Giblin fysioterapia ja Lystin syntymäpäivä

Olen seurannut Giblin liikkumista tarkasti. Autohalliin vie noin 25 m pitkä luiska. Siinä alamäessä näkee hyvin, miten vasen etujalka kestää. Ottaako treeni tai kisat liian kovalle? 26.5. kisojen jälkeen ei ollut mitään poikkeavaa. 27.5. Gibli kulki vähän epätasaisesti, ikään kuin vähän varoi vasenta etujalkaansa. Otin illalla videon. Se on tässä. Videota voi oikeasti tarkastella käsi sydämellä, huomaako siinä mitään vai ei. Minusta huomaa, vaikka koira ei suinkaan ole kolmijalkainen. Fysioterapia tutulle luottofysioterapeutille oli sopivasti 28.5.

Pääkysymykseni hänelle oli, onko varominen "normaalia" lihasten kipeytymistä rasituksen jälkeen vai jotakin muuta. Epäilin itse kyynärpään vierustaa, mistä tunnustellessani Gibli reagoi pienesti eli siirtämällä aavistuksen jalkaa. Fysioterapeutti löysikin aristusta ja kiristystä tricepsin pään ja anconeus-lihaksen alueelta. Ranteen ojentajien, alakaulan ja lavan liitoskohdassa oli kireyttä myös. Vasemmalla liikelaajuus oli normaali, hauiksessa ei poikkeavaa. Muuten koira oli hyvässä kunnossa. 

Löydökset nyt kuitenkin sopivat rasitusvammaan. Ohjeeksi saimme kevyet jumpat, lähinnä painonsiirtoa, ja kevyttä käsittelyä. Laseria tai kylmää ei sädetetylle alueelle uskalleta antaa. (Toivon joka tapauksessa, ettei kyseessä ole mastsolukasvaimen relapsi.) Viikon ajan ei riehumisia, hyppyjä tai portaita. Seuraavan 2 viikon aikana paluu normaaliin liikuntaan asteittain. Jos Gibli on 3 viikon kuluttua oireeton, voi kokeilla agilitya. 

Autan Giblin taas autosta, kuten koko viime syksyn. Tuo video on otettu viimeisimpien pattileikkuiden jälkeen. Gibli tulee häkistä aika sukkelaan. En väitä, että kiertoliike yli 20 kg:n puntin kanssa tekisi hyvää selälleni tai olkapäilleni.

Tässä kohtaa mietin, mikä on 9-vuotiaan koiran etu. En tiedä, montako kesää Giblillä on jäljellä. En tietenkään tiedä omista kesistänikään. Nyt eletään ainakin viikko hissun kissun. Tomba rakastaa vedessä lutraamista, ruoppaamista, metsässä juoksemista ja uimista. Haluanko riskeerata sitä jatkossa?

***

28.5. on aina tärkeänä mielessäni. V. 2008 syntyi Lysti. Lystin jälkeen tuli Lykky ja sitten Gibli. Olen saanut upeita hetkiä ja vuosia koirien ja erityisesti agilityn parissa. Kukaan ei vie minulta pois niitä hetkiä, kun palaan kisoista ja luukutan Kuumaan Ylivoimaista, kuten viimeksi huhtikuussa Riihimäeltä palatessani.

Haluanko niitä vielä lisää? Vanhenen ja raihnaistun koko ajan. En ole varma, kestänkö enää sitä huolta, mitä koiran pitäminen tuo.

Tässä on kuitenkin kuva Lystistä pentuna. Enpä arvannut, miten upeat koiramaailman elämykset meitä odottivatkaan.

Omistan tänä vuonna Lystille tämän kappaleen, koska on aika surulliset tunnelmat. Olkaa hyvät:

5 - 0 - hyl

Liukan radoilla. Radat olivat kivoja. Oli kesäistä, auringossa lämmintä, virallisesti 16-18 astetta. Sekä minulla että Giblillä oli aurinkorasvaa.

1. hyppärillä Giblille kielto. En vissiin ymmärrä, milloin kiellosta annetaan virhe ja milloin ei, koska minun silmiin moni hankalammin pyörähtänyt ei saanut vitosta. No ei pidä pyöräytellä koiria. Tässä on linkki videoon. Pahasti jarrutan myöhässä heti 3. hypyllä. Sen jälkeen Gibli hyppää siististi.
2. hyppärillä 0. Sitä ei näy livestreamissa. Gibli kaarratti kahdessa siivekkeen ympäri kierrättämisessä. 
3. agilityradalla Gibli hyppäsi siivekkeen ympäri kierrätyksen ristiin, ja siitä puomille kalastellessa putkeen. Otin siitä puomin ja keppien kautta maaliin. Livestream vähän pätkii, silti Tässä on linkki.

Ratojen jälkeen on vaikea kävellä, kun selkä vihloo kinttuuni.

Purin kameraa. Siellä on 19.4. otettuja kuvia. Ihme suhruksi menevät, kun siirtää kuvasivustolle ja tänne. 

Tästä tulee joku kivennäisvesimainos mieleeni.

Tämä on otettu sunnuntaina ennen käärmekalliota. 

Käärmekallioilla lenkkeily saa nyt vähän odottaa. Jos Gibli saa osuman, tippasuonen löytäminen voi olla hankalaa. Nytkin viimeisimmässä leikkauksessa 3 jalkaan oli yritetty tippaa. Suonet "menivät" viime syksynä sädetyksen anestesioissa.

Tanssii käärmeiden kanssa

Olo oli tänään kuin David Attenboroughilla tai Crocodile Dundeella.  

Katsoin metsälenkillä jälleen kallioita siihen malliin, että täällä täytyy olla käärmeitä, mutta ei vaan satu silmiin. Ovatko parhaat lötköttelyajat jo menneet ja käärmeet tekemässä muita omia käärmejuttujaan?

Sitten seuralainen huudahti, että käärme. Heti tunnistin kerän rantakäärmeeksi. Gibli sivuun ja kuvaamaan. Rantakäärme oli sen näköinen, että sulatteli ruokaa. 

Katsoin tarkasti ympärilleni, "täällä voi olla kavereita". Heti, kun olin asettunut kyykkyyn, silmäkulmassa vilahti jotakin ja se oli sitten kyy, joka luikerteli esiin ilmeisesti kivenlohkareen alta. Kyystä otin vähän kauempaa kuvaa. Kyy ei hyökkää eteenpäin, joten sivulta voi ottaa kuvaa. MUTTA kyy kääntyy niin näppärästi, joten pian sitä ollaan hyökkäyssuunnassa.

Loppumatka käveltiin jalkoihin tarkasti katsellen. Jätetään nuo kalliot nyt rauhaan vähäksi aikaa. 

Tässä on linkki videoon.

Rantakäärme takaa ensimmäistä kertaa nähdessä. Oranssit
niskalaikut huomasin vasta myöhemmin. Tuo pilkukas vartalo
kiinnitti aluksi huomioni.

Kyy puun vieressä

Rantakäärme edestä

Kyy jäkälien päällä

Hyl ja 5

Olemme käyneet usein metsässä ja jumpanneet 3-4 kertaa viikossa.

Ei ollut Eloluoman radoissa vikaa. Viimeksi olen ollut hänen radoillaan Lystin ja Lykyn kanssa. Voisin mennä uudelleenkin.

Vasempaan olkapäähän taitaa olla tuloillaan jäätynyttä olkapäätä, mikä ottaa todella päähän. En saa siksi nukuttua. Kaiken kruunuksi aamupäivällä iski migreeni, onneksi oli lyhyempi työpäivä. Luulin, että migreeniajat ovat jo takana päin, mutta eivät näköjään ole. Oli kunnon sahalaita ja näköpuutos. Päiväunien ja särkylääkkeiden jälkeenkin vielä koski, mutta lähdin sitten kuitenkin kisoihin. Särky ei vaan ole ohi vieläkään.  

Mennessä oli 19 ja aurinko paistoi. 

Eka radalla oli toisena puomi. Gibli hyppäsi alastulon, joten otin puomin uusiksi. Myöhemmin olisi tullut hylkäys, kun Gibli livahti ansaputkeen. Rimat olisivat pysyneet ja muut kontaktit olleet ok.

