tiistai 31. joulukuuta 2019

2019


Lysti

Lysti jäi reilu vuosi sitten agilitysta eläkkeelle. Tavoitteellinen treenaaminen jäi, ja niin myös agilityhömpöttely. En näe järkevänä pistää ikääntyvää koiraa esteille, kun lajinomainen lihaskunto on alentunut. 

Lysti on jatkanut jumppaa, tokoilua omaksi iloksemme ja seteleiden etsintää. 

Terveys: Rakas Lystikki on pirteä ikäisekseen ja käy useita kertoja viikossa pitkillä metsälenkeillä. Vasemman lavan seudussa on ollut jumia, mikä ei kunnolla aukene fysioterapiassa tai osteopaatilla. Se näkyy aika ajoin jäykempänä liikkumisena. Koira ei onnu, mutta jotenkin etujalat harittaa. Veikkaan sen olevan Lahden kaatumisen seurausta, mikä sattui vuosia sitten. Olen pyytänyt gabapentiiniä kokeiluun.

Siklosporiini jatkui. Nostin annosta, mutta siitä huolimatta tassut aukenivat säännöllisesti. Käytiin edelleen kahdesti vuoteen eläinlääkärissä tsekkaamassa lab-arvot siklosporiinin takia. Erityisesti viimeisimmissä ja laajimmissa ei ollut mitään moitittavaa. Lysti sai samalla kaikki rokotukset.




Gibli

Pieni Gibli pääsi yllättämään agilityssa. 

Pääsiäisenä käytiin möllikisoissa, jolloin oltiin aivan raakileita. Sitten noustiinkin nopeasti kolmosiin. Ekoissa kisoissa 27.4. vedin sen kepeiltä väärään putken päähän. Seuraavissa kolmessa kisoissa se teki nollat ja nousi kakkosiin. 25.5. startattiin kakkosissa, jo kolmannessa startissa se sai nollavoiton. Kolmosiin noustiin heinäkuussa ja lunastettiin paikka avo-SM-kisoihin, missä emme menestyneet. Koira oli niin kokematon  vielä. 

Eniten minua on jäänyt harmittamaan hellekisat heinäkuussa. Gibli väsähti. Soimaan itseäni yhä niihin osallistumisesta. Vasta kisojen jälkeen näin mittarista, kuinka kuuma oikeasti oli. Niiden jälkeen keskityimme harjoittelemaan, halusin Gibliin lisää virettä ja ahnautta radalla etenemiseen. Treenien kesto lyheni merkittävästi, ehkä jopa liian lyhyiksi, jos se on mahdollista. En osallistunut myöskään valmennuksiin, koska kokemukseni mukaan koirat niissä oikeasti väsyvät/väsytetään. En halunnut sellaista kokemusta Giblille. Aloitin juoksu-A:n opettamisen. 

Elokuussa edustimme seuraamme SM-kisojen joukkueradalla, missä tehtiin kepeillä 5 vp.  Kepeiltä ei vaan saa enempää virheitä, vaikka niillä kuinka pyörisi. Syksymmällä kisattiin enemmän, mutta maltillisesti, vain viidet kisat. Ekan nollan Gibli teki kolmosissa 1.12. Olimme hopealla. 

Startteja kertyi yhteensä 45 kpl. Olen koonnut virheet alle. Kirjanpito ei ole pilkuntarkkaa, mutta antaa kuvaa. Virhetilastosta näkee, että Gibli on kokematon ja yhteistyömme vielä hioutumatta. Kisoissa oli monta paikkaa, mihin ensisijainen ohjausvalinta oli sellainen, mitä en ollut kokeillut Giblin kanssa edes treeneissä. Joko kokeilin niitä kisoissa ensimmäistä kertaa tai valitsin toissijaisen ohjauksen.
  • 0-ratoja 8 kpl, nollaprosentti 18.
  • 5 vp 3 kpl: puomin ylösmeno, keppivirhe ja rima.
  • 10 vp 3 kpl: kepit & keinun ylösmeno, A:n ylösmeno ja kepit, hypyn ohitus (kielto) ja keppivirhe
  • Hyl 31 kpl, näillä radoilla tuli virheitä seuraavasti:
    • Keppivirheitä 10 kpl, näissä oli ongelmia erityisesti loppukesästä/alkusyksystä. Gibli jätti kepit kesken. Kolmosissa tuli myös muutama sisäänmeno-ongelma, koira jätti taipumatta toiseen väliin.
    • Väärä putkenpää tai yleensä väärä putki: 11 kpl, 1 x ei mennytkään putkeen, joka oli puomin vieressä. 
    • Puomilla: Meni puomille, vaikkei pitänyt, keskeytin puomin alastuloloikkaan x 2, puomin ylösmeno uudelleen x 1, puomi ei löytynyt x 1 (juoksi ali)
    • A: ylösmenolta virhe x 1
    • Keinun ylösmenolta virhe x 1
    • Rima x 1, kielto x 1, väärä hyppy x 3, pituuden kalikka x 1, hypyn ohi x 7
    • 1 törmäys keskenämme (osuin kylkeen), minkä jälkeen rata hajosi.
    • 1 keskeytys, kun varasti lähdöstä
    • 1 kaoottinen rata, jolloin koira lähti radalta kuvaajan luokse ja elvisteli A:lla jne. Yllättävää kyllä, seuraavana viikonloppuna teki 2 nollaa ja nousi kolmosiin.

Hyppytekniikkaa jatkettiin systemaattisesti vielä alkuvuosi. Jätin sen myöhemmin vähemmälle ajankäytöllisistä syistä. Treenin rakentaminen ja purku vei liikaa (?) aikaa varsinaiselta agilityn treenaamiselta.

Tokossa haasteeksi muodostui liiallinen kiihtyminen ja ääntely. Aloitimme ryhmätreenit. Ulkona ryhmästä tuli hyvää häiriötä, sisällä liikaa. Jälkiviisaasti oli typerää viedä vietikäs koira ryhmätreeniin, missä ympärillä palkataan koiria saaliilla ja ruualla. Ei sellaista missään kokeissakaan ole. Gibli keskittyi minuun hyvin, mutta vire ja odotusarvo tekemisistä oli aivan liian korkea. Kahdenkeskiset treenit belgiystäväni kanssa antoivat eniten. Edelleen haen oikeanlaista palkkausta. Aluksi palkkasin vain ruualla, jottei vire nousisi liikaa. Viimeisimmä pari kertaa olen kokeillut saalispalkkaa, jos saisin patoamisen kantamaan riittävästi. Se näyttää lupaavalta.

Jälkiä tehtiin satunnaisesti. Loppuvuodesta etsittiin seteliä. Giblillä olisi hyvä nenä.

Gibli on fiksu ja nopea oppimaan. Lisäksi se on toistaiseksi ollut kiltti koiratapahtumissa, ei vastaa räyhääjille. Toivon sen pysyvän yhtä välinpitämättömänä.



Terveys: Jatkoimme fysioterapeutin pitämää netti-jumppakurssia. Aluksi jumppasin Gibliä hyvinkin intensiivisesti, kunnes huomasin sen menevän aika jumiin. Jos treenaa vatsalihaksia paljon, venyvyys kärsii. Lisäksi väsyneellä koiralla ei kannata jumpata ja jumppien jälkeen pitäisi olla lepopäiviä. Olen siksi vähentänