torstai 13. joulukuuta 2018

Jumppailua ja vähän agilitya

Tiistaina yritin käydä treenaamassa heti töiden jälkeen, mutta halli oli varattu. Tänään kävin siellä Giblin kanssa. 

Tehtiin kehikkoa A:ta varten. Gibli teki joka kerta oikeanlaisen 4 tassun osuman. Kierrätin siivekkeen ympäri, 25 cm rimaan saakka. Gibli kaartui kauniimmin, mutta 25 cm:ssa alkoi "levitä", joten lopetin siihen. Lopuksi mentiin puomia, siinä pysäytän koiruuden vanhanaikaisesti.

Eilen tehtiin uusia jumppaliikkeitä. Paljon on edistytty sitten aloituksen.

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Jumppailua

Giblikki rikkoi takatassunsa anturan räpylän välin viime viikolla ilmeisesti jäätyneeseen lumen pintaan. Sillä on ihan minimini repeämä, sen verran kuitenkin, että välillä tassua keventää. Siksi ollaan oltu agilitytauolla. Sisällä on jumpattu. Hihnakävelyllä se halusi kovasti tutustua tiibetinspanieliin, jonka omistaja halusi antaa kaveriksi. Voi että Gibli oli riemuissaan! Mateli kylkimyyryä korvat ilosta luimussa ja kiljahteli.

Lysti on päässyt nauttimaan pitkistä yksilölenkeistä. 

Laitan parista jumppaliikkeestä videot. Huomion arvoista on se, miten rohkeasti Lysti kiipeilee pallon päällä. Se kun on hyvin varovainen epävarmojen alustojen kanssa. Jumppapallon kestoa ihmettelen myös, se saa kynsistä aika kovaa osumaa. Yhtenä päivänä se vielä lätsähtää. Yllätyin, kuinka hyväntuuliseksi tulen puuhasta.



torstai 6. joulukuuta 2018

Agility ja jumppa

Kävin Giblin kanssa hallilla ennen kuin reitin valtasi panssariajoneuvot.



Myöhemmin tulivat helikopterit.




Kieputin sitä ympäri siivekettä.

Teetin Rachel Sandersin alkeistreeniä 2 hypyllä, josko kuitenkin kehikolla muokkaisin A:n. Muutaman kerran koira loikkasi kehikon yli, mutta tuli myös hyviä 4 tassun osumia.

6 kepillä harjoitin sisäänmenoja putki houkuttimena. Hyvin putki aluksi houkuttikin nieluunsa, mutta lopulta koira teki oivia toistoja. Oli niin hienoa!

Eilen jumppautin molemmilla ohjelman läpi. Pitää ottaa videolle joku ilta.

Verestän vanhoja muistoja sotakoirien hyvistä ominaisuuksista. Hyvää itsenäisyyspäivää.



perjantai 30. marraskuuta 2018

Ulkoilua, jumppaa, lepoa, agilitya - Lysky

Ulkoilusta mainittakoon sen verran, että hyytävä tuuli on ollut seuranaimm' useana päivänä. Aina on myös pimeää, paitsi tiistaisin, jolloin olen pitänyt vapaapäiviä.

Jumpat jatkuvat molemmilla 2-3 kertaa viikossa. Molempien into tarttuu!

Kävin tiistaina Giblin kanssa agilityssa. Teetin set pointia taipuneena ja siltä käännöksiä. Edelleen oli puolieroa, vasemmalle kääntyminen huonompaa. Illalla tunnustelin Giblin oikeaa kylkeä, minkä se ruhjoi oksaan kesällä. Kohdassa oli triggeri ja sormiin olin tuntevinani arpikudosta. Hellällä naplaamisella sain triggerin laukeamaan.

Torstaina oli ryhmätreeni. Gibli oppi uutena viskileikkauksen. Toisena kokeiltiin kauempaa lähettämistä takaakiertoon, se tarvitsee vielä vahvistusta. Rengas putken jälkeen oli hankala, sekin meni vahvistukseen.

Tänään kävin töiden jälkeen hallilla uudelleen. Otin pitkästä aikaa viehelelun mukaani. Taisin keväällä kokeilla viimeksi? Jatkoin luopumisen ja rauhoittumisen opettamista - se ei ole siinä vielä kovinkaan hyvä. Lelun irroitusta se tarjoaa mukavasti. Jätin viehelelun myös varsinaiseksi treenipalkaksi. Harjoittelimme eilisiä listalle lisättyjä kohteita eli viskileikkausta myös toiseen suuntaan, kauempaa takaakiertoon lähettämistä ja rengasta. Kontakteja vahvistelin myös. Gibli hyppäsi vasemman siivekkeen ympäri muutaman kerran spontaanisti ja minusta taipuminen oli vaivatonta. Varasin silti ajan ammattilaisenkin käsittelyyn.

Tänään kävin Lystin kanssa kävelyllä kaupungilla. Rakas ystäväni tepsutti siellä mallikansalaisen lailla.

Havahduin agilitytreeneissä, että kehuin Gibliä sanoilla "Miun Pössykkäin!" Autolla tuli radiosta Kenny Logginsin Danger Zone. Se oli Lykyn ja minun agilitykappale. Mietin, tulenko ikinä enää saamaan elämässäni samaa yhteyttä voimaan ja nopeuteen. Ehkä en. Mutta osasin siitä nauttiakin niin kauan kuin sitä kesti. Niin että Lykky, en minä sinua unohda. Ja ehkä sisääni nousevan tuskan ymmärtävät he (tai sinä, hyvä lukijani), jotka ovat vieneet pahaa aavistamattoman koiransa viimeiselle reissulle. Tarvitseeko siitä oikeasti toipua koskaan? Se toinen ei ainakaan toivu, koska on kuollut päätökseni vuoksi.


P.S. Ryhmätreeneissä treenikaveri sanoi, että Giblin ja minun meno näytti rauhallisen eleettömältä (tai niin hänen sanomisensa tulkitsin). Mistään sen suuntaisesta edistymisestä on kiittäminen Lykkyä.

lauantai 24. marraskuuta 2018

Jumppaa, ulkoilua, tottista

Tällä viikolla emme ole käyneet agilityssa.

Olemme jumpanneet. Lysti alkaa olla taitava pyörimään jumppapallon ympäri etutassut pallon päällä. Giblin kanssa on paneuduttu myös kääntymisiin maan tasalla. 

Pikku pakkanen on saanut meidät ulkoilemaan. Lenkeillä olen vahvistellut tottelevaisuutta. Tänään tottistelin Giblin kanssa ennen ulkoilua enemmänkin. Se alkaa kestää seuruupaikassa, vaikka ruokakäsi on kainalon korkeudella. Paikkamakuuta, maahanmenoa, eteen ja sivulle tulemista teetin muutamat. Se on kyllä nopea oppimaan.

Jätin maanantaina Lystin siklosporiinin tauolle. Toivottavasti vasta keväällä palaamme asiaan.


sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Agilitya ja ulkoilua

Nappasin Giblin aamulla hallille. Tehtiin
  • Siivekkeen ympäri kierrätyksiä
  • Keinua ruokapalkalla, kerran palkkasin lelulla
  • Puomia (osina)
  • 6 kepillä itsenäisiä lähestymisiä - Gibli yllätti taidoillaan!
  • 3 hypyllä simppeliä 180 asteen käännöstä
  • Takana leikkaamiset eivät oikein lähteneet, Gibli luki ne kierrätyksiksi.
Kävin kotona ja hain Lystin kaveriksi. Lenkkeilimme kuulaassa syyssäässä metsässä. Siellä vahvistin molempien luoksetuloja ja maihinmenoja.

lauantai 17. marraskuuta 2018

55-56 cm

Ajelinpa sitten Kuopioon mittaustilaisuuteen. Sinänsä tilaisuus oli hyvin järjestetty, mutta pidän ihan idioottitouhuna selkeän maksin mittaamispakkoa. Seuraavat olisivat olleet Vantaalla, Seinäjoella ja Torniossa. Kuopioon tarvitsi ajaa "vain" 160 km per sivu.

Giblin säkämitta on nyt virallisesti 55-56 cm. Se käyttäytyi moitteettomasti kisahulinassa koirien täyttämillä käytävillä. Mittaukseen oli jonoa. Tottistelin ja jumppautin siinä ruokapalkalla. Mitatessa syötin ruokaa. Gibli noteerasi tuomarin, muttei osoittanut hälle enempää huomiotaan. Onneksi, koska voi olla turhan ylenpalttinen suosionosoituksessaan.

Isä oli mukana. Kävimme kävelyllä. Lysti jännitti kovasti saaristotien siltoja, vaikka ne ovat jykevärakenteisia. Oulussa se SM-kisojen alla muutama vuosi sitten loikkasi sillalla autojen sekaan (hihnassa, kun en osannut ennakoida reaktiota). 

Niin, ja eilen jumppasin molemmat sesset.