sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Loukku, osa 29

Loukkuprojekti on edennyt. Tänään koira ei enää näyttänyt niin pelokkaalta häkin lähellä. Tehtiin siitä putki avaamalla evakuointiluukku (kiitos Laura ideasta). Minä olin toisessa päässä ja lapsi toisessa, molemmat makkarolla varustettuina. Kun Lysti alkoi vonkua ja haukkua ei-arasti ja asetteli tassujaan alustalle, kevyesti kaulapannasta vetämällä se sujahti läpi. Sen jälkeen ei apua tarvittu.

Myöhemmin otettiin videokamera esille. Lapsi oli videoimassa, joten en häntä saanut niin lähelle houkuttelemaan. Vieläkin oli tuollainen työ, mutta koiran ilme ja olemus ihan eri kuin aiemmin, nyt sellainen "tekisi mieli mutta hirvittää". Tuosta on matkaa levolliseen automatkailuun, mutta edistymistä on tapahtunut. Video on koostettu useasta pätkästä, parasta siinä on lapsen nauru.


2 kommenttia:

laura kirjoitti...

Videolla toi houkuttelu näyttää mun silmään just pahalta, siltä mistä edellisessä viestissä kirjoitin. Että joka kerta sen vaaditaan menevän syvemmälle. Koira kiertelee ja kaartelee ja sitä houkutellaan. Ennemmin vaikka laittaisin sille valjaat ja veisin sen siitä rauhassa läpi ja sit palkka. Jotenkin toi vaan näyttää siltä että koira ottaa turhaan kierroksia, mutta enhän toki tiedä auttaako nää mun ajatuksetkaan.

Putkella tarkoitin, että peität sivuseinät matolla, että se on umpinainen. Saattaa auttaa tai sitten ei. :D Lisäks laittaisin tonne sisälle maton, niin se pohja ei tunnu niin pahalta.

Ja kerta se osaa mennä siitä läpi, niin entäs sellainen, että laitatte häkin jonnekin kapeaan kohtaan tai tukitte sivut muilla huonekaluilla, niin että toiselle puolelle pääsee vaan läpi menemällä. Sitten toinen ihminen toiselle puolelle ja toinen toiselle, kasa nameja käsiin ja koira menee häkin kautta ihmiseltä toiselle.

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Hei!

Kiva, että jaksat pohtia tätä. Oletan ymmärtäväni mitä tarkoitat.

Kokeilin sitä muutamaan otteeseen, että olin olohuoneessa ja "jes" + palkka tuli aina kun koira meni itsenäisesti lähelle häkkiä. Se vaan ei rohjennut mennä yksin sisälle, alkoi maata tai haukkua.

Eilen se vietiin kerran läpi kaulapannasta avittamalla, se oli hyvin nopea hyppäys, mistä tuli palkka. Minusta tuntuu siltä, että se ei mene häkkiin kierroksia nostattamatta tuolla tavalla innostamalla. Sama oli muinoin agilityputken kanssa. Eilen pysäytin sen kerran häkkiin, pälyili kattoa ja seiniä.

Ei se tänäänkään näytä menevän häkin lähelle. Aamuruuan lihaisimman palan kantoi olohuoneen matolle eikä keittiön matolle (mille normaalisti), missä häkki on.

Tuo kapea kohta -idea on hyvä, niin ei pääse kiertämään. Pohjalle aion laittaa maton, en löytänyt eilen sopivaa, samoin sivuseinien verhous todennäköisesti helpottaa. Ostan ehkä kaupasta maton, jonka laitan häkkiin poikittain niin että sitä riittää seinille. Hapsuista solmin häkin seiniin kiinni.

Siihen mattoonkin pitää vaan totuttaa. Jos kotiin ostetaan uusi matto, niin Lysti kiertää sitä 2 vrk. Uusiin lattiamattoihin ei siedätetä, kiertää aikansa ja joskus uskaltaa astua päälle.