maanantai 20. maaliskuuta 2017

Dörffelö lekurissa

Aamulla kotona kalastin rutiinilla Lykyn pissin pakastepurkkiin. Ajoin sitten vakioeläinlääkärille. Perillä otettiin verikokeet. Tsekattiin etuhammas, josta vain kärki on katkennut. Ytimeen vaurio ei yllä, joten toistaiseksi seurataan tilannetta. Loppuviikosta saan vastaukset. 

Lykky Luihuinen painoi 24,4 kg, miltei 2 kg (!) enemmän kuin viikko sitten. Vaa'at eivät ehkä ole keskenään synkassa. Olen mättänyt sille ruokaa 3 x päivässä, mutta tuskin Lykky on sitä varastoinut noin tehokkaasti. Hoikka koiruus on edelleen, mutta tilanne ei ehkä ole niin surkea, miltä näytti.

Piti ottaa ihan valokuva pintelijalasta käynnin jälkeen. 

Lysti on saanut nauttia metsälenkeistä. Niinä aikoina Lykky on kotona isossa vessassa, jottei loiki ja juoksentele, kun silmä välttää.


Sepelitassu näyttää paremmalta livenäkin ilman ylivalotusta.

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Lisää asiaa eläinlääkärille

Lykyllä ei nyt oikeasti mene kovin hyvin. Se laihtuu isoista ruokamääristä huolimatta. Mevetissä vaaka näytti entistä vähemmän. Ruokahalu on hyvä. Välillä närästää, koska se nuolee joskus nahkasohvaa. Ajoittain se pissii liikaa. Kiinteämpi puoli näyttää normaalilta. Joulukuussa laajat lab-kokeet olivat ok.

Takatassu alkaa hiljalleen umpeutua.

Eilisiltana katsoin sen suuhun tassusiteen vaihdettuani. Yksi etuhammas on katki. Ei aavistustakaan, missä se on mennyt. Maanantaina käydään näytillä ja katsotaan lisää labraa laihtumisen vuoksi.


Ulos menossa, sentään kaksi jalkaa on toistaiseksi ehjänä.

Sepelitassu toissapäivänä
Laitan tähän loppuun islantilaisbändi Kaleon kappaleen "Way down we go".


tiistai 14. maaliskuuta 2017

Dorffi lääkäriin

Paketoin Lykyn jalan lauantaina pumpulilla, kipsinalusvanulla ja itseensä tarttuvalla siteellä. Se varasi jalkaansa hyvin. Avasin paketin sunnuntaina ja maanantaina huomatakseni mahdolliset hankaumat ja pidin joka kerta jalassa jäitä. Sunnuntaina varpaassa oli hematoomaa ja se oli ikävästi turvoksissa. Eilen turvotus oli vähän laskenut.

Jäissä. Mun sormi ei ole Lykyn suussa, vaan leuan alla.
Sukkulamainen turvotus

Paketoitu jalka
Raivasin tämän iltapäivän työkalenterista tyhjäksi ja ajoin Lykyn kanssa Mevetiin. Ennen sisäänmenoa sen takatassu liukui sepelillä ja lumpsahti vielä jalkanikin alle. Sisällä tuli takatassusta verta ja sekin meni tsekkaukseen. Etutassua Lysky ei aristanut, mutta turvotusta oli edelleen. Se myös varasi tassuunsa normaalisti. Sitten Lykky rauhoitettiin tarkempia tutkimuksia varten. Lattialla se oli liian skarppi, joten nostin sen syliini. Koirani nukahti lopulta polvieni päälle. Molemmista etutassuista otettiin perus- ja taivutuskuvat, joiden avulla näkee nivelsiteiden tilanteen. Luissa ei ollut vikoja. Nivelsiteet eivät antaneet periksi kuvissa tai rauhoituksessa tunnustellen. Takatassusta löytyi karvojen ajelun jälkeen asfaltti-ihottumat. Ne käsiteltiiin Betadinella. 

Aivan turhat asfaltti-ihottumat
Kyseessä on vain 1. asteen eli lievin venähdys niveltä tukevassa nivelsiteessä (lateraalinen kollateraaliligamentti). Tuki pidetään 2 viikon ajan ja koiraa ulkoilutetaan vain pissalenkit. Tämän jälkeen liikuntaa lisätään vähitellen, seuraavat 3 viikkoa hihnassa. Tossua voi pitää apuna tällöin. Agilityyn voi palata 6 viikon kohdalla. Venähtänyt varvas saattaa vaurioitua uudelleen herkemmin. Asfaltti-ihottumia puhdistelen noin viikon.

Kotimatkalla sain valokuvan itsestäni. Pian saan tietää, paljonko se maksaa.

***

Ottaa rankasti päähän sairastuttaa koira omalla harrastamisella. Varvasvammat ovat kuulemani perusteella hankalia ja uusivia. Olen ollut jonkin verran agilityihmisiin yhteydessä Lykyn loukkaantumisen jälkeen. Monet boikotoivat alustaa, jolla Lykky loukkasi itsensä. Se ei luista yhtään, vaan jotenkin "tarraa". Useammasta suusta olen kuullut koirille sattuneen sillä kynsi-, varvas- ja nivelsidevammoja. Kunpa olisin tiennyt sen! Itse satutin kankkuni (selkävika tai paikallinen), kun jalka tarrasi alustaan liian tiukasti. Oireilin 2 kk. En tiedä, mitä agilitystani jää jäljelle, kun pussin lisäksi menee tämä alusta boikottiin. Ennestään vältän liukkaita halleja. Ensi lauantaina piti osallistua Lystillä paragilityn SM-kisoihin, mutta en voi ottaa samanlaisella alustalla loukkaantumisriskiä Lystin kanssa.

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Voihan itku

Käytiin eilen belgi-immeisen hyvissä treeneissä Lykyn kanssa. 

Rytmitys nousi taas tärkeään osaan. Vaikka saan juosta lujaa, silti pitää muistaa rytmittää ajoissa. Lykky tarttee tukeni, jos menen edellä, muuten se kirii perääni rimojen kustannuksella. Takaakierto-persjättö sujui hyvin - rima kesti. Viskileikkauksessa pitää ohjata tarpeeksi pitkään. Kepit koira haki hankalasta paikasta upeasti, kun ohjasin kunnolla. 

Ja sitten. Ihan treeni lopuksi palkkasin Lykyn. Lelun saalistettuaan se linkkasi ja piti ilmassa vasenta etustaan. Siinä ei tuntunut mitään. Lopetin treenin siihen ja annoin koiran lönköttää rataa purettaessa, niin se tekikin linkuttamatta. Jäähdytellessä se liikkui normaalisti. Kotona illalla se linkkasi. Katsoin kintun läpi ja voihan viude, ulommainen varvas on turvoksissa. Siinä on pidetty kylmää, muuna aikana tukeva paketti ja aika on jo varattu jatkotutkimuksiin. On tosi surullinen olo.


Kuuntelen tätä ja toivon, että urhealle Lykylle käy vielä hyvin.


torstai 9. maaliskuuta 2017

Ulkoilua ja vähän agilitya

Alkuviikosta oli kaunista. Kävelimme paljon jäällä. Kävelimme eilenkin, vaikka tuuli piiskasi ilmaa.

Tänään kävin Lykyn kanssa treenaamassa. Hallissa oli Riinan viime viikon rata. Menin sen pari kertaa läpi. Lykky teki harvinaisen virheen, kun tuli kepeiltä pois kesken kaiken, kun tein edellä persjätön. Sitten treenasin puomin ylösmenon kontakteja. Koiruuden onnistumisprosentti oli 70-80.

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Fysioterapia

Sunnuntaiksi oli aiemmin sovittu fysioterapia ja se tuli tarpeeseen.

Lysti oli paremmassa kunnossa kuin aiemmin, jumit olivat huomattavasti vähäisemmät. Lykky oli takaosastaan vino ja edempää ylimenoalueella jumissa. Vinous sopi lauantaiseen liukasteluun.

Eilen ja tänään otettiin hissummin - nautimme aurinkoisesta säästä jäällä maltillisesti liikkuen.

lauantai 4. maaliskuuta 2017

Kisoissa

Olin ilmoittanut molemmat koirat 3 radalle. Lysti meni ensin, Lykky yli 20 koiraa myöhemmin.

Ekalla agilityradalla Lysti tuli ohjauksiini hyvin, otti kontaktit, pujotteli hyvin ja piti rimat. Nollalla maaliin, sijoitus kuudes. Koiria oli viitisenkymmentä.

Lykky kiljui riemusta jo autosta otettuani. Se kesti lähdössä hyvin, mikä oli ihme siinä vireessä. Tassujen sutimisen takia se ruopi mutkissa tyhjää. Saman sutimisen takia se oli hyppyjen kanssa vaikeuksissa. Se ajautui liian lähelle tai väärässä kulmassa, yritti tosissaan päästä rimojen yli, mutta osui niihin korjausliikkeistä huolimatta. 15 vp.

Toisella agilityradalla oli hankalampi keppikulma ja takana häämötti putkensuu. Olin kaavaillut ohjaavani vasemmalta puolelta, mutta emmin, koska en ollut varma Lystin osaamisesta. Vaihdoin radalla ohjauksen valssiin, jolla työnsin Lystin väärään väliin. Muuten koira tekikin nollaa. Kyllä otti päähän. Olenko ihan mutaman kerran ollut jotakin mieltä ohjauksen muuttamisesta kesken rataa?

Lykyn kanssa aprikoin radalle lähtöä. Päätin sitten kokeilla, kestäisikö se paremmin pystyssä, kun nyt tuntee alustan. Intoa ei puuttunut. Rimat kestivät, mutta renkaan koira tiputti takajaloillaan, hyppäsi myöhään. Kepit se otti varmasti. Puomin ja A:n alastulolla se ei suinkaan pysähtynyt ja lopulta otti lentokeinun, mihin keskeytin radan.

Hyppärille ilmaantui pussi. Koska startti oli illalla ja Lykyn pystyssä pysymisestä ei ollut takeita, en halunnut jäädä edes harjoittelemaan typistettyä rataa. Peruin osallistumiseni ja ajelin kotiin.