Alkoi sataa ja ukkosti.

Toisella radalla tehtiin hyvää nollaa, kun tuli muurin kalikka alas. Olisi Gibli voinut sen pitää. Pääasia, ettei koira linkuttanut. 

Vähän alkaa olla jäähyväisfiilistä, että näinköhän enää Riihimäelläkään kisataan. 

Opissa

Aamulla heräsin lomapäivään lehteä kännykästä selaten. Drooniuutisen innoittaman otin Giblistä tällaisen kuvan.

Sitten lähdin ajamaan Janitan oppiin. 

Parasta lähdössä oli ottaa Gibli pienestä liikkeestä mukaan. 

• Työnnä kunnolla pitkittäiselle esteelle.
• Mieti sijainnit. Myös pakkovalsseissa ja erityisesti jatkon juoksulinjaa ajatellen.
• Muista liike, jos jarrutat. Samoin vastakäännöksen jälkeen.
• Backlap sujui vahingossa luonnostaan, Giblihän sen osasi kyllä.

Hyl - 10,43 - hyl

Iltapäivällä sain sähköpostia Giblin "tummapigmenttinen epätarkkarajainen muutos" oli melanosyyttinen luomi, josta ihmisillä voi kehittyä melanosytäärinen kasvain. Koirilla sellaista ei ole raportoitu. No hyvä, että sekin on pois.

Emme järjestäneet tulosilotulitusta Kivihalmeen radoilla.

1. Hyppyrata: Yhden hypyn takana oli putki, jonne ei pitänyt mennä. Luulin, että riittää, kun herättelen Gibliä nimellä. Ei riittänyt. Olisi pitänyt tehdä vastakäännös. Ei muita virheitä.
2. Agilityrata: Gibli ei yllättäen pujotellut keppejä loppuun. Siitä 5 vp. En tiedä, mistä tuli toinen 5 vp. Seisotin puomilla ja keinulla ja kehuin. Siitä yliaikaa.
3. Hyppyrata: Merkkasin Giblille eka hypyn huonosti ja Gibli hyppäsi sen jo merkkauksesta. Niin myöhästyin jatkosta. Radalla olisikin ollut 2 hankalaa poispäinkääntöä putken jälkeen.

Ei tipahtanut yhtään rimaa, muurin kalikkaa tai pituuden palikkaa. Koira ei linkuttanut ratojen jälkeen. Minä linkutin. Selkäni kestää noin puoli rataa. 

2 x hyl

Ei ollut Liukan radoissa eikä Giblissä vikaa, vaan minä olin huono. Etukäteen olin päättänyt, että otetaan uuden kauden alkajaisiksi kontaktit tarkasti. En vielä tiedä, poikiiko Giblin selän luomi lisää sairauslomaa.

1. agilityradalla Gibli tiputti ekan riman. En antanut rauhaa hypätä, kun keskityin seuraavan hypyn takaakiertoon. Puomille meno oli hiuksia nostattava, en edes nähnyt, että Gibli tuli väärälle linjalle. Puomilla Gibli teki hienon juoksukontaktin, sellaisen takatassut-osuman, mistä juoksupuomin treenaajat haaveilevat. Otin Giblin takaisin ja pysäytin siihen. Tuomari ihmetteli. Sanoin, että kun tällä on pysäytyskontakti. Lopussa tultiin A:n ohi vahingossa. 1 hankalassa kulmassa ollut rima tipahti myös. Muuten kuviot meni suunnitellusti. Linkki videoon.

2. agilityradalla yllättäen pujottelun jälkeen Gibli poimi hypyn, mitä en ollut tajunnut käyvän koiran silmiin. Puomilla taas upea juoksukontakti, minkä otatin pysäytyskontaktiksi. Lopuksi palkkasin keinulle ja juostiin maaliin. Rimoja ei tällä radalla tullut. Linkki.

Oma selkä suuttui pahemman kerran eikä kävelystäkään tahtonut tulla mitään radan jälkeen. En muista, milloin se olisi ollut niin kamala. Vihloi kankkuun ja takareiteen .Autolta kotiin kävellessä pystyin ottamaan jo askelia, että ehkä se siitä sitten.