteen starttiin agilitykisoihin ja sunnuntaille gambler-snooker-kisoihin. Vähän ahnehdin toki, mutta pitäisi saada niitä ranking-pisteitä ja gambler-snooker-kisoja on vähän. Kun Giblistä tuli doping-koira hengissäselviämistaistelussaan, peruin nämä katkerana. (Näin sitä vaan luonteen jalous paljastuu.) Sitten sain peruutuspaikan maanantain agilityvalmennukseen, mikä levitti balsamia kilpa-minäni haavoille. 

Sitten vein Giblin normitsekkaukseen eläinfysioterapeutille. Ei ehkä olisi pitänyt, tai miten sen nyt ottaa. Kun syksyllä on selvitty lähes puhtain paperein tsekkauksista, nyt tuli punakynää. Giblillä oli kireyttä oikealla puolella lanteessa, lonkankoukistajassa ja pectineuksessa. Vasemmalla lonkankoukistaja lievemmin kireä, pectineus ok. Vasemman lavan takana kireyttä, oikea puoli melko hyvä. Rintaranka lapavälistä tiukkaa. Myös lihaksistossa kireää pitkissä selkälihaksissa. Altistavina tekijöinä todennäköisesti selän patin leikkuu, 2 viikkoa hihnalenkkiä, sitten pakkaset vähine liikkumisineen ja tassun nosteluineen (ennen sukkia) ja kruununa liukkaat, Gibli liukasteli keskiviikkona metsäpolulla aamulenkilläkin. Olen itsekin huomannut reisilihasten huvenneen. Suositus: Kunnon kohotusta ilman agilitya ainakin ensi viikko, venytysohjeita, seuraavalla viikollakaan ei liian rankkoja treenejä. Kontrolli 25.1.2024. 

Peruin sen agilityvalmennuksen ja seuraavankin aiemmin sovitun. 

P.S. Kuva on otettu joulun alla. Isomman koiran kaveriksi oli pakko tehtävä kaveri, jottei hänen tarvitse olla yksin. Tein myös ruokakipot, jottei kummankaan tarvitse olla nälissään. Miten se meni... "Lapsi ei ole terve, jos leikkii liian kauan." Tein koiran myös vuosi sitten.