Elämä on jatkunut metsälenkkien ja jumppailujen kanssa. Viikonloppuna olin ilmoittautunut kisoihin, mutta puuttui motivaatio, joten peruin osallistumiseni.
Eilen olin Giblin kanssa iltakisoissa. Jari Suomalainen tuomaroi. Voitimme hyppyradat nollatuloksilla. Hyvin olisi käteen sopinut myös keskimmäinen agilityrata, mutta Gibli hyppäsi radan kunnostamisen aikana yhden hypyn, joten se oli hylätty sitten se rata. Katsoinkin, että siinä on niitä hyppyjä lähellä, kun Gibli odotti vuoroaan irti. Videolla näkyy, kuinka käännähdän ikään kuin merkiksi Giblille.
Kävimme keskiviikkona treenaamassa lyhyesti. Pakkanen oli sen verran lauhempaa, että Gibliä pystyi lenkittämään hyvin ennen treeniä. Itse treenissä teetin kontaktit kerran ja harjoittelin poispäinkääntöjä. Siinä se sitten oli. En palkkaa enää maahan, jotta ei tule etuosaa kuormittavia äkkijarrutuksia turhaan. Niitä tulee helposti kymmeniä yhden treenin aikana.
Jää kantaa. Ehkä silti pitäisi ottaa naskalit auton takakontista kaulaan. Lunta ei ole liikaa eikä jää liian liukasta lumen alla. On huikeaa, miten paljon tulee lisää ulkoilualueita. On paistanut aurinko, on ihanan talvista!
Päivitän Giblin sädetysalueen kuvat. Tältä alue näyttää nykyään. Hyperpigmentaatio on vähentynyt ja karvaa kasvaa jonkin verran. Alue ulottuu kainaloon ja kyynärpään alle. Kyynärpään ihoa kuuluu erityisesti varjella. Onneksi Giblillä ei ole ollut taipumusta kehittää sinne kovettumaa.
En ole tainnut tänne laittaa ennen jumppavideoita? Lokakuussa aloitimme vasemman etujalan varpaiden aktivoinnilla. Ne piti yrittää saada koukistumaan. Toinen video on punnerruksista tammikuun alussa.
On tullut talvi, on pakkasta ja lunta. On niin kylmää, että se rajoittaa ulkoilua.
Olimme tänään kisoissa. Kautto tuomaroi.
Ensimmäinen rata oli hyppyrata. Siltä hylkäys. Paljon oli käännöshyppyjä. Mielestäni muistin varoittaa Gibliä niistä joka kerta. Lisäksi jo rataantutustumisessa minua mietitytti kepeille vienti, sillä takana häämötti putki. Vastakkaisella kädellä hypylle vienti ja vastakäännös käänsi liikaa siihen kohtaan. Radalla en vienyt Gibliä myöskään putkeen tarpeeksi pitkälle. Toinen mietinnän paikka oli putken jälkeisen okserin jälkeinen elämä. Niissä ne virheet sitten tulivatkin hylkäämisen arvoisesti. Tässä on linkki livestreamiin.
Toinen rata oli agilityrata. Siinä oli käännöshyppyjä myös jännine rimakulmauksineen. Siinä mietitytti myös muurin jälkeisen hypyn jälkeinen takaakierto, jollaisissa minun on vaikea olla edestä pois. Radalla tämä olikin täpärä. Gibli saa pinnat riman pitämisestä. Sitten mietitytti keppien jälkeisen putken jälkeiset hypyt ja niillä käännös. Päätin luottaa viskiin, mikä toimi. Keinulta oli pakko ottaa etäisyyttä. Päätin luottaa Gibliin siinä. Luottamukseni palkittiin. Putken jälkeiset hypyt mietityttivät ja lopulta radalla spontaanisti vaihdoin puolta ennen A:ta edeltävää ja sitä edeltävää hyppyä sittenkin, koska toiselta puolelta en olisi saanut ohjattua Gibliä oikein. Tästäkin Gibli poimii pisteet. Maaliin tultiin nollalla ja voitettiin kilpailu. Tässä on linkki livestreamiin.
Gibli ei linkuttanut kisojen jälkeen. Liike tulee hyvin testattua myös kotona portaissa ja pitkässä ajoluiskassa.
Kuluneen viikon Gibli on ollut evakossa ja jumppia olen tehnyt vain kerran. Eilen käytiin pitkällä metsäkävelyllä. Ilmoitin Giblin 2 starttiin kokeeksi, kestääkö jalka. Eli jos linkuttaa, radat ovat liikaa ja jos ei linkuta, hyvä homma.
1. rata oli Karstusen agilityrata. Lähdimme kolmansina. Koska oli pakkasta, kytkin Giblin rataantutustumisen ajaksi aidan toisella puolella olevaan A-esteeseen. 2 min 30 sekuntia ennen rataantutustumisen päättymistä Gibli ilmaisi ikäväänsä niin voimakkaasti, että lähdin radalta pois kaveriksi. Vaihtoehtona oli koiran kuristuminen, A-esteen tai laitaseinän kaatuminen tai kisakavereiden hermojen menetys.
Gibli teki kontaktit hienosti ja oli ohjauksessa upeasti. Ennen loppusuoraa ajauduin valssaamaan Giblin eteen. Siitä tuli rima. 5 vp. Etenemä 5,13 m/s.
Tarkkailin Giblin liikkumista radan jälkeen. Koska koira liikkui puhtaasti, jäin toiselle radalle.
2. rata oli Karstusen hyppyrata. Nyt pidin Giblin autossa rataantutustumisen ajan. Lähdin tutustumisesta 1 min ennenaikaisesti. Sen jälkeen oli pikkumaksien tutustuminen, joten ehdin Gibliä lämmitellä kohtalaisesti. Radalla oli kohta, minne olisi pitänyt ehtiä. Tiesin, etten ehdi, koska halusin varmistaa Giblin irtoamisen "suoran" alussa olevalle hypylle. Olin myöhässä ja Gibli hyppäsi takaakiertohypyn edestä. Loppusuoralla Gibli ajautui pitkittäisen hypyn ohi, en työntänyt hypylle kunnolla.
Autolla juotin Giblin. Pysähdyin katsomaan, kuinka lumihiutaleita leijaili Pienen Ystäväni niskaan. Oli hiljaista. Maa kimmelsi lumihiutaleista. Silitin Gibliä vähän. Että nyt minä nautin tästä.
Radan jälkeen seurasin taas koiran liikettä. Huojennuin puhtaasta liikkumisesta. Voimme siinä mielessä jatkaa näitä 2 kisaradan kisoja.
Videot lisään myöhemmin, kunhan livestream valmistuu. Agilityrata on tässä. Hyppyrata on tässä.
Ilmoitin Giblin yhdelle hyppyradalle. Halusin testata, kestääkö jalka kisaamista. Tuomarina toimi Kivihalme. Ennen kotoa lähtemistä muistelin, mitä eri ohjauksia onkaan olemassa. Olo oli kuin kuolleista nousseilla. Pakkasta oli kymmenisen astetta, minkä pohjoistuuli teki hyytäväksi. Otin Giblin hyvissä ajoin halliin, jotta ehdimme lämmitellä kunnolla.
Tässä pitäisi olla suora linkki rataan. Gibli teki nollan, jolla sijoituimme kolmansiksi. Etenemä oli 5,63 m/s.
Iloani himmensi se, että kulmassa Gibli kävi kyljellään. Juuri sitä kohtaa ei näy live streamissa. Mutta siis pitkittäiseltä hypyltä alastulon jälkeen Gibli tajusi, että pitääkin kääntyä putkeen. Etutassut luistivat alta ennen putkeen menemistä. Siinä oli aika tummana myös kumirouhetta. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun en varoita Gibliä, vaan luulen laita-aidan ja liikkeeni kääntävän. Onneksi Gibli liikkui normaalisti radan jälkeen ja nyt iltakävelylläkin. Tulevalla viikolla onkin luvassa Giblin terveyskontrolleja, joten ei pääse sairastelut unohtumaan. Mitenkäs se yksi lastenlaulu menikään? Auringossa aina varjo seuraa kulkijaa...
No nyt on lusittu karanteeni. Viimeksi 27.4. on harrastettu agilitya, joten menimme kylmiltään kisoihin. Radat olivat ei-niin-helppo-Amanda-Sjölanderin.
Eka rata oli hyppyrata, jolla tehtiin 0 ja sijoituimme sijalle 7. Jäimme kärjestä reilu 3 sekuntia. En vielä liitä videolinkkiä, koska kisat on kesken.
Toisella radalla, agilityradalla, Gibli ei ottanut puomin kontaktia. Ennen radalle menoa ja yleensäkin koko kisapaikalla Gibli oli niin innoissaan, että olin varma, ettei ota. Rata hajosi sitten muutenkin, joten ei siitä sen enempää.
Pikku-Tomban kanssa olimme tänään Esa Muotkan hyppyradolla. Oli jo kesän tuntua, varjossa tosin vilakka tuuli. Viimeksi olemme kisanneet hiekalla viime syksyllä.
radalla Gibli sujahti ansaputkeen 5. esteen jälkeen. Otimme kohdan uusiksi. Muuten rata olisi ollut nolla. Video.
radalla Gibli oli sujahtaa samaan ansaputkeen, mutta viime hetkellä pienen ystäväni korvat tavoittivat ihan vahingossa tekemäni läpytykset molempiin reisiini. Tämä oli siis lähinnä epätoivoinen ele, että sinne meni. Seuraavaksi Gibli hyppäsi ristiin hypyn ennen keppejä ja kalastin hänet sylkkärillä hypylle ja kepeille. Nollalla maaliin ja voitto. Video.
rata meni jo suunnitellusti. Arvelin etukäteen, etten saa Gibliä kiertämään siivekkeen ympäri toiseksi viimeisimmällä hypyllä enkä saanutkaan. Tältäkin radalta nolla ja voitto. Muita tuloksia ei tullutkaan.
Olimme lauantaina Janakkalassa Laura Mätön radoilla.
agilityradalla Gibli teki nollan. Yhden hypyn hän hyppäsi ristiin, olin kaavaillut, että siivekkeen ympäri. Siinä paloi vähän aikaa, mutta sain kerättyä Giblin seuraavan hypyn oikealle puolelle. Radalta 0 ja sijoitus 3. Videolinkki.
agilityradalla Gibli teki myös nollan. Täällä oli paljon poispäinkääntöjä tai vippauksia (?), jotka Gibli haki hienosti. Tässäkin yksi hyppy ristiin, vaikka olin kaavaillut siivekkeen ympäri. Sen jälkeisen pituuden selvitti hyvin, vaikka tuli huonolla linjalla. Tästä voittonolla. Videolinkki.
agilityradalla päätin pyörittää siivekkeen ympäri, mutta sain Giblin kiepsahtamaan väärälle puolelle. Siitä hylkäys ja myöhemmin toisessakin kohtaa menimme eri tavalla kuin tuomari oli ajatellut.
Tänään kokeilimme kahta Petr Pupikin rataa. Ne olisivat olleet täysin mentäviä, toki aivan eri tyyppisiä kuin eiliset radat.
agilityradalla Gibli kääntyi liiankin hyvin, kun erehdyin sanomaan nimensä, ja ohitti hypyn ennen putkeenmenoa. Siitä hylkäys. Klippi.
hyppyradalla en työntänyt Gibliä takahypylle, jolloin Pieni Ystäväni tuli välistä pois. Olisi kannattanut sanoa etenemiskäsky. Myöhemmin Gibli jätti hyppäämättä yhden hypyn ennen putkea. Klippi.
Vastaisen varalle Pupikin radoille:
Pitkillä esteväleillä älä turhaan sano Giblin nimeä ja jarruta. Käytä mieluummin etenemiskäskyä!
Varmista hypyt ennen putkea.
(c) Vieristö
Autoillessa on tullut nyt useita vaaratilanteita:
Ohitan rekkaa ohituskaistalla, missä on kaide. Yhtäkkiä rekka valuu omalta kaistaltaan ohituskaistalle ja on litistää minut kaidetta vasten. Jarrutus pelastaa möyhiintymästä renkaiden alle. Kuljettaja puhui puhelimeen.
Annoin kaksikaistaisella tiellä tietä lapselle, joka tuli oikealta suojatielle. Samalla näin, kuinka vasenta kaistaa pitkin tuli autoilija, joka ei näyttänyt aikovan pysähtyä. Soitin torvea. Lapsi hätkähti ja pysähtyi. Auto suhahti minun ja lapsen ohi ylinopeutta. Avasin ikkunan ja huusin lapsiparalle, että en minä sinulle töötännyt, vaan tuolle kuskille, jonka olisi pitänyt väistää. Sieluni silmin näin tilanteen, kuinka katson vierestä, kuinka lapsi lentää tuulilasiosuman jälkeen 30 metriä ja laskeutuu asfaltille pääkoppa edellä. Koska MINÄ olen tehnyt hänelle suojatiegiljotiinin. Tämä oli toinen kerta elämässä, kun näin kävi. Silloinkin tööttäys pelasti.
Tänään moottoritiellä oikealta tuli iso lintu. Ei se ollut mikään hanhi tai joutsen, näytti enemmän kotka-haukka-linjaiselta. Lintu lensi niin matalalla, että olisi juuri osunut tuulilasiini. Minun oli pakko jarruttaa ja väistää vasemman kautta. Vältimme osuman täpärästi. Samalla vilkaisin taustapeiliin. Giblin häkki heilahteli muutaman sentin laidasta toiseen, onneksi on neljällä kuormaliinalla kiinni. Mutta niin lensi makuulla ollut Giblikin laidasta toiseen ja jäi istumaan huuliaan lipojen. En tiedä satuttiko kuononsa. Nopealla vilkaisulla ei satuttanut. Varsin turvaton on häkissäkin matkustava koira. Liikaa ei saisi olla tilaa.
Eka rata oli Liljegrenin agilityrata, joka oli kiva. Mietin lopun kuviota, ohjaanko toiseksi viimeisimmän hypyn sisä- vai ulkokautta. Päätin ohjata takana leikkaamalla ja varoittaa Gibliä käännöksestä. En varoittanut ja leikkasin myöhään. Tipahti rima. 5 vp ja sija 15. Ilman rimaa oltaisiin oltu sijalla 8 ja finaalissa. Harmittaa, etten saanut ohjattua, kuten olin ajatellut. Video.
Hyppyradalla a'la Anita Szilagnyipituudelle meno näytti tuottavan monelle vaikeuksia. Päätin ohjata viskillä. Sitä ennen Gibli ajautui lenkille, mistä 5 vp ja paljon aikaa. Sijoitus 32. Video.
1. agilityradalla tehtiin kiltin Giblin kanssa 0 ja sijoituimme kolmansiksi. Otimmen kontaktit tarkasti. Video.
2. agilityradalla hukkasin Giblin toisella hypyllä. Piti katsoa jälkikäteen hidastetulta videolta parikin kertaa, että mitä ihmettä tapahtui. Sitten tehtiin hienoa rataa vapautuneena. Gibli otti kontaktit hyvin. Video.
3. hyppyradalla Kiltti-Tomppa teki jälleen 0, millä olimme kolmansia. Tällä radalla oli pari kohtaa, jotka eivät menneet suunnitellusti. Alussa oli pientä probleemaa. Muurin jälkeiselle hypylle meno oli valahtaa pitkäksi ja sittemmin Gibli ajautui pituudelle ihan vinossa. Video.
Tänään oli sitten Tuulia Liuhdon treenit:
Vastakäännös toimi mainiosti kääntämään muurilla pois putkelta. Pääsin etenemään siitä paremmin kuin Giblin käännöstä odotellen olisin päässyt.
Poispäinkäännökset toimivat. Siivekkeen ympäri kääntämistä pitää treenata yhä.
Poispäinkääntö kepeiltä pituudelle oli hankala, kun en itse ensin osannut. Kannusta tarvittaessa Gibliä! Jätä itsellesi tilaa! Muista katsoa kuonoa!
Tänään olimme Kajanderin 2 hyppyradalla. Voisin mennä hänen radoilleen uudelleen.
Eka radalla *KLIK* tein huolimattoman back lapin. En ole ikinä ollut niissä pro ja olen välttänyt harjoitteluakin, mutta nyt ei oikein muutakaan ohjausta löytynyt. En halua olla Giblin edessä, kun kisakaverini laskeutuu hypyltä. No se ohjaus aukesi ja Gibli haki väärän hypyn. Muuta kuprua sillä radalla ei tullutkaan. Autolle mennessä ajattelin, että taas se hyllyputki ja vaikeus alkoi. Että jos en olisi tänään kisaamassa, olisin viikon saanut palata eilisiin onnistuneisiin suorituksiin.
Toka rata *KLIK* oli haastavampi etukäteen katsottuna. Sillä tein kuitenkin Giblin kanssa nollan etenemällä 5,65 m/s, millä sijoituimme neljänsiksi. Lopussa en muistanut Giblille merkata kunnolla siivekkeen ympäri kierrättämistä, joten Gibli hyppäsi ristiin. Siinä paloi aikaa. Palkintopallilta jäimme yhden sadasosan.
1. oli agilityrata. Gibli tiputti 2. riman. Hyppy oli hankalasti kulmautunut, mutta turhaan tein itselleni kiireen enkä ohjannut kauempaa, jolloin Gibli olisi voinut varautua siihen paremmin. Toinen rima tipahti okserilta. Kontaktit otimme huolella. 10 vp. Sijoitus 4.
2. hyppyradalla piti olla tarkkana koiran kääntämisessä. Nyt meni kaikki putkeen. Voitimme radan. Etenemä 5,99 m/s. Minä kun olen erityisesti sitä agilitynollaa metsästänyt, niin en ollut ehkä ihan niin iloinen kuin olisin voinut olla. Joka tapauksessa kupla puhkesi siitä, että "aina tapahtuu joku virhe".
