Lysti

Tänään tulee 3 vuotta Lystin kuolemasta. Keskustelin juuri ystävän kanssa siitä, että kai senkin voi yrittää hyväksyä, että päätöksen kanssa ei voi olla ikinä aivan sinut. Se on liian iso ja vaikea. Että se kalvaa loppuun saakka. Aina voi jossitella. Mutta sen kanssa voi silti elää. Ja kuten toinen ystäväni aikoinaan sanoi: "Kun se on vaan hyväksyttävä, että koira elää lyhyemmän aikaa kuin ihminen."

Lysti, rakas Champion, toivottavasti sinun on hyvä olla siellä jossakin.

Pääsin silittämään Lystiä unissani

Unissani laskin Lystin Kuopiossa irti. Lysti hävisi ja löytyi myöhemmin 2 koiraihmisen luota. Lysti oli iloinen minut nähdessään, kiemurteli jalkojeni edessä ja pysähtyi kiemuralle silitettäväksi. Koko koira hymyili. Unessa silittäminen tuntui siltä kuin joskus ennen, minkä olin jo miltei unohtanut. Nyt muistan taas tarkemmin, miltä Lystin silittäminen tuntuikaan. Olisi huojentavaa ja koskettavaa pystyä uskomaan, että Lysti kävi katsomassa minua ja voi hyvin.

Tänään käytin auton huollossa. Mukanani oli Urban Malinois, jonka kanssa 2 tuntia vierähti yhdessä asiakkaille tarkoitetuista työhuoneista. Aulaemäntä lupasi tuoda vettä tarvittaessa.

Ft

Tänään oli Giblin fysioterapia. Oikean takajalan lonkankoukistaja ja etureisi hieman tiukkaa, keskiselässä, vasemmalla th-rangassa ja lavantauksessa kireyttä. Nämä reagoivat hyvin käsittelyyn. Ne sopivat oikean takajalan haavan aiheuttaman kevennyksen seurannaisiksi. 

Itse haavasta otin äsken kuvan. 3 x päivässä menee pihkasalva. Sisällä pidetään sukkaa. Ulkona on sukka ja kenkä. Kyllähän tuo kuivuneelta näyttää, mutta milloin se kestää juoksua ilman, että antura repeytyy tai että menee hiekkaa anturan sisään, on sitten eri juttu.

Tänään on Lystin syntymäpäivä. Hyvää syntymäpäivää Kaunotar Lysti sinne jonnekin. Rapsutan kuonosi tyvestä ja pörrötän kaulakarvojasi. Sitten sinä pyyhit kylkiäsi jalkojani vasten ja minä silitän kylkeä ja pörrötän vielä ristiselästä ja sanon, että Kaunotar Lystikki, meillä on sinua kova ikävä.

Juttelin töissä kuolemasta ja kuoleman pelosta. Sanoin, että ajattelen niin, että siitä portista on ennen menneet muutkin läheiset, että ei se aivan kauheaa voi olla. Ehkä mielessäni ajattelen jotakin Harry Potter -elokuvien tyylistä menoa takkaan tai junalaiturille jotakin ja murto-osia, mutta sitä Harry Potteria en sanonut ääneen. Mutta sen sanoin, että haluan elää siinä uskossa, että pääsen sitten koirieni luokse. Oletan, että jälkeenjääneitä läheisiänikin se lohduttaa. He voivat sanoa toisilleen, että siinä uskossa se kuoli hymy huulillaan.

Dabl-Ou-Gibli

Ensin päivitän torstaiset pikkujumpat: etujalkojen sivuttaisaskeleet, namilla eri asennot ja kickbackit.

Sitten mennään tämän päivän Esa Muotkan radoille. Koiria oli paljon. Ensin meni pikkumaksit, sitten maksit. Giblin kanssa startattiin numerolla 91. 

1. Agilityradalla käytin pari kertaa viskiä ja pari kertaa leikkasin takana tai tein poispäinkäännön. Gibli hoiti homman kotiin. Videolinkki streamiin tulee myöhemmin. Tällä radalla oltiin nopeitakin, 5,32 m/s, sij. 3., kärkiaikaan 1,82 sekuntia. Muutamasta käännöksestä oltaisiin voitu nipistää. On aika huikeaa, kun katsoo jotakin koiraa, joka näyttää tosi nopealta ja sitten oma tekeekin nopeamman ajan. Sitä jää miettimään, että näytetäänkö me muiden silmiin nopeilta. Linkki.
2. Hyppyradalla Gibli kesti hyvin lähdössä, joten saatoin ottaa kolmannelle hypylle pakkovalssilla. Keppikulma oli vähän hankala avokulma, mutta Gibli selvitti ja kesti takana leikkaamisen. Tyttönen oli kuulolla myös tiukemmissa käännöksissä. Tältä radaltakin tehtiin 0 etenemällä 5,78 m/s ja tultiin neljänsiksi, nyt kärkeen 67 sadasosaa ja nopeimmalle vitosen koiralle 1,33 sekuntia. Linkki videoon on tässä.
3. Agilityradalla tuli puomin alastulolta vitonen ja sitten rima, kun käskytin ennen rimaa ja riman päällä, jotta koira ei nappaisi taaempaa hyppyä, jonka niin moni otti. Tältä radalta 10 vp ja kärkeen liki 3 sekuntia. Video.

Tämä kappale tuli radiosta kotiin ajellessa. Alku on hypnoottinen. Take another little piece of my heart, babe. 

Lämpötila oli aamulla nollan tienoilla. Laitoin Giblille Lystin loimen, jota olen pitänyt käyttämättömänä tallessa Lystin kuoleman jälkeen. Parikin kertaa Gibliä katsellessani näin Lystin edelläni ja tiesin, miltä Lysti tuntuisi, jos olisin taputtanut loimen päältä.

Lyhyet treenit

Treenasin Giblin lyhyesti tiistaina (unohtunutta hyppytekniikkaa) ja torstaina (hyppytekniikkaa, kontaktit ja yksi etäohjauspätkä lammikkoisella ulkokentällä). 

Flunssa alkaa olla ohi, asentohuimaus on jäljellä. Alan väsyä selkääni. Ottaa päähän sunnuntaisen kisan peruminen em. syistä. Harvoin mitalia on tarjolla. En pysty kävelemään normaalisti. Agilityradalla pinkaisen, mutta en voi luottaa juoksemiseeni. Kipua ei voi sanoa sietämättömäksi (olisi leikkausindikaatio), jos kerran agilityssa kirmaa. Muuten kyllä lähtee tehokkaasti ilo kaikesta.

Katsoin eilen Lystin videoita. Kun Lysti tuli v. 2008, ei minulla ollut aluksi digikameraa. Sain sellaisen siskoltani. Myöhemmin ostin videokameran. Molemmista tiedostot piti siirtää johdolla tietokoneeseen. Nykyään on erilaista. 

Lysti tykkäsi leikkiä hippasta. Jännitys näyttää olevan ihan samanlaista kuin ihmisillä. Tuon seinän ympäri pääsi kiertämään.

Ennen varsinaista uimista Lysti opetteli "uimahypyt":

Taidan alkaa julkaista näitä videoita, osaa uudelleen. Tämä blogihan on jo ikivanha, mutta niin alan olla minäkin. Samoista syistä en aio vaihtaa Instaan tai X:ään. 

Lysti

2 vuotta sitten oli päivä, jollaista ei pitäisi ikinä tulla. Kaunotar Lysti, toivottavasti sinulla on hyvä olla siellä jossakin.

Tällä videolla Lysti ulvoo kuultuaan jäätelöauton ujelluksen. Voitte vaan uskoa, minkä kuulen aina korvissani, kun kuulen jäätelöauton äänen.

A ym.

Kävin Giblin kanssa hallilla. Treenasimme sitä A:ta. Nyt kontakti oli täpärä, kun tein lelu kädessä valssin tai persjätön A:n jälkeen. Tätä yritin sitten korjailla. Vauhtia oli edelliseltä hypyltä. Toisena oli erottelu: hypyt suoraan tai hypyiltä käännös. Muista käskyttää ajoissa!

Viime viikolla Lysti tuli yöllä käymään. Lysti makasi kyljellään hyvässä voinnissa. Silitin Lystin kaulakarvoja, otsaa ja korvia. Ajattelin, että tästä koirasta en luovu ikinä. Vielä aamulla muistin, miltä Lystin kaulapuuhka tuntuikaan sormieni välissä. Tule Lysti pian käymään uudelleen. On ikävä.

Kolmantena. Sunnuntaina siirsin A:ta vähän sivusuunnassa, vetämällä hiekalla. Selkä on ollut sitten 2 päivää herja. Ei se kestä mitään ponnistelua. Se on muuten syy, miksi vien irrallaan Giblin kisoissa lähtöön.

10 - hyl - 5

Maanantaina levättiin. Tiistaina käytiin 1,5 tunnin metsälenkillä. Keskiviikkona Giblillä iski yhtäkkiä anturaan hirveä kutka ja hetkessä Houku-Hauku oli jyrsinyt ihorikon varpaiden väliin. Ei mikään syvä, mutta sellainen, minkä ihminenkin saa aikaiseksi sormiinsa, jos oikein raapii. 

Tänään uskalsin kisoihin Liukan radoille.

- Ekalta, agilityradalta, virhe puomin alastulolta (olin jo katsovinani, että osui), ja poispäinkäännöksestä toinen virhe. Tässä on video, kiitos Jere taas.

- Toiselta, hyppäriltä, tuli moninkertainen hylky. Alkoi ansaputkesta, jatkui esteiden ohituksilla jne.

- Kolmannelta, hyppäriltä, vitonen hypyn ohituksesta heti alkuun. Video on tässä, Jere-Productions sekin.

Tänään on Lystin syntymäpäivä. Hyvää syntymäpäivää sinne jonnekin, rakas tyttönen. Olet mielessäni.

1 405 255 - 930 - 17 - 7448

Otsikossa on vanhaan tapaan Suomessa vahvistetut koronatartunnat, sairaalahoidossa olevat, teholla olevat ja tautiin menehtyneet. Vahvistettu koronatartuntaluku ei mitenkään pidä paikkaansa (= mutu). Nykyään vahvistuksen taudilleen tuntuvat hakevat vain he, jotka sitä haluavat tai johonkin tarvitsevat.

Parissa kisoissa en ole enää pitänyt maskia hallissa. Silmälasien huurtuminen pahenee sen kanssa. En kyllä hakeudu ruuhkaankaan. Lauantaina kisoja katsellessani silmiini osuivat vaatekorit, joilla aiemmin koronakisoissa siirrettiin ulkovaatteita lähdöstä maaliin. Enää niille ei ollut tarvetta. Ruokakaupassa pidän yhä maskia lähes aina, niin täällä pitää moni muukin. Taisin jäädä ruuan kauppakassitilaajaksi, niin kätevästi sillä saa vältettyä turhaa ajan menoa. Lisäksi minusta on jotenkin sympaattista, että joku tuntematon on pakannut ruokani. 

Korona näyttää asettuneen osaksi kiertäviä flunssia, kuten alun perin uumoiltiinkin. Jäin lukemaan koronapäivityksiä. Lystiä ikävä.

Maaliskuu 2020

Oma treeni

ireneerling.kuvat.fi

Gilbertto Tomban kanssa hallilla:

• Kontaktien vahvistus (keinu, A, puomi)
• Eteenmeno putkesta muurille ja A:lle
• Kepit, sisäänmeno putken vieressä
• Saksalainen/takaakierrot, itse edellä merkittävästi, Gibli kyllä hyppää, luota!
• Kokoaminen ennen muuria

Täällä on lunta. Jos Lysti eläisi, miettisin, voisinko jättää siklosporiinin tauolle.

Lystin kuolemasta tulee tänään vuosi

Tulee jälleen mieleeni, kuinka kamalan tyhjä koti oli Lystin lähdön jälkeen. Olin etukäteen joskus miettinyt, millaista on tulla joskus eläinlääkäristä takaisin ilman Lystiä. Ei sitä tyhjyyttä voinut silti aavistaa. Epäuskoa. Ikävää. Tyhjyyttä. Ahdistusta. Olen miettinyt usein, olisiko Lystille löytynyt vielä jotakin parantavaa hoitoa. 

Olin aiemmin tullut tuskaiseksi ajatellessani, kuinka kauheaa on sitten joskus sanoa ne sanat, joita on joskus mielessään miettinyt, mutta on vielä aiemmin saanut olla vaiti. Ja sitten, ikään kuin kamalassa kesäteatterissa kuulee itsensä sanovan ääneen, että kohta Lysti sinuun ei enää satu. Ehkä pahinta on vielä se, että pettää lopulta oman koiran luottamuksen pahimmalla mahdollisella tavalla - eutanasialla. Ja sitten seuraavat viikot ja kuukaudet pohtii, että olisiko sittenkin vielä saanut jostakin jonkin oljenkorren vetäistyä. Ja muistuttaa itselleen, miten kipeä ja laiha paras ystävä oli ja miten kipeä haimatulehdus onkaan. Mutta silti miettii, että ei se mikään palvelus ole parhaalle ystävälle. Ja että jos vielä saisikin Lystikin takaisin.

Viime vuonna tuli usein radiosta Queenin Who wants to live forever, jota kuuntelin herkistellen, vielä silloin, kun Lysti vielä eli. En niinkään ajatellut sen sanojen olevan juuri sopivia, vaan sen tunnelman ikävästä. Sitä ei ole tullut radiosta aikoihin. Tänään tuli. Ymmärrän niitä vanhoja miehiä, jotka eivät ota enää koiraa, koska eivät kestä luopumista.

Tässä kuvassa Lysti nautiskelee, kun kampaan pään takaa. Tätä kuvaa katsoessani voin muistaa, miltä turkki tuntui.

Rakas Lysti. Me nähdään vielä.

Liuhto

Tänään olimme Liuhdon Timon opissa. Gibli yllätti minut taidoillaan.

• Etukäteen hankalimmaksi kaavailemani poispäinkäännös puomin toisella puolella onnistui.
• Putkesta tullessa vähän hypyn edessä kääntämässä, ei auttanut ottaa askelta, jotta Gibli ei mennyt takaakiertoon, vaan hyppäsi suoraan ja siivekkeen ympäri. Luonnostaan olisi hypännyt ristiin.
• Ennen käännöshyppyä kerro Giblille käännös, muista tämä!
• Sylivekillekin on käyttöä.
• Kepeillä erkaantumisen Gibli kesti hyvin, vaikka kepit veivät päin seinää.
• Putken jälkeen poispäinkäännös toiseen suuntaan toimi, ja Gibli haki sulkukulmakepit hienosti, vaikka olin ulkopuolella.
• Toisen putken jälkeen sain Giblin pois edessä olevalta hypyltä nimen sanomalla, siitä palkka, ja pidin seuraavalla kerralla suuni kiinni ja vain näytin esteen.

Vuosi sitten tiistaina kuoli Lysti. Varsinainen kuolinpäivämäärä on huomenna.

Fysioterapia

Tomba kävi fysioterapiassa, faskioita käsiteltiin samalla. Lievää tukkoisuutta oli lapojen seudussa, lonkan ojentajissa ja toisessa sääressä (tämä kolahti lauantaina rimaan). Sain uuden venytysohjeen kaulaan.

Illalla siivosin auton. Vein roskiin Lystin alustan. Lysti onkin ollut paljon mielessäni. Tajusin tässä yhtenä päivänä sellaisen jutun, että mikäli aiemmalla kotipaikkakunnalla eläinlääkäriasema ei olisi aina järjestänyt meille rauhallista tiputushuonetta haimatulehdusten hoitoon, ja Lysti olisi aina joutunut osastohoitoon eläinsairaalaan, olisi lähtö voinut tulla aiemminkin. Jotenkin se ajatus lohdutti. 

- "Lysti, he puhuvat yhä sinusta."

- "Tiedän."

Treeni

Sunnuntaina hain Giblin. Kävimme samassa niemessä, missä tasan vuosi sitten ennen muuttoa, kun Lystikin vielä eli. Oli vähän haikea olo. Söimme ja poimimme mustikoita (kuten silloinkin). Gibli oli samanlainen merihevonen kuin vuosi sitten. Ilmeisesti tuossa on juuri sopivan syvää sellaiseen.

Tänään kävin Gilberton kanssa treenaamassa:

• Pujottelu lelulla hetsaten
• Puomi ja A
• Loppusuora
• Valmiina ollutta rataa esteelle 12 saakka. Radalla oli putki-puomi-erottelua ja 180 asteen käännöksiä. Hyvin menivät. Tuli lämmin.

Hyvin lyhyt treeni ja Lysti unessa

Kävin hiekkakentällä hyvin lyhyesti, vireeseen huomiota kiinnittäen:

• Kerran kepit avokulmaan ulkopuolelta ohjattuna, vastakkainen käsi testaten. Onnistui.
• Kerran A ja keinu, kahdesti puomi
• Putken jälkeen hyppy irroten ja takaa ohjattuna

Sen pituinen se.

***

Lysti tuli uniini. Varpaan ympäriltä oli irronnut nahka "kenkämäisesti" niin, että alta veresti iho. Joku sanoi, että "voit sinä sen Lystin lopettaa". Minä mietin, miten saan siveltyä sinkkivoidetta niin, ettei Lystiin koske. Tunsin tassut ja raajat sekä kyljet juuri sellaisina kuin ne aina turkin alta tuntuivat. Herätessä oli ikävä.

Lystin syntymäpäivä

Heräsin aamulla ja kuvittelin, miltä Lysti tuntui sängyn vierellä. Tikkinen tuli viereen hiljaa, mutta aistin läsnäolon. Silitin kuonoa, korvia, niskaa ja pitkiä kaulakarvoja. Kun avasin silmät, näin kolmiokorvat ja ilahtuneen hännänheilautuksen. Ajattelin, että ajattelemalla voin olla Lystin kanssa. Iski ikävä. Koira, joka muutti elämäni suunnan. Lysti, toivon, että sinulla on nyt hyvä olla.

Lysti pentuna.

Melkein 1-vuotiaana v. 2009.

Melkein 1-vuotiaana 14.5.2009

Melkein 2-vuotiaana 6.5.2010.

3-vuotiaana 11.6.2011

Vuonna 2012 olen ottanut vain vähän valokuvia. Tämä on otettu 9.4.2012,
miltei 4-vuotiaana.

5-vuotiaana 28.5.2013. Edellisenä vuonna oli alkanut tassuoireilu.

5.4.2014, melkein 6-vuotiaana.

7-vuotiaana 27.6.2015

Myös 27.6.2015

V. 2016 olen myös ottanut tosi vähän kuvia, tässä Lysti on 2 kk vaille 8-vuotias.

9-vuotiaana 8.6.2017

10-vuotiaana v. 2018

11-vuotiaana v. 2019.

Samoin 11-vuotiaana

28.5.2020, 12-vuotissyntymäpäivänä. 
Tämä oli niin tuttu näky.

Samana päivänä. Lysti nauttii.

13-vuotiaana, viimeistä kertaa lempipaikassamme.

Jälleennäkemisiin, rakas ystävä.

Agilitytreenit

1. Hyppytekniikka: set point okserilla, suoraan ja käännökset
2. Pakkovalssi-jaakotus, parempi ajoitus jälkimmäiselle
3. Ihmisnuolen treenin jatkamista
4. Takaakierto ja irtaantumiseni aiemmin, nyt Gibli piti rimat, vaikka kiirehti perääni
5. 6 kepillä "törkkäykset", kerran 12 keppiä vastakäden avustamana
6. Keinu, puomi, A

On ikävä Lystiä. Olen ennen nukahtamistani muistellut, miltä tuntui rapsuttaa Lystin kuonoa, pörröttää kauluskarvoja ja tuoksutella niskakarvoja. Tänään poika muisteli, kuinka hiljainen Lysti oli: paitsi, jos piti urahduksella muistuttaa iltaruuasta tai leikata kynsiä. Jälkimmäisessä proseduurissa Lystistä tuli vanhemmiten hiljaisempi, mutta muisti auliisti näyttää hampaitaan taaimmaisia myöten.

Eilisiltana katsoin nukkuvaa Gibliä vieressäni. Pieni malinois, joka ensin auttoi Lykyn ikävään ja sitten Lystin ikävään. Mietin, että yhtenä kertana se Pieni Sydäntyttökään ei sitten enää nouse. Ja sekin tulee olemaan kova paikka.

Treenisuma

 Eiliset omat treenit:

• Ihmisnuoli (ei vaikutusta Giblin jarrutukseen)
• Wrap
• Twist
• Leijeröinti ja pakkovalssi
• Keinun alastulo
• Oli tunnin varaus. Agilitya teetin vain vähän, joten loppuaika treenattiin koiratanssia ja palkasta luopumista.
• Em. ohjauksista nettipalaute: 
• Gibli kiertää minut hyvin, toimi paremmin kuin vastakäännös.
• Ihmisnuolessa voit kokeilla lelua ennen rimaa.
• Kääntävässä (puoli)valssissa jalka ja rintakehä edelleen enemmän kohti ponnistuskohtaa eikä rimaa.
• Vastakäännös aiemmin eikä yhtään liikettä taaksepäin.

Tänään Suoknuuti. Harmittaa, että kuulen samat asiat uudelleen ja silti en saa niitä muutettua. Tuli onneksi paljon uuttakin:

• Suunnittele ohjauksesi koiran linjojen mukaan. 
• Arvioi ponnistus- ja laskeutumispaikat, olennaista tietoa ohjausten suunnittelujen kannalta.
• Pidä kontakteista kiinni täsmällisesti. Gibli osasi, kun en itse hätiköinyt. Keinu onnistui, olin yllättynyt! Eilinen treeni oli hyvä!
• Mieti takaakierrot kristallipallolla, ja oma sijaintisi koiran laskeutumispaikkaan nähden. Luottamus koiraan kasvaa koulutustason myötä.
• Edellä menemistä treenatessa Gibliä joutuu opettamaan ottamaan myös hypyt tarkemmin. Nyt tipahti rima x 3. Muista reagoida näihin. Tämä ilmiöhän kävi viime kisoissa, kun startissa menin 3 esteen päähän.
• Takana leikkaaminen - leikkaa oikeasti se reitti tai käännä koira ennalta.
• Tällä radalla kepeille ohjatessa kannatti käyttää vastakkaista kättä, sai Giblin kääntymään paremmin oikeaan väliin.
• Tiukassa "vedossa" ota vastakkainen käsi käyttöön, jotta saat rintamasuunnan pysymään oikein. Nyt käänsin selkäni ja Gibli tuli alhaalla olevaan käteeni hypyn ohi.
• Muista yhä katsekontakti!

Illalla jatkettiin koiratanssissa:

• Luopuminen nameilla ja leluilla, jatka kotona.
• Kosketuskeppi tai käsikosketus ja näihin kestoa.

Sain postissa muutaman isomman valokuvan koiristani. Lysti ja Gibli näkyvät nyt isona tauluna olohuoneen seinällä ja Lykky työhuoneessani. Ikävä on molempia edesmenneitä, Lystiä ja Lykkyä. Kunpa saisin takaisin.

Agilitytreenit

Hallilla. Onpa vilakka tuuli. Pakkasta 8 astetta. Maassa on lunta puoli senttiä paikka paikoin.

• Kepit, lähetys putkeen, tiukat takana leikkaamiset - Gibli ei erehtynyt kertaakaan.
• Saksalainen, myös eri kulmista: Gibli oikoi aluksi ilman verkkoa. Nämä kaipaavat yhä vahvistusta.
• Erkaantumiseni siivekkeen ympäri kiertämisessä, onnistui.
• Mersun merkkiin irrottaminen, onnistui, myös vastakäännöksellä.
• A ja puomi. Ylösmenokontakteilla saa kivasti harmaita hiuksia.

Jäähdyttely tehtiin metsässä. Tuli mieleeni, että niin tein varsinkin Lystin agilityuran alkuaikoina. Koin, että treenin jälkeinen ulkoilu metsässä rauhoittaa sopivasti psyyken ja fysiikan, sekä koiran että omistajansa.

Lystin 40 x 60 cm kuvataulu tuli. Harmillisesti valokuvan pikselit eivät riittäneet isompaan. Ripustin kuvan seinälle tämän tietokoneen näytön viereen. Vähän kuin Lysti olisi tullut kotiin, paitsi ei lähellekään tietenkään. Otin kuvan lumessa pakkasella 31.1.2011, ollessani selän vuoksi sairauslomalla ja varsin kipeä. Kuvassa Lysti on 2½-vuotias, varma, vahva ja elinvoimainen. Jännä liike tulee siitä, että lähestymisjarrutus on alkanut. Lempikuvani. 

167 119 - 229 - 31 - 1216 - Lysti ja Lykky mielessä, jumppaa, tanssia ja kisat

Ensinnä eilen Lysti oli hyvin vahvasti mielessä ja tuli kova ikävä. Vaikka Lystin kuolema on realisoitunut mielessäni, silti aika ajoin havahdun siihen, että tästä menetyksen pahasta unesta ei tosiaankaan enää yhtenä päivänä herätä. Siitähän se Lysti tuli mieleeni, kun yritin opettaa Gibliä hyppäämään käsieni välistä. Samalla muistin, miltä tuntui, kun Lysti hyppäsi käsirinkulani välistä. Kuinka pitkät karvat hipaisivat käsivarsiani ja tuntui suorastaan uskomattomalta, että niin iso koira koskettamatta sillä tavalla osasi. Ja tänään Sipoon kisoissa katsoin sisäkatossa pyöriviin tuulettimiin ja muistan, kuinka Lysti niitä säikkyi. 

No sitten kännykässä oli tallessa vielä tämä kappale, mitä soitin paljon Lykyn viimeisinä aikoina, kun alkoi tulla tunne, että aletaan upota spiraaliin.

Ei tämä onneksi yhtä synkeyttä ole ollut.

Giblin kanssa olen jumpannut sisällä ja "tanssinut" lähikentällä. Tuo pörreä, karvoja varistava ystäväni, edistyy mukavasti.

Tänään ajoimme Kaukisen tuomaroimille radoille. Kaikki radat olisivat olleet täysin mentäviä verrattuna kahden viime viikonlopun kamaliin ratoihin. Radat olivat hyvän väljiä, niissä oli silti kuitenkin kaikenlaista sopivan tuntuista haastetta.

1. agilityradalta tuli virhe A:n alastulolta virhe. Kepit Gibli pujotteli hienosti ja pelasti yhden pitkittäisen hypyn lukien jotenkin ihmeellisesti ajatukseni. Sitten ihan lopussa herpaannuin ja ohjasin Giblin muurin ohi, kun käänsin liian tiukasti. (Vau, siellä oli stream. Tässä näkyy eka rata.)
2. agilityradalla tehtiin minusta hienoa nollaa ihan loppuun saakka, missä A:n alastulolta taas virhe. Ei se puomin ylösmenokaan mikään ideaali ollut, mutta ei siitä virhettä tullut. Vitosella oltiin toisia ja ärsyttää, etten tajunnut pysäyttää Gibliä A:n alastulolle. Voittonolla olisi ollut tarjolla. (Video.)
3. hyppärillä oli paljon käännöksiä, hankalia linjoja ja mahdollista imuroida takaakierroissa tai etupuolelta otettavissa hypyissä koira väärälle puolelle rimaa. Mutta sain pysyttyä riittävästi edellä ja ohjattua siksi sujuvasti. Pujottelussa Gibli kesti hienosti erkaantumiseni. Lopussa vauhti tuntui kovalta ja jo toisen kerran tänään, kuin ajatukseni lukien, Gibli haki sulavasti toiseksi viimeisen hypyn vilautettuani aavistuksen vastakkaista kättä. Sitten oltiin nollalla maalissa. Ja vihdoin tuli SE. Se saumattoman yhteistyön tunne, kun murto-osasekuntipeli osuu just nappiin kovassa vauhdissa. Sanoinkin maalissa ääneen "hui kauhistus", kun hyvät väreet meni pitkin selkärankaa. Tässä on video hyppäriltä.

          Voitettiin se rata.

Miinukset:

• Kisa-A:lle on nyt oikeasti keksittävä jotakin. Treeneissä virhe ei näy. Pitääkö palauta pysäytys-alastulolle? Ei kai?!
• Puomin ylösmenot...

Plussaa:

• Gibli alkaa lukea ajatuksiani. Kisakaverini pelasti kaksi hyppyä hakemalla ne juuri oikealta puolelta ja hyppäämällä hypyt ihan pitkittäin.
• Hyppärin fiilis. Sitä ei kukaan vie ikinä pois. 

Pieni Gibli on täyttänyt kahdet isot saappaat. Tänään olisin hyppärillä voinut soittaa tätä Lykyn kappaletta. Kuten joku on kommentoinut: kun tämän laittaa soittamaan autoillessa, nopeusrajoitukset menettävät merkityksensä.