perjantai 29. maaliskuuta 2013

I believe I can fly

Tämä viikko ollaan oikeasti löysäilty. Pellolla narulelua heitellessäni olen sentään tehnyt eteenmenon maahanmenon alkeita. Lykky pystyy painumaan jo kaukanakin maihin, ei aina tartte hiipiä lähemmäs.

Tänään ajoin pk-kentälle. Ei mennyt ihan putkeen. :D
  • Jäävät ensin eli liikkeestä istuminen, seisominen ja maahanmeno: Kerrasta oikein, joten enempää en hinkannut. 
  • Eteenmeno: Tätä on tehty epäsäännöllisesti. Vietiin ensin lelu yhdessä kentän päähän: hyvin irtosi. Sitten vein lelun niin, ettei Lykky nähnyt - ei osannut. Taas lelu päätyyn, osasi. Maahanmenon kokeilu, hyvin juoksi kohti päätyä, maihin laskeutui kovasta käskyttämisestä huolimatta vasta kentän takaosan lumivallin päällä - siitä juoksi luokseni palkalle. Toinen perään, nyt kävi maihin nopeammin. Vielä yksi eteenmeno niin, että lelu oli päädyssä, kiva irtoaminen taas. Näitä pitää varmaan tehdä noin miljoona.
  • Tasamaanouto: Ihan kapulalla tavallinen tasamaanouto, siisti oli. Kokeilin toisenkin, koska luulin vahingoksi. Ei ollut. Tätä on viimeksi tehty syksyllä, joten hyvällä mallilla on. 
  • Loivemman A:n kautta paksun leikkipatukan nouto: Varjosta näin, että hyppäsi harjalta alas jotenkin holtittomasti. Siitä tuo otsikko. Jätin sitten patukan ihan alastulon viereen, näin ok. Osu-käskyllä alastulo on kuten agilityn A:lla eli oikein hyvä. Mietin, millä ihmeellä saan koiran pysähtymään ja vapauttamaan itsensä pk-esteellä, mutta agilityssa odottamaan käskyn ja vapautuksen?
  • Hyppynouto: Tässä sama lelupatukka, koira hyppäsi mennessään, palatessaan kiersi esteen. Minä juoksemaan vastaan, että "Ei, ei! Hyppää!" Tällä mesomisella Lykky luopui patukastaan. Helpotin jättämällä koiran patukka suussa hypyn toiselle puolelle ja pyysin siitä luokseni, onnistui. Sitten taas viskasin lelun hypyn yli, mutta seuraavalla kolmella yrityksellä Lykky hypättyään pysähtyi istumaan ennen patukkaa selin minuun. Minun piti erikseen vapauttaa se noutamaan. Sitten se hyppäsi takaisin luokseni. Jotenkin raasu yhdisti kiekumiseni luvattomaan kapulan pitämiseen. :S Toivon, että saisin tämän väärinkäsityksen hypnotisoitua mielestänsä nopeasti pois. 
Kävelytin ja juoksutin koiraa treenin jälkeen vähän pidempään. Ei se ollut itseään satuttanut, vaikka A:lta hyppäsi neljälle tassulle. Ravi nousi yhtä kepeästi kuin ennenkin. Sinänsä virkisti treenata uusia juttuja.


P.S. Huomasin, että kuvat näkyvät blogissa tarkempina, kun ne kiepauttaa netin kautta. Siksi osassa kuvia on tuplanimimerkit.
P.S. 2 Lysti on normalisoitunut. ;) Ja mainittakoon vielä, että koko porukalla ollaan rymytty pellolla joka päivä, joten sitä ei ole unohdettu.



2 kommenttia:

Sarianne kirjoitti...

Luulen, että Lykky unohtaa nopeasti tuon noutokiemuran! Jäynäkin joissain treeneissä keksi, että kapulan kanssahan voi kiepahtaa minun eteeni selin makaamaan ja alkaa järsiä sitä kapulaa!! En tiedä mistä se päähänpistos johtui, mutta seuraavissa treeneissä oli jo unohtanut mokoman.

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Käyn tänään testaamassa, mitä noudolle kuuluu. Gulp.