lauantai 17. tammikuuta 2026

1 startti

Muotkan agilityrata näytti kivalta. Koira piti jättää "lähtösuoran" alkuun. 4 hyppy oli takaakierto. Otin Giblin lähdöstä liian aikaisin, koska en ollut varma kestääkö koiruus pidempää odotusta. Imaisin Giblin neloshypyn etupuolelta. Myöhemmin olin päällejuoksuhypyllä todellakin edessä, jolloin rima tippui ja Gibli ajautui seuraavan putken ohi. Kontaktit oli kyllä hienot!


torstai 15. tammikuuta 2026

Eläinlääkärissä ja fysioterapiassa, tulosten odottelua

Keskiviikko 14.1.2026

Tämä viikko on täynnä terveysohjelmaa, joka on muuttunut pari kertaa. 

Alun perin tiistaina piti olla fysioterapia ja perjantaina onkologin kontrolli. Koska Gibliltä löytyi patti vasemmasta kyynärvarresta, peruin tiistain fysioterapian. Syöpää sairastavaa koiraa ei kuulu hoitaa. Sain ajan kirurgille täksi päiväksi. 

Tänään Utrecht vastasi kysymykseeni Giblin kontrollien sisällöistä: Tärkeintä on reagoida patteihin ja otattaa niistä ohutneulanäyte. Mastsolusyöpäpotilailla on 15 % riski uuteen mastsolukasvaimeen. Mitään rutiiniseurantaa ei muuten tarvita. Peruin perjantain onkologin. Syksyllä sille ajalle oli kaavailtu sapen kontrollia, mutta sappi on kontrolloitu joulukuussa.

Koska Gibli kaatui lauantaina, sovittiin fysioterapeutin kanssa tsekkauksesta sittenkin tälle viikolle. Peruutusaika löytyi huomiseksi. 

Klo 20.16: Olen nyt kotona. Gibliltä otettiin ohutneulanäytteet kolmesta kohtaa. Löysin kolmannen patin lapaluun päältä vuoroa odottaessani. Giblin pystyi tutkimaan jälleen ilman rauhoitusta. Minulla oli Giblille ruokanappuloita ja maksamakkaraa, jotta koiruuden makaaminen ja tutkiminen oli miellyttävämpää.

Patti 1 on vasemman lapaluun korkeimman kohdan vieressä, näytti lasilla talilta. Patti 2 oikean kyynärvarren yläosassa näyttää ihon kehityshäiriöltä, siitä kasvaa rykelmä karvoja. Siitä yritettiin ottaa heinäkuussa ohutneulanäyte, mutta siihen ei tarttunut soluja. Mastsolukasvaimesta soluja tarttuu usein hyvin. Jos solukuva on kovin tumma, patti kannattaa poistaa. Patti 3 on vasemman kyynärvarren yläosassa sisäsivulla noin 5 cm kyynärpäästä alaspäin. Se huolestutti minua etukäteen eniten. Sen sisältönä oli jotakin nestettä, mikä pelottaa. On kystamaisia mastsolukasvaimia. 

Yritän nyt ajatella positiivisesti. Tulokset tulevat yleensä nopeasti, vuorokauden sisällä, monesti iltamyöhään. Jos patti 2 on leikattava, niin mikäs siinä. Jos patissa 3 on mastsoluja, niin se tietänee taas vartijaimusolmuketutkimusta. Se on nyt se sama jalka, jonka kainalo on sädetetty. Varmaan tulee muitakin levinneisyystutkimuksia ja leikkaus isolla marginaalilla. Ainakin patti oli vielä pieni (?), arvioisin noin 0,5 cm kokoiseksi.  

Tällaista on mastsolusyöpäpotilaan omistaminen. 


Torstai

Ke-iltana nukkumaan mennessäni pattien näytteitä ei ollut vielä vastattu. Heräsin yöllä 2 maissa ja vilkaisin sähköpostin. Vastauksia ei ollut vielä tullut.

Iltapäivällä oli fysioterapia. Kerroin fysioterapeutille odottavani tuloksia. Neulanäytekohdat jätettiin rauhaan. Mitään varsinaista vammaa lauantain kaatumisesta ei löytynyt. Vasemmalla lavan ja olkavarren lihaksisto on yhä niukempaa kuin oikealla. Vasemmalla lavan liukuliike, olkanivelen ojennus ja kyynärän koukistus, kyynärvarren ja ranteen kierrot olivat jäykempiä. Alakaulan ja lavan liitoskohdissa oli kireyttä molemmin puolin. Oikealla rintalihaksessa ja hauiksessa oli kireyttä (tod.näk. lauantain seurausta). Th1-2-välissä oli jäykkyyttä, samoin Th-L-ylimenoalueella lievää kireyttä. Oikealla lanneselässä ja reidessä oli kireyttä, lauantaista tod.näk., takajalkojen liikkeet ok. Pitkästä vikalistasta huolimatta ei ollut erityistä.

Saimme uuden jumppaliikkeen. 

Jatkoin sähköpostin päivitystä Giblin vastauksia odotellessani. Mietin ovatko ne laajemmalla arviointikierroksella. Illalla tuli vastaus, että missään näytteistä ei ollut mastsoluja eikä pahanlaatuisuuteen viittaavaa. Jos se karvaa tunkeva ihon kehityshäiriö alkaa kasvaa, sen voi poistaa pienin marginaalein näytteeksi. Jään siis seuraamaan. Ja voi helpotuksen huokaus sentään.


Olo tällaisten uutisten jälkeen on jotakin tällaista. En tarkoita niinkään noita sanoja, vaan tunnelmaa:

maanantai 12. tammikuuta 2026

Hallissa

Lauantain kaatumisen jäljiltä en näe Giblissä poikkeavuuksia. Loppuviikosta on fysioterapeutti, joka tsekkaa koiran. 

Olin varannut treenivuoron ennakkoon enkä halunnut sitä perua. Minun on vaikea uskoa, että ihmiset asettelisivat koiransa pumpuliin jokaisen kaatumisen jäljiltä, jos vaivaa ei näy. Kävin siis hallilla, mutta kevensimme kuvioita:

  • Huolellinen alkulämmittely
  • Kerran keinu, kerran A ja puomi 2 x, koska ensimmäisellä kerralla Gibli horjahti, sai kyllä palautettua tasapainonsa. 
  • 30 cm korkealla rimalla pitkittäishypyltä käännöksiä ja suoraan menemisiä 
  • Piiitkä loppuhölköttely: Gibli tykkää ravata ja laukata omaan tahtiinsa lelu suussa, ja pienet venyttelyt.

lauantai 10. tammikuuta 2026

Giblin comeback

Ilmoitin Giblin yhdelle hyppyradalle. Halusin testata, kestääkö jalka kisaamista. Tuomarina toimi Kivihalme. Ennen kotoa lähtemistä muistelin, mitä eri ohjauksia onkaan olemassa. Olo oli kuin kuolleista nousseilla. Pakkasta oli kymmenisen astetta, minkä pohjoistuuli teki hyytäväksi. Otin Giblin hyvissä ajoin halliin, jotta ehdimme lämmitellä kunnolla. 

Tässä pitäisi olla suora linkki rataan. Gibli teki nollan, jolla sijoituimme kolmansiksi. Etenemä oli 5,63 m/s. 

Iloani himmensi se, että kulmassa Gibli kävi kyljellään. Juuri sitä kohtaa ei näy live streamissa. Mutta siis pitkittäiseltä hypyltä alastulon jälkeen Gibli tajusi, että pitääkin kääntyä putkeen. Etutassut luistivat alta ennen putkeen menemistä. Siinä oli aika tummana myös kumirouhetta. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun en varoita Gibliä, vaan luulen laita-aidan ja liikkeeni kääntävän. Onneksi Gibli liikkui normaalisti radan jälkeen ja nyt iltakävelylläkin. Tulevalla viikolla onkin luvassa Giblin terveyskontrolleja, joten ei pääse sairastelut unohtumaan. Mitenkäs se yksi lastenlaulu menikään? Auringossa aina varjo seuraa kulkijaa...

keskiviikko 7. tammikuuta 2026

Giblin oma ilmoitus

Hei!

Minä olen kiltti Gibli. Minulla on vähän haku päällä. 

Voisin ottaa kaverikseni noin 1-2-vuotiaan belgianpaimenkoiran tai bordercollien, mieluiten uroksen. Iässä voi vähän joustaa suuntaan tai toiseen. Saa olla leikattukin. Pitäisi olla kiltisti minun kanssa, toki kuuluu leikkiä, mutta ei liian hyökkäävästi tai dominoivasti. Saa siis olla pehmeä, kunhan ei ole ääni- tai alusta-arka. Minulla on kaverina collie, joka on oikein kiva! Ja vaikka sellainen koira voisi olla ideaali, joka ei sovi siihen, mitä on ajateltu. Esimerkiksi liian kiltti belgianpaimenkoira, josta ei tullut suojelukoiraa, tai bordercollie, joka ei ymmärrä lampaista.

Omistaja haluaa vain suomalaisen, maksimissaan pohjoismaisen koiran. Koiran pitäisi olla myös luustokuvattu ja terve. Aggressiivinen ei saa olla ihmisille eikä koirille. Väri- tai karvanmuunnoksella ei ole väliä. Jos on belgi, koko saisi olla maltillinen ja etukulmauksiakin pitäisi olla, koska agilitya olisi tarjolla. Mitään pohjakoulutusta agilityyn ei tarvitse olla. Kunhan ruoka ja saalisleikki maistuu, niin se riittää.

Omistaja sanoi, että ottaisi tulokkaan aluksi koeajalle. Sitten jonkin ajan kuluttua minä saisin päättää, otanko koirasta uuden sohvakaverin. 

Omistajan saa kiinni sähköpostilla, joka näkyy blogin sivupalkissa.

Kisamittainen rata

Kävin tänään Giblin kanssa hallilla 30 min vuorolla. Päätin mennä 21 esteen radan kerran. Laitoin rimat 50-60 cm:iin, enimmäkseen 55 cm:iin.

Pakkasta oli 8 astetta. Lyhyen ulkoilun jälkeen Gibli sai lämmitellä sisällä itsekseen, kun tutustuin rataan, ja sitten kanssani. Näin rata sujui:

  1. Hypylle irrotus sivulle, putkeen, joka meni puomin ali, ja takaakiertohyppy. Gibli irtosikin kauemmalle hypylle, mutta jatkoimme rataa.
  2. Putki, putki, kepeille. Gibli ei löytänyt keppejä, olin itsekin huonoissa asemissa. Lähetin kepeille uudelleen putken kautta. Giblin pujotellessa irtosin sivusuunnassa.
  3. Hypylle pakkovalssilla, toinen hyppy, kolmas hyppy takaakiertona ulkokautta ohjaamalla, hyppy suoraan ja käännöshyppy. Tässä sain tehtyä valssin ajoissa.
  4. Hyppy, putkeen, hyppy, seuraava käännöshyppy. Myöhästyin seuraavasta kohdasta, joten ohjasin Giblin viskihypylle takaa.
  5. Viskihypyltä keinulle, jolle Gibli pysähtyi hyvin. Otin sivuttaisetäisyyttä. Keinulta putkeen, joka meni puomin ali. 
  6. Seuraavaksi kauempi hyppy siivekkeen ympäri, sujui. Siitä pakkovalssi-vastakäännös, koska putki houkutteli vieressä ja maalihypylle.
Palkkasin Giblin ja katsoin, liikkuuko koira normaalisti. Liikkui. 

Otin lähdön kuvion uudelleen putkesta alkaen, eli siltä takaakiertohypylle, nyt Gibli kääntyi, kun ohjasin paremmin, putkeen, putkeen, kepeille ja palkka. Ja taas tuijotin koiraa, onko liike normaalia. Oli se. Suoritimme jäähdyttelyn vielä sisällä.

Ulkona Gibli nosteli pian tassujaan, vaikka oli mantteli päällä. Täytyy muistaa pukea Gibli paremmin jo 8 pakkasasteessa.

Olemme jatkaneet metsäkävelyjä ja jumppia.

lauantai 3. tammikuuta 2026

Vuodenvaihde

Olen tainnut olla Giblin kanssa joka vuodenvaihde hotellissa viime vuotta lukuun ottamatta. Silloin Gibli sieti hyvin paukut, mutta klo 24 rytinä oli liikaa. Silloin menimme (kylmään) saunaan. Nukahdin lauteille Giblin kaveriksi.

Tänä vuonna Gibli kesti hyvin paukut n. klo 19.30 saakka, mutta sitten tuli kovaa tulitusta ihan lähelle. Silloinkin Gibli makasi sohvalla, mutta valpastui ja alkoi vapista. Lähdimme suosiolla viettämään vuodenvaihdetta, kuten olin etukäteen ajatellut eli autoon, lämpimään autohalliin maan alle. En halua, että Gibli alkaa pelätä muitakin kovia ääniä, esim. ukkosta. Selasin kännykkää ja luin kirjaa penkki makuuasennossa. Gibli nukkui levollisesti. Klo 1.30 palasimme kotiin. Ei Gibli silloinkaan välittänyt kauempaa kuuluvista paukuista. Ehkä vietämme ensi vuoden taas hotellissa tai jollakin mökillä.

Tässä on videota alkuillasta. Jos laittaa äänet päälle, kuulee, kuinka lentokentänkin alueelle kuuluu jatkuva taustajytinä.


Tänne on tullut talvi. Vähän lunta ja pakkasta. Gibli on arempi kylmälle kuin ennen. Toisaalta Gibli on tiputtanut nyt karvansa ja vasen olka on aika paljas. Ja pakkasta täällä ei käytännössä ole vielä ollutkaan. Olemme saaneet hyvän syyn jatkaa metsälenkkejä. Metsässä ei niin herkästi palellu, kun saa liikkua reippaammin eikä tuuli tunnu metsän keskellä.

Olen jumpannut ja venytellyt Gibliä joka toinen päivä.