maanantai 29. elokuuta 2011

Nilikkatukia

Koiratreeniblogi on taas muuttunut sairauskertomukseksi. Poika nimittää jalkaani sen pulleuden vuoksi Aku Ankan räpyläksi ja värin vuoksi smurffijalaksi. Tältä se näytti tänään ties kuinka monennen kohoasennon jälkeen, nukuin päiväunet jalka sohvan selkänojan päällä:


Salamavalo ei tee oikeutta todelliselle väritykselle. ;) Nukuin viime yönä noin 5 tuntia katkonaisesti kivun takia. Jalan voi laskea maahan, mutta kävely ilman keppejä on kauheaa: nilkka ei taivu ja koskee.

Soitin aamulla työterveyslääkärille epäillen huomista työkykyäni. Töihin meneminen olisi tarkoittanut tunteja jalat alaspäin olemista ja nyt jo 15 min pakottaa turvotuksen takia. Ostin eilen retkeilypatjan, vien sen töihin, jotta voin välillä lepuuttaa selkääni ja jalkaani, mutta varsinaisen työn aikana en voi maata. Työterveyslääkäri ohjasi terkkariin hakemaan muovailtavan nilkkatuen ja sellaisen sainkin, mutta se kestää vain 2 viikkoa. Kävin apuvälinetarvikeliikkeessä ostamassa toisen, jota he suosittelivat käytettävän vuoden ajan. Samaa mallia käyttävät amerikkalaisen jalkapallon pelaajat, joten kai se on minun agilityyni riittävän vahva. :D Testasin tuen terveeseen kinttuun, jotta olisi sopiva. Työterveyslääkäriä tapasin myös. Hän kirjoitti s-lomaa 2 päivää lisää.

Koirajutuista sen verran, että terkkarista tultuani menin välikköön vuorotellen molempien koirien kanssa. Makasin selälläni nurmikolla kipeä jalka kohti taivasta. Katsoin pilviä, viskelin lelua ja annoin välillä koiran levätä lelu suussa. Oli päivän mukavin hetki. Jos naapuri olisi nähnyt, olisin pyytänyt viereeni katsomaan tuulen mukana kulkeneita valkohattaroita. Molemmat koirat ottavat lunkisti löysäilyn, olen ylpeä erityisesti pennusta tämän suhteen.

Agi-kisat harmittaa. Viime talvi meni selän kanssa kisoja lykäten. Nyt ehti olla kaavailussa 2, 3 ja 4 viikon päässä tulevat kisat. Olisi tullut hyvä putki ennakoiden sitä, että kontakteja roiskivan Into-Lystin kanssa olisi pitänyt keskeyttää muutama rata. Nyt tavoite on 25.9. kisoissa. On hyvin epävarmaa ehdinkö.

Tässä Mari Ali-Raatikaisen ottamia kuvia heinäkuun kisoista, klikkaamalla suurentaminen näyttää kuvien todellisen tarkkuuden:




Ei kommentteja: