sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Harrin treenissä

Tänään tuli Kataisen Harri meitä opettamaan. Osallistuin Lykyn kanssa. Jos Lystin tassut eivät olisi niin kiikun kaakun, olisin ottanut paikan sillekin. Käytännön opetuksen lisäksi oli jälleen tunti teoriaa.

Radalla sai luukuttaa menemään, koska suoran jälkeen oli aina käännettävää, takaakiertoa tms. Sovelsin hiljaista ohjausta mahdollisimman pitkälle.

Rata alkoi pitkillä esteväleillä ns. mersun merkillä, minkä jälkeen päällejuoksu ja suorahkoon putkeen, mistä hypylle, jolle pystyhyppy. Ennen hyppyä oli parasta ehtiä persjättöön. Tämä onnistui, kun sai tarpeeksi etumatkaa ennen putkea. Ehdin. Pystyhyppy oli paras tehdä oikean siivekkeen kautta, miltä koira sai paremman linjan seuraavalle kahdelle hypylle. Tämän tein aluksi vasemman siivekkeen kautta kierrättäen, minkä vuoksi Lykky ohjautui muurille. Pitää muistaa tarkistaa linjat!

Otettiin tämä uusiksi oikean siivekkeen kautta ja sitten sujui. Sitten piti losottaa suoraan, koska oli ehdittävä pakkovalssi-persjättöön, millä ohitimme ansaputken. Siitä hypyn kautta kaksi pystyhyppyä. Näitä kahta pystyhyppyä treenattiin. Lykkyhän kääntyy hyvin, mutta laistoin itse. Koska merkkasin ponnistuskohdan liian kauas, Lykky hyppäsi pidemmäs. Minun oli siis mentävä riman lähelle merkkaamaan. Tällöin koira kääntyi. Näitä olisi hyvä vahvistaa palkan kanssa. Ja vaivauduttava itse tekemään enemmän työtä.

Pystyhypyiltä koira lähetettiin putkeen, miltä taas suoraan hyppy leijeröiden ja takaakierto. Muuri, valssi, toinen hyppy ja slalomia, miltä putkeen. Tämä oli toinen piste, missä pysähdyttiin harjoittelemaan, koska Lykky hakeutui slalomilta putkeen. Tässä huomasin, millaisen inflaation sana "Lykky" radalla on kokenut. Sillä ei ollut mitään tehoa, jos koira oli jo putken lukinnut. Tähän auttoi pystyhypyn merkkaus myötäkädellä. Seuravalla hypyllä tein backlapin, jossa ajauduin vähän riman eteen. Lykky hyppäsi silti puhtaasti.

Putken jälkeen oli vielä pakkovalssia ja päällejuoksua, minkä jälkeen isompaa suoraviivaista rinkulaa. 

Eka kierroksella suoritimme rataa noin 18 hypylle saakka, missä jäätiin slalomkohtaan. Toisella kierroksella treenattiin pystyhyppyjä ja slalomia. Harri kellotti 10 esteen pätkissä. Lykky meni koko ajan yli 5 m/s etenemällä. Viimeisin kierros oli yksi veto. Se meni kyllä persiilleen ja harmittaa vähän. Lykky oli edellisiä kierroksia nopeampi, ehkä oma vireeni oli korkeampi? Yksi rima tippui ja olisi hylkäännytty useassa kohtaa. Jotenkin rämmittiin rata loppuun. Jäipä ainakin treenattavaa.

Onneksi kaksi ekaa kierrosta olivat hyviä. Mielentila oli sekä koiralla että minulla hyvä ja tehtiin puhdasta rataa. Hiljainen linja (käskytän vain välttämättömissä kohdissa) tuntuu hyvältä. Sitä tukee sekin havainto, että en minä Lykkyä saa pois ansaesteeltä, vaikka huutaisin mitä. Kaikki perustuu ennalta ohjaamiseen.

Mietin illalla tämmöistä: Miten pitäisi menetellä, jos koira kulkee yli 5 m/s, hypyltä puomille on 5 metriä enkä saa käskyttää koiraa hypyn päällä? Vaihtoehdoksi jää käskyttää hypyn jälkeen, jolloin ei ehdi edes sanoa koko kontaktisanaa ja ainakin se tulee myöhässä koiralle, joka ottaa yhden, max kaksi laukka-askelta. Käskytys on siis tehtävä ennen hyppyä ja näitä on treenattava.

Päivän tunnelmat: on edelleen hirmuisen makeaa, kun yhteistyö sujuu kovassakin vauhdissa.

Maalihyppy taannoisissa kisoissa

Ei kommentteja: