Lykky

BH LYKKY

27.2.2011-30.3.2017


  • Käyttölinjainen malinois-narttu
  • Virallinen nimi voisi olla "Lykky Leijonamieli Lykkensdorf". Rintaa koristaa Lykkensdorfin ritarikunnan merkki. 
  • Lonkat A/A, kyynärät 0/0 (kuvattu 8/12)
  • Selkä (koko ranka kaulasta häntään) moitteeton (kuvattu 8/12)
  • Säkä 65 cm, paino 27 kg
  • Oikealta alhaalta puuttuu P1-hammas.
  • Steriloitu 3/2015 hankalien ja voimakkaiden valeraskausoireiden takia.
  • Lykky alkoi reagoida ruokiin ja punkkikarkotteisiin. Sille ei lopulta sopinut enää riisi, ohra, maissi, peruna, hirvi, possu, peura, hevonen, broileri, poro, kalkkuna tai strutsi. Eläinlääkäristä saatu erikois-gi-ruoka ei sopinut. Lopulta Lykky söi kauranautapuuroa kolmesti päivässä höystettynä kananmunilla, vitamiineilla, kalkilla ja rasvoilla. Silti se painoi alimmillaan 22 kg, 25 % alle ihannepainonsa. Oletan, että imeytymisongelmiin oli osin syynä 2-vuotiaana syöty sukka, joka vei mukanaan suolinukkaa. Loppuvuodesta 2016 virtsamäärät lisivät, sisäsiisteys alkoi kärsiä. Maaliskuussa 2017 todettiin imeytymishäiriö (syy ruoka-aineyliherkkyys), B12-vitamiinipitoisuus oli matala ja kortisolitaso koholla, mikä viittasi stressiin. Muuten kaikki arvot olivat kunnossa virtsanäytettä myöten. Koira vaan oli luuta ja nahkaa. 
  • Lykky ei ikinä ollut hyvä koira olemaan yksin, mutta viimeisimmän vuoden aikana eroahdistus paheni merkittävästi. Se läähätti isoja lammikoita yksin ollessaan. Sisäsiisteys kärsi. Autossa matkustaminen hankaloitui entisestään. 
  • Lykky venäytti varpaansa maaliskuun alussa. Se rakasti jalkansa paketoimista, kuten kaikkea muutakin itsensä hoitamista. Vastapalvelukseksi se ajoittain nuoli ja kirputti käteni kuntoon, viimeisen kerran 29.3. Varvaspaketti jalassaan se rauhoittui.
  • Harrastukset: agility (3. lk). Nousu kakkosluokkaan vaati 71 ykkösluokan starttia (!) ja toteutui 24.4.15. Nousimme kolmosluokkaan 19. kakkosluokan startissa 19.9.15. Lykky on saanut SERT-A:t 4/16 ja 7/16 ja SERT-H:n 5/16. Kisasimme noin 150 starttia. Virheet keräsimme yleensä yhdestä rimasta ja puomin ylösmenolta.
  • BH suoritettiin hyväksytysti 24.3.13.
  • Tokosta kerättiin 1 Alo1-tulos, koira osasi myös avoimen ja voittajaluokan liikkeet.
  • Arvioni mukaan Lykky oli hyvin saalisviettinen ja taistelunhaluinen, melko kova koira. Kotona se oli sosiaalinen ihmisille, läheisyyttä arvostava ja rauhallinen mötkylä. 
  • Luonnetestiin en tullut sitä viemään, koska se oli "pevi-korjattu" enkä halunnut sille tilannetta, missä se joutuisi puolustamaan minua tai itseään, jolloin se jatkossa skannaisi ympäristöään sillä silmällä.
  • Lempinimiä: Lykky Lykkensdorf, Lysky, Tepsutassu, Lykkysaurus (tästä nimestä kunnia E. Jalovaaralle), Punkero ja lopulta myös Luihuinen.
 ***

Miksi juuri Lykky tuli meille?
      
      "Aivan niin, kettu sanoi. Nyt sinä et ole minulle vielä muuta kuin aivan samanlainen pieni poika kuin satatuhatta muuta pikkupoikaa. Enkä minä tarvitse sinua  – etkä sinä minua. Minä olen samanlainen kettu kuin satatuhatta muuta. Mutta, jos sinä kesytät minut, niin me tarvitsemme toinen toisiamme. Sinusta tulee minulle ainoa maailmassa. Ja minusta tulee sinulle ainoa maailmassa."

    - Antoine de Saint-Exupéry kirjassa Pikku prinssi -
   
Syksyllä 2010 vahvistui päätös, että meille otetaan toinen koira. Harkitsin eri rotuja, mutta vaihto olisi tietänyt tutustumista uuteen rotuun enkä olisi saanut luotettavaa sisäpiiritietoa. Käyttölinjainen koira oli selviö, en halunnut koiraani näyttelylinjaa yhtään. Malinoisin lyhytkarvaisuus kiehtoi, koira olisi nopeammin kuiva kastumisen jälkeen. ;) Sukupuoli valikoitui nartuksi, en halunnut urosta narttutalouteen.

Tahdoin terveluustoiset vanhemmat mahdollisimman epilepsiavapaasta suvusta ja alhaisen sukusiitosprosentin. Lisäksi ne saivat olla niin sosiaalisia, että voisin kuvitella pennun pärjäävän poikani ja hänen kavereidensa kanssa, joten teräväksi jalostetut jäivät pois.

Tiedostin ja tiedostan kyllä, että koirat ovat luontoeläimiä, sattumalla on osuutensa eikä ikinä tiedä mitä lopulta saa, mutta huolellisella taustatyöllä yritin karsia minulle merkityksellisiä riskejä. Jos käy huono säkä, voin lohduttautua sillä, että olen sen työn tehnyt. Harkitsin tuontia ulkomailta. Huteralta vaan tuntui hakea belgialainen tarhassa pidetty pentu.

Belgit tunteva ystäväni vinkkasi minulle Boasta eli Lykyn emästä. Kysyin kasvattajalta ja Boan haltijalta pariskunnan osapuolten luonteet ja olin tyytyväinen kuulemaani. 1.1.11 tapasimme poikani kanssa koirat ja niiden ihmiset. Olin edellisen yön viettänyt Lystin kanssa kesämökillä raketteja paossa ja lähtö tuli yllättäen, joten ensivaikutelma minusta oli savuinen metsänpeikko.

Boa oli kerrassaan ihana. Pentueen isä kävi meidät tervehtimässä varman koiran lailla. Keskustelin kasvattajien kanssa pitkään. Sanoin etsiväni normaalia koiraa, jonka kanssa saisin harrastaa. Pääsin pentujonoon, joka vaikutti tuskastuttavan pitkältä. 27.2. sain tekstiviestin, jossa kerrottiin Boan synnyttäneen narttupentuja sen verran että minullekin riittää. Olin liikuttunut ja helpottunut.

Kävimme tutustumassa 5-viikkoisiin pentuihin. Pennut menivät keskenään sekaisin, kaikki olivat aktiivisia, sosiaalisia ja luottavaisia. "Pieni harmaa silmälasipäinen pyörrekuono" jäi kuitenkin mieleeni: sillä oli vaaleat rinkulat silmien ympärillä ja kuonon karvoituksessa pyörre eikä selkeä jakaus.



Pääsin lopulta valitsemaan kolmesta nartusta ja ajoin katsomaan 6-viikkoisia pentuja uudelleen. Juuri pyörrekuonoa kasvattaja oli meille ajatellut, koska sen rakenne tuntui sopivalta agilitya silmällä pitäen. Muiden ominaisuuksien suhteen pennut olivat tasaisia. Pyörrekuono tuntui minustakin omimmalta ja sopivimmalta, joten valinnasta varmistuneena oli helppo ajella kotiin.

6½ viikkoa

Vajan oven ali, ikää 6½ viikkoa

Olin alkuun pennun kanssa ihmeissäni. Se hakeutui kyllä lähelle, mutta oli silti itsenäinen, leikki mieluiten itsekseen. Metsälenkillä se huiteli omia polkujaan ja heilutti minulle häntää kotiin tultuani ensimmäisen kerran oltuaan meillä jo 2 viikkoa. Saalisvietti näkyi heti, mm. autoja kohtaan. Sinänsä toivottu ominaisuus saatiin suunnattua sallittuihin asioihin. Pentu oli myös ahne. Ihmisten kanssa se oli hmh - innokas: "Voi ei, hellyyskohtaauuus!" 

Aika näyttää, riittävätkö ominaisuuteni sen kesyttämiseen.

Pentu torkkuu jalkani päällä

***



Sain Lykyn kesytettyä ja siitä tuli aina valmis, minulle töitä tekevä koira.

Lykky lopetettiin perusteellisen harkinnan jälkeen. Se kuihtui ruoka-aineyliherkkyyksien aiheuttaman imeytymishäiriön vuoksi, stressasi enemmän ja käytös muuttui Lystiä kohtaan. Oli aika tehdä elämäni surullisin päätös. Kuinka sitä ikävöinkään, rakasta perheenjäsentämme.


”- Hyvästi, kettu sanoi. Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellä näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä. 
- Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä, pikku prinssi toisti paremmin muistaakseen. 
- Aika, jonka olet tuhlannut ruusullesi, tekee siitä niin tärkeän sinulle. 
- Aika, jonka olen tuhlannut ruusulleni... Pikku prinssi toisteli paremmin muistaakseen. 
- Ihmiset ovat unohtaneet tämän totuuden, sanoi kettu. Mutta älä unohda sitä. Sinun on aina vastattava siitä, minkä olet kesyttänyt. Olet vastuussa ruusustasi... 
- Olen vastuussa ruusustani... Pikku prinssi toisti paremmin muistaakseen." 


- Antoine de Saint-Exupéry "Pikku Prinssi" -


Lykky sellaisena kuin haluan sen muistaa.

"... Mutta tiedän pikku prinssin saapuneen tähdelleen, koskapa aamunkoitossa en enää löytänyt hänen ruumistaan. Ei se ollutkaan mikään kovin painava ruumis... Ja öisin kuuntelen niin mielelläni tähtiä. Ne helisevät kuin viisisataa miljoonaa tiukua..." 


- Antoine de Saint-Exupéry "Pikku Prinssi" –