keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Hakemista

Ei ole Lystin kanssa nyt jyvä kohdallaan.

Sunnuntaina kisoissa eka rata oli hyppäri, joka oli tosi haastava. Radan linjat veivät koirat hypyille suoraan, vaikka koirat piti saada takaakiertoon. Takaakierron jälkeen tuli kiire seuraavaan paikkaa esim. suoran putken toiselle puolelle ohjaamaan seuraavaan takaakiertoon tai suoran putken ja pituuden jälkeen ansaputken epäloogiseen päähän jne. Yhdessä kohtaa en ehtinyt ohjaamaan takaakiertoon ja siitä hylkäys. Muuten olisi ollut nolla.

Toka radalla puomi oli kolmantena. Lysti hyppäsi alastulon, keskeytin.

Kolmannella radalla oli (liian) lyhyitä estevälejä ja yksi hyppy lähellä seinää. Siltä piti kääntyä 180 astetta. Olisin mielummin hyppäyttänyt Lystin ristiin, kauemman siivekkeen kautta, mutta sitten Lysti olisi laskeutunut ja kaartanut betonialustalla liki seinässä. Tällä radalla sössin jo 3. esteen takaakierron, Lysti hyppäsi kainalon alta hypyn suoraan. Hylkäys siltä siis myös.

Jonkin verran lohdutti taas se, että tuloksia tuli tosi vähän. Mm. toisen radan voittaja sai 10 vp.

Maanantaina käytiin metsäkävelyllä. Eilen kävin Giblin kanssa hallilla. Videoin hyppytekniikkaa, jotta voin Alatalon Vapun kanssa tehdä yhteistyötä. Lopuksi lähetin pennun muutaman kerran putkeen. Loppuverryttelyn se suoritti uros-bc:n kanssa.

Olohuonetreeninä on jatkettu paikalla pysymistä ja luopumista.

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Esineilmaisua, jumppaa ja agilitya

Jumppaosioon kuuluu molempien koirien taiteilu tasapainotyynyllä. Lysti taiteilee siinä hyvin monipuolisesti. Gibli osaa asettaa sille etutassunsa, pyörähtää enemmän ja vähemmän sattumalta etuosallaan. Eilen alkoi jo takajalatkin osua tyynylle. Naksuttelen asioista, jotka vievät oikeaan suuntaan.

Esineilmaisua käytiin treenaamassa kylmällä nurmikolla. 3 kertaa ilmaisu sujui hyvin, neljännellä kerralla pentu nuuskutteli palikkaa ja olisi jättänyt sen siihen. Kehuin lopulta ilmaisusta.

Tänään käväistiin agilityhallilla. Harjoittelin suoraan putkeen ja u-putkeen lähettämisiä. Siivekkeen kierrätin 2 x per puoli. Lopuksi Gibli paukutteli keinun päätyä maahan.

Luopumista on harjoiteltu myös. Minulla on kädessäni nakkeja ja vieressäni molemmat koirat. Se koira saa, joka ei nakkeja huomaa. Molemmat ovat keksineet omat juttunsa: Gibli menee maihin, katsoo rahin alle ja saa sillä nakkinsa. Lysti saa ne peruutuksesta ja muualle vilkaisusta.

Toissailtana käytiin metsäkävelyllä. Onneksi oli vähän lunta, jotta jotakin näkikin. 

Pimeää on, päivisin pitää pitää valoja päällä, jotta näkee sisällä. Niskaan pakottaa ja vasempaan takareiteen & pohkeeseen vihloo. Ei ole kovin kukkeat tunnelmat.

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Hyl - 10 - hyl

Julistin Lystin tassun terveeksi lauantaiaamuna. Tämän päivän kisat eivät menneet kisat ihan putkeen.

Eka radalla Lysti varasti pahasti lähdöstä ja hyppäsi toisen hypyn väärään suuntaan. Vein sen pois radalta.

Toinen rata oli hyppäri. Siinä oli heti alkuun välistävedot, jotka tein pitkästä aikaa vetämällä, sujuivat. Sitten tein valssin ohjatakseni Lystin kepeille hankalaan aloitukseen. Lysti tiputti riman, säikähti, aloitti kepit oikein, mutta säikkynä pyörivää rimaa katsoen, keskeytti pujottelun ja kävi haistelemassa tuomarin. Jatkettiin rataa. Putkijarru pelasi. Radalla oli kohta, missä oli monta suoraa putkea peräkkäin. Yhdeltä sellaiselta piti kääntyä sivuun hypylle. Lysti tuli ohjaukseen hienosti. Tältä radalta kymppi.

Kolmas rata oli agilityrata. Siinä olisi ollut siivekkeen ympäri pyörittämisiä ennen kontakteja. Jos koira hyppäsi ristiin, oli edessä kammottava kulma sekä A:lle että puomille. Juuri näin kävi Lystille ja oikaisin sitä sen, mitä ehdin. Putki-puomi-erottelu pelasi. Puomin alastulon koira loikkasi. Olin keskeyttää, mutta jostakin syystä jatkoin rataa. Ihan lopussa sain koiran pakkovalssissa vastakkaiselle hypylle, joten se oli hylkäys.

Tuloksilla ei juhlinut kukaan, mikä tietysti vähän lohdutti.

Gibli oli turistina matkassa. Look at that -game on tehnyt hyvin tehtävänsä. Koiruus käännähtää hyvinkin pienestä hamuamaan vasenta kättäni ja loikkii innoissaan.

Lykkyä on kova ikävä. Sellaisen ahdistuksen sävyttämän ikävän tilalle on laskeutunut syvempi suru ja kaipaus. Pössykkä eli vielä vuosi sitten. - Giblissä on jotakin samaa. Ehkä se on perusmalinoisia, mutta toivon, että jotakin enemmän.

Ai niin. Tein vanhasta fleecestäni Giblille nutun. Tämä kuva on otettu ennen ompelua. 

perjantai 10. marraskuuta 2017

Esineilmaisua ja tassun paketointia

Lystin tassu ei sitten parantunutkaan siinä sivussa, vaan olen tällä viikolla paketoinut pahimmillaan märkää visvovaa varpaiden väliä. Sinkkivoide teki taas ihmeitä ja muutos alkoi kuivua vuorokaudessa. Nyt tassu alkaa olla ok, mutta vielä tänäänkään koiruus ei päässyt normaalilenkille. Lysti on kehittynyt taitavaksi paketin avaajaksi ja olen kehitellyt mitä ihmeellisimpiä teippivirityksiä askartelun estämiseksi. Haavatötsää pään ympärillä Lysti ei kerta kaikkiaan siedä, joten se ei ole ratkaisu. Siklosporiinia menee taas päivittäin 20 kilon mukaisella annoksella.

Giblin kanssa on lenkkeilty kahdestaan sekä kaduilla että metsässä. Pentu on herkempi, kun liikkuu kanssani yksin, mikä on hyvä juttu. Olemme jatkaneet Look at that -gamea. Tänään harjoittelimme metsälenkin yhteydessä sivulletuloja, minkä pentu näköjään jo oppi.

Varsinainen projekti on ollut esineilmaisun siirtäminen sisältä ulos. Pihanurmikolla se sujui vielä hyvin, mutta jäljen yhteydessä pentu vain nuuhkaisi esinettä ja jatkoi matkaansa. Se selvästi arvostaa jäljestämisen korkeammalle kuin nakin palaset ja kehut, mitä se saa ilmaisusta. Vaihdoin välillä palkan namista palloksi. Tänään palasin ruokapalkkaan ja sain silti onnistumisia. Oletan, että tähänkin löytyy molempia tyydyttävä ratkaisu, kunhan saadaan toistoja lisää, palkka sopivaksi - ja Gibli miettimisaikaa.

Ai niin, puolivuotiaan pennun strategiset mitat: 53 cm ja 16,8 kg (aamupalan jälkeen).

maanantai 6. marraskuuta 2017

Putkessa

Lauantaina olimme sukulaisvierailulla. Koirat olivat matkassa ja matkustivat autossa huomaamattomasti. Sunnuntaina ei sisätottiksia kummoisempia tehty. Gibli osaa tulla yhä pienemmästä vihjeestä sivulle. Olemme harjoitelleet myös paikallaan pysymistä istuen ja makuulla. Hyvin vaiheessa se on vielä. Tänään tottistelun aluksi Gibli ilmaisi kännykkäni. Palkkasin siitä.

Käytiin tänään agilityhallilla. Jatkoimme putkiprojektia. Tarpeelliseksi osoittautui luoksetulotreeni. 2 kertaa lähetin pennun siivekkeen ympäri. Koska se hakee sen hyvin jo parista metristä, en asiaan panosta enempää tässä iässä. Keinun liikkeeseen tutustutin pentua vähän aikaa.

Lystillä aukesi tassu, ei olisi pitänyt tauottaa siklosporiinia. Ei se enää onnu ja voi jo liikkua ulkonakin.

Video treenin alusta:


Ensimmäinen mutkaputki:

Sitten loppui kameran akku.

perjantai 3. marraskuuta 2017

Friday - agiday!

Yllätin itsenikin ja otin vuosilomapäivän. Kävin Giblin kanssa agilityhallilla.

Yhteinen kiva hetkemme alkoi kiroilulla. Pentu pysyy autohäkissä, kun avaan oven. Kun sanon "ole hyvä", se hyppää syliini, koska en halua sen vielä hyppäävän maahan. Nyt se ponkaisi suoraan ylähuuleeni ja silmälaseihini. Spontaanisti karjaisin "s**tanan pentu, kallo halkee". Laitoin pennun takaisin häkkiinsä ja tunnustelin, onko nenämurtuma, huulimurtuma, silmälasimurtuma vai kallonmurtuma. Olin yllättävän ehjä. Kun mielentilani oli otollinen, annoin pennulle luvan uudestaan. Nyt se hyppäsi syliini varovaisesti. Pentu käveli hiljaa ja vetämättä halliin, vaikken muistuttanut kertaakaan hyvistä käytöstavoista.

Esittelin pennulle putken. Putki oli suorana, ehkä 3-4 metriä pitkänä. Ensin vein putken toiseen päähän nakin pakasterasiassa, mille näppärä pentu kipaisi putken ohi ja jatkoi nakin hotkaistuaan rallattelulla pakasterasia suussaan. Sitten heitin pallon putkeen, mistä pentu sen haki. Siitä etenimme muutamalla toistolla tilanteeseen, jossa saatoin lähettää pennun noin metrin päästä putkeen ja viskata pallon palkkioksi putkesta tulemisen kunniaksi. Leikimme kahden lelun leikkiä, jotta minäkin pääsin leikkiin osalliseksi.

Pidimme pienen tauon. Gibli kävi makuulle ja samalla rauhallisesti mussutti narupalloaan. Kehuin sitä ja silittelin kroppaa läpi. 

Tässä kohtaa pysähdyin. Olen miettinyt, jatkanko agilityn harrastamista ollenkaan ja mitä pennun kanssa alan oikeasti tehdä. Se jäljestää luonnostaan hyvin eikä ole millään lailla alusta-arka (sunnuntaina tästä mainittiin erikseen, pimeässä vieraat portaat menivät tuosta vaan). No nyt olin kyykyssä vieressäni makaavan nuoren koirani kanssa, joka lussutti palloaan tyytyväisenä. Silitin ja se nautti, venytti itsensä pitkäksi. Tuumin, että tällaista minä elämältäni haluan. Tämä pentu on taitava oppimaan ja minä nautin sen kanssa treenaamisesta.

Lepotauon jälkeen kokeilin siivekkeen kiertämistä. Edellisestä kokeilusta on aikaa. Pentu yllätti ja osasi molempiin suuntiin. Saatoin lähettää sen noin metrin päästä. Näitä tein 2-3 per suunta, koska en halua väännellä liikaa nuoren koiran kroppaa. Lopuksi tehtiin "ratapätkä". Pentu kiersi siivekkeen, pääsi palkaksi putkeen, minkä päässä pallo vieri karkuun. 

Olen miettinyt paljon Lykkyä, sen kohtalo on edelleen kova paikka. Lykky oli pentuna ulkona hyvin välinpitämätön vieraita ihmisiä ja koiria kohtaan. Gibli ei ole. Häntä vispaa ja pahimmillaan koira kiljuu, kun näkee potentiaalisen tervehdittävän. Kieltämällä pentuun saa tolkkua, mutta olen kaivanut esiin myös vanhan Look at that -gamen. Sillä opetin muinoin Lystin sietämään pahoja asioita, kuten sähkö- ja puhelinlinjoja, pressulla peitettyjä veneitä, peräkärryjä jne. Idea on siis se, että kun koira huomaa jotakin pelottavaa, naksautetaan ja annetaan palkka. Lystille ei voinut naksutella, koska se pelkäsi naksun ääntä. Sille sanoin "Jes!" ja palkkasin. Kun Gibli havaitsee ihmisen tai koiran (höristää korviaan), se saa naksun ja palkan. Tällä pyritään muokkaamaan mielikuvaa. Uusi asia ei olekaan "Hui kauhistus" (Lysti) tai "Jee, tervehtimään" (Gibli), vaan "bongasin uuden jutun, kantsii kääntyä emännän luo, jolla on jotakin kivaa". Treenin jälkeen kävelin Giblin kanssa tällä systeemillä. Tämä oli syy, miksen ottanut Lystiä hallille matkaan. Hyvin nopsaan Gibli on tajunnut idean. Sai kaivinkoneestakin naksun ja palkan.

Giblin säkä on noin 51-52 cm ja se näyttää sopusuhtaiselta. Jännä nähdä minkä kokoinen siitä tulee. En ole punninnut aikoihin, mutta se on suunnitelmissa.

Otsikkoon liittyvä lifestyle-blogi-osuus:
Vanhat Kuomat, yhä lämpimät, tosi kätevät riisua ja pukea, varsinkin
kun tarranauhojen kiinnityspinta on täynnä koirankarvoja eikä
nauha enää tartu mihinkään kiinni. Kengät ovat 1-2 numeroa liian isot, 
mikä helpottaa pukemista.

Jalassa on Nonamen suunnistushousut, joita ei juuri huomaa. 
Ne venyvät joka suuntaan, joten alle voi laittaa monta kerrosta 
pitkiä alushousuja. Suosikit, vaikka jo rähjääntyneet.

Lystin syyllistävä katse, koska en ottanut mukaan treeniin. Portaat
odottavat aamuharjausta.
Gibli. Harmittaa, etten saa kännykästä
kuvaa ulos tarkempana.

Alkuviikon jutut

Maanantaina pidettiin lepopäivä, tiistaina tehtiin pitkä metsälenkki, keskiviikkona kävin Giblin kanssa hallilla ja torstaina tehtiin taas pitkä metsälenkki. On ollut ihanan talvista. Vähensin jo Lystin siklosporiinia niin, että pidin välipäivänkin, mutta kait lääkitys pitää taas nostaa entiseen ylläpitoannokseen, koska ilmat lämpenevät ja kadut ovat täynnä lumisuolasohjoa.

Hallilla teetin pennulle hyppytekniikkaa ehkä 7 cm korkeilla rimoilla noin 4 toistoa yhteensä namialustalle. Gibli pysyy yhä paremmin aloillaan. Oli aika ihana yllätys, kun laitoin namialustan maahan. Gibli tuli sen luokse ja ilmaisi sen esineenä, kävi maihin alusta etutassujen välissä. Palkkasin. 

Kotona on harjoiteltu seuraamista, maahanmenoa, pysähtymistä, luoksetuloa ja esineilmaisua. Uutena on treenattu sivulletuloa. Pentu äkkäsi sen nopeasti, tulee sivulle pienestä käsimerkistä. Ulkona lenkin ohessa on myös treenattu luoksetuloa, välillä molemmat koirat saavat "yllätykseksi" nakkia.