3. agilityrata tuntui kivalta rataantutustumisessa. Kun olin menossa lähtöalueelle, huomasin 1 koira ennen meitä lähtevän koiran hyppäävän "ylimääräisen" hypyn. Olin opetellut radan väärin. Päätin tehdä poispäinkäännöksen ja yritin ajaa muutoksen sisään omaan ohjaukseeni. Tämä unohtunut hyppy on toinen puomin jälkeen. Gibli otti kontaktit tarkasti ja piti rimat, joten tulimme nollalla maaliin sijalla 4.
Siinä ne SM-nollat ovat vihdoin kasassa. Giblin ohjaaminen tuntui tutulta. On se ihmeellistä, miten nollaa tehdessä laji tuntuu helpolta ja sitten, kun ei tule nollia, laji tuntuu mahdottomalta.
Liitän tähän videot, kunhan livestream on valmis, jos klipit eivät näy.
Tämä olkoot Giblille, The Pointer Sisters - Jump (For My Love):
Perjantaina käväisin taas metsässä. Olen aiemminkin katsonut, että siellä käy "iso koira", mutta nyt, kun on ollut paljon susihavaintoja, huomioni kiinnittyi näihin jälkiin. Näiden lähellä ei kulkenut ihmisten jälkiä ja ravin askelpituus oli pitkä, askellus suoraa ja määrätietoista. Lemmikkikoirat kuulemma kulkevat mutkittelevammin. Kuomani ovat päkiän kohdalta 11 cm leveät. Ehkä siellä on vaan juoksennellut harvinaisen reipas bernhardilainen? Kävin ajatuskulun läpi, mitä tehdä, jos roteva harmaahukka iskee silmänsä Gibliin. Ehkä nostan Giblin niskaani ja kiipeän mäntyyn? Ehkä huudan tai laulan tai huidon hihnalla? Ehkä vielä yhden hukkasen kanssa sujuu, mutta entä, jos on kolmen lauma, kun näköhavaintoja on sellaisestakin?
Sanottakoon vielä, että mielestäni karhut, sudet, kyyt ja hirvet ovat olleet näissä maisemissa ennen ihmisiä. Ihminen se tunkeilija on jos joku, joten suotakoon rauha näille metsän eläimille.
Lauantaina oli myöhäiset iltakisat. Tuomarina taas Miia Kallio, jonka radoista pidän yhä surkeasta tulostasostani huolimatta. Eka radalta *KLIK* Gibli hyppäsi puomin alastulon. Risoo, etten keskeyttänyt rataa, vaan palkkasin iloisesti maalissa. Toka radalla Gibli teki samat, jolloin ääni kellossani muuttui. Tylysti vein koiran autolle ilman palkkaa. Harmittaa, jos pitää alkaa olla pomottava Gibliä kohtaan. Mieluummin olisin hyvä kaveri. Kolmannella radalla Gibli *KLIK* otti kontaktit hienosti ja oltiin tekemässä ihan loppuun saakka nollaa, kunnes poispäinkäännössä Gibli ei niin hyvin ollutkaan lukenut hyppyä kuin luulin. Siitä sitten hyl.
Tänään lähdin aamusta Kuopioon viettämään 85-vuotissyntymäpäiviä. Käväisin siellä nykyään niin parjatulla lentokoneella. Vaikka luontoa arvostankin, niin kyllä se lentokonekin on paikallaan.
Toivoin vuosi sitten tällaista: "Terveyttä meille molemmille ja maailmaan rauhaa. Jos ei ole suurempia murheita, toivon agilityyn korkeampaa nollaprosenttia." - Ei toteutunut yksikään toivomus.
Miten vuosi 2024 meni?
Agility
FI AVA-S eli snookervalioon oikeuttavat tulokset saimme 3.8.2024.
FI AVA-G eli gamblersvalioon oikeuttavat tulokset saimme 18.8.2024.
Agilityn SM-kisoissa olimme sijalla 8.
Agilityn SM-Gamblerseissa sijalla 11.
Agilityn SM-Snookerseissa sijalla 19.
Maajoukkuekarsinnoissa 1 osakilpailun jälkeen olimme sijalla 16, karsintojen jälkeen sijalla 39. kaiken kaikkiaan 97 jo karsitusta koirakosta. 60 koiraa pääsi toiseen kisaviikonloppuun. Emme saaneet yhtään nollaa, vaan 3 x 5 vp.
Halli-SM-kisoissa emme onnistuneet.
Belgianpaimenkoirien rotumestaruuskisoissa johdimme ensimmäisen startin jälkeen. Toisessa startissa hylkäännyimme, joten emme sijoittuneet mitenkään.
Rankingissa pyörimme sijoilla 31-40. Päätimme vuoden sijalla 34.
Kisasimme n. 150 starttia, joista 22 gameseja. Määrä kuulostaa paljolta ja toki sitä onkin, mutta treenasimme toukokuun alusta elokuun loppuun yhteensä 6 kertaa. Sen sijaan "treenasimme" kisoissa 2-3 x 40 sekuntia. Luulen, että aika moni harjoittelee vähintään 2 kertaa viikossa, mistä olisi tullut 18 viikossa 36 treeniä ehkä 20 min kestoltaan. Kesän jälkeen mietin, pysyykö agilitykunto pelkästään kisaamalla. Kisataukoja en ole pitänyt vuosiin, koska taukoja tulee meille ennakoimattomasti muutenkin.
Kävimme kouluttautumassa muutaman kerran Janita Leinosella, yhden kerran Marko Mäkelällä, Stefanie Semkatilla, Tuulia ja Timo Liuhdolla.
Virheet kisoissa
Tämä ei ole mikään tarkka tilasto. Kisasimme 12 gamblers-rataa ja 10 snooker-rataa, niitä en laskenut mukaan. Niissä onnistumisprosentti oli hyvä jo arvosteluperusteista johtuen.
Perus-agilityssa hylätyt radat 80 kpl, 21 x 0 p., 19 x 5 vp, 6 x 10 p, 1 x 15 p., 1 x 25 p. Nollaprosentti 16, hylkäysprosentti 63. Olen merkannut ylös virheitä myös hylätyiltä radoilta. Alkuvuodesta ja kesällä tuli alas rimoja. Loppuvuodesta oli ohjaamis- ja puomiongelma, johtuen mm. omasta silmästäni ja Giblin vireen nostattamisesta.
Listaykkönen on puomin alastulokontakti x 19, kontakteilla myös keinuvirhe x 4 ja A:n alastulo x 2.
Listakakkonen tai -ykkönen on hypyt:
Hylkäyksiä 42: 2 tarkemmin määrittämätöntä, takaakierto suoraan x 16 ja suora takaakiertona x 2, hyppy väärään suuntaan x 2, sama hyppy 2 kertaan (ristiin ja uudelleen) x 2, hypyn ohi x 9, väärä hyppy x 9.
3 kieltoa
Rimat 18 (samoissa kisoissa 3 ja 2)
Muurin palikka x 5
Pituuden palikka x 2, vahingossa pituus tai pituuden osa x 2
Rengas x 2
Listakolmonen on ansaputki 14 x, putken ohi x 2
Kepit: 9 virhettä, joista kepeillemenovirhe x 3
Eksoottiset: Gibli hypyltä lähtökarsinaan x 2 samassa lähdössä. Itse unohdin kerran radan. SM-kisoissa kompastuin ja osuin kädellä putkeen, mistä tuomari antoi 5 vp. Tämä harmittaa eniten.
Giblin terveys
Joulukuussa 2023 poistettiin selän rasvapatti. Itse leikkaus sujui hyvin, mutta sen jälkeinen immobilisaatio heijastui myös vuoteen 2024.
9.1. Gibli sai anafylaksian perusrokotusten yhteydessä.
Noin viikko siitä Giblille tuli alle minuutin kestoinen "fly-catching"-kohtaus, jolle ei Aistissa löytynyt muuta diagnoosia tai selitystä. Jäin miettimään anafylaksian merkitystä.
12.1. fysioterapiassa Giblillä oli kaikenlaista vaivaa eri puolilla kroppaa: taustalla joulukuun leikkauksen immobilisaatio, mikä jatkui vähällä liikunnalla kovien pakkasten ja sitten liukkaiden kelien vuoksi. Saimme ohjeeksi mm. normaalia liikuntaa ja kunnon kasvatusta ennen agilityyn paluuta.
13.3. jään karheudesta pari anturaa rikki
10.4. lievä anturavamma
27.5. viiltohaava anturaan, jota parantelimme noin viikon
20.6. metsässä takajalan tassun yläpuolelle reikä, josta näki jalan sisään
24.8. SM-kisoissa Gibli kaatui, minkä jälkeen ft:ssä sen verran ongelmia, että suositeltiin taukoa.
Fysioterapiassa kävimme 2-6 viikon välein (2 viikon välein, jos oli jotakin kontrolloitavaa). Kerran käytiin osteopaatilla.
Jumppasimme "pikkujumpat" 2-3 x viikossa.
Rokotusreaktio
Omat vaivat: En todellakaan ole jalostusainesta ja vanha urheilutausta kostautuu (pikajuoksu, pesäpallo, sulkapallo) iän myötä. Lonkista löytyi kaikenlaisia uusia ja selästä vanhoja vikoja. Akilleksiin auttoi uudet pohjalliset. Syksyllä alkoi vaivata oikea olkapää, joko kiertäjäkalvosimessa on vikaa tai on kehittymässä jäätynyt olkapää, mikä tarkoittaa 1-2 vuoden vaivaa. 27.10. kisoissa irtosi silmästä lasiainen ja koska se salamoi voimakkaasti, oli riski, että verkkokalvoon tulee reikä ja se irtoaa. Seurasi 2 viikkoa lepoa ja kumartumiskieltoa. Gibli lähti hoitoon. Silmässä näkyi yhä riekaleita, jotka haittaavat näkemistä. Muiden vaivojen kipulääkkeissä on tasapainoilua sivuvaikutusten kanssa.
Yhteenveto
Kaiken kaikkiaan jää tunnelma epäonnistumisista, vaikka ei tämä vuosi ehkä niin pieleen mennyt. Tuntui siltä, että aina, kun sai tuntumaa kisaamiseen, iski jommalle kummalle joku terveysongelma. Hyvissä radoissa tuli jostakin 5 p. tai täpärä hylkäys. Saa miettimään agilityn mielekkyyttä, kun nolla on se onnistumisen mittari sitten kuitenkin. Jonkinlaista haikeutta on ilmassa omasta ikääntymisestäni, omista vaivoistani ja läheisen vakavasta sairastumisesta johtuen. Harmittaa, etten aloittanut agilitya aikaisemmin. Toisaalta myös näen, että ilman sitä en pysyisi tällaisessakaan kunnossa.
FMBB- tai seniori- tai para-MM-kisoihin ei haettu täksi vuodeksi eikä ensi vuodeksikaan, koska ne järjestetään Italiassa, Portugalissa ja Kreikassa eikä Gibli siedä punkkilääkkeitä, jotka suojaisivat mm. hyttysten puremilta eli sydänmadolta ja leishmanialta ym. trooppisilta tuliaisilta.
Gibli on perheenjäsenenä ja kumppanina painonsa arvoinen kultaa. Parhaat yhteiset hetkemme koemme metsässä 2-3 kertaa viikossa. Päiväunet huonosti nukuttujen öiden jälkeen onnistuvat parhaiten nahkamahan vieressä. Televisiota on kiva katsoa olohuoneen matolla, kun Gibli tulee eteen silitettäväksi. Gibli käyttäytyy hyvin ihmisten ilmoilla ja kotona rauhoittuu sohvalle makaamaan. Giblihän pitää myös saunomisesta.
Vuoden video on tässä. Näissä heinäkuun kisoissa ei tehty yhtään nollaa.
Vuoden kisakuva on tässä:
(c) Irene Erling
Ja vuoden kisabiisi on Kuumaan Ylivoimainen, jota kuunnellessa tulee yhä mieleeni yksi kesäilta, jolloin kesäloma oli alkamassa ja ajoin auringon laskiessa pois kisoista, joissa Gibli oli juuri tehnyt tuplanollan.
Jottei blogi olisi niin agilitypainotteinen ja tämä postaus suorastaan tylsä, laitan alle joitakin normaalielämän otoksia vuoden varrelta.
Eräänä päivänä lähdin Giblin kanssa etsimään uusia metsäreittejä. Päätin oikaista. Valinta oli huono korkeanpaikankammoni huomioiden.
No sitten... Luulen, että monella JumppaPompan omistajalla on samanlainen ongelma. Vaatteen nimi tulee lie siitä, että se on koiralle hyvä lämmittäjä. Minusta (ja Giblistä) tuntuu siltä, että nimenomaan sen riisuminen vaatii jumppaa. Gibli on kehittänyt oman tekniikan, jolla se vie 0,2 sekuntia. Äänitehosteet kuuluvat asiaan. Tulee mieleen oma lapsuuteni, jolloin poolopaidassa oli liian tiukka kaulus.
Klo 6.45 soi kello. 1 ruisleipä itselle ja Giblille piimää ja pari nappulaa. Sitten autoon ja kisoihin.
agilityradalla a'la Liukka kepeille mennessä olin myöhässä, jolloin Gibli poimi ylimääräisen hypyn. Olisi pitänyt mennä toista puolta, mutta pelkäsin, että Gibli menee kepeillä väärään väliin. Sitten renkaalle mennessä Gibli otti jälleen minua lähempänä olevan hypyn. Puomin alastulo oli vähän kiireinen, joten Gibli teki sen uusiksi, samoin kuin keinun alastulon. Sitä seuraavalla hypyllä Gibli oli epävarma, mistä suunnasta hypätään, joten siinä vielä juupas-eipäs-jankkausta ja maaliin yhtä hyllyä rikkaampana.
rata oli hyppäri a'la Muotka. Siinä oli monta kohtaa, jossa koiran olisi pitänyt hypätä siivekkeen ympäri. Ajattelin, että Gibli näpertää ympyröitä nyt kiltisti, koska irtosi niin huonosti eka radalla. Eipä hypännyt, vaan hyppäsi ristiin x monta, jolloin linja seuraaville hypyille kävi mahdottomaksi. Hanskani tipahtivat ja Gibli valikoi hyppyjä omavalintaisesti, onneksi ei loukannut itseään. Hylkäys.
rata oli Liukan toinen agilityrata. Tämä oli selvästi helpompi kuin kaksi aiempaa rataa. Loppuun saakka tehtiin nollaa, mutta jäin jälkeen ennen loppusuoraa. Saattelin Gibliä kepeillä, jotka veivät kohti laitaa, minkä jälkeen oli toiseen suuntaan 2 putkea ja muuri. Ennen muuria Gibli kiepsahti, josta vitonen. Kontaktit hyvät jne. Tämä "onnistuminen" teki nyt hyvää, vaikka vitonen tulikin. Video.
Gibli tuntui liukkaammalta kuin normaalisti muutenkin. Pujottelu on ihan eri oloista, oli jo ke treeneissä. Luulen, että fyssarin löytämä lapajumi ja sen aukaisu auttavat.
Palasimme kisakentille Kivihalmeen radoille kolmen viikon tauon jälkeen. Jännitin silmää. Jos oireilu lisääntyisi, loppuisi kisaaminen siihen ja pitäisi olla yhteydessä silmäklinikalle. Silmän sisällä on isoja repaleita, jotka tekevät näön vaihtelevan sumuiseksi. Tuntui myös, että tuntuma Gibliin on ihan kadoksissa, joten en odottanut mitään. Kisat eivät ihan noin surkeasti sujuneet kuin tulosrimpsu näyttää.
Ekalla agilityradalla Giblillä tippui heti alkuun rima. Myöhemmin otin puomin alastulon uusiksi. Gibli kyllä otti sen, mutta loikkasi kuitenkin. Muuten virheetön rata. Hyl siis. Sitä ei ole streamissa, mikä oli temppuillut.
Tokalla agilityradalla olin heti lähdössä myöhässä ja Gibli hyppäsi myöhemmin väärän hypyn. Kisakaverini hyppäsi myös okserin pitkittäin laskeutuen rimojen ja siivekkeiden väliin, kaataen siivekkeen. Siinä kohtaa vauhtia ei ollut paljon. Koira ei näyttänyt loukkaantuneen. Juostiin puomille, palkkasin alastulolle, ja maaliin. Tämä jäi toki mietityttämään.
Kolmannella, hyppyradalla, lähtö otettiin kierron jälkeen, mutta tuomarin käsi ei noussut. Tehtiin hyvää nollaa aika pitkälle, kunnes yksi putken jälkeinen hyppy takaa hypättiin suoraan. Olisi pitänyt juosta eri tavalla ja ottaa Gibli paremmin käteen putken jälkeen. Tällä radalla ei kyllä kinttuja tai silmää voinut säästellä. Tässä on linkki streamiin.
Joka radan jälkeen kuulostelin, näkyykö salamoita enemmän, niitä kun näkyy pimeällä muutenkin. Eivät ne lisääntyneet tai jääneet päälle eikä nyt tätä kirjoittaessakaan salamoi.
Ensin oli Muotkan agilityrata, jolta tehtiin voittonolla, vaikka kaaduin lopussa, kun jalka vaan luisti alta. Video on tässä.
Sitten oli Suomalaisen hyppäri, jolta tehtiin hylkäys, kuten niin moni muukin. Video on tässä.
Kolmantena oli Muotkan agilityrata, jolta tehtiin nolla ja tultiin kolmansiksi. Video on tässä.
Otti vähemmän henkeen kuin pelkäsin. Autolla kenkiä vaihtaessani huomasin, että kisakenkien kuminappulat olivat kuluneet reunoilta ja takaasileiksi. Ilmankos luisti eikä ollut eka kerta. Sitten ihmettelin puhelimessa, kuinka goretexini ovat kallioilla liukkaat, että eivät ole pohjat sopivat sellaiseen kävelyyn. Vilkaisin niidenkin pohjiin, ja ullatuus, nekin ovat kuluneet ihan sakkorenkaiden tasolle, kas kun eivät ole puhki.
Gibli sai kotona elämänsä ensimmäisen oman hampurilaisen eikä ollut uskoa silmiään. Kiitos, upea Gibli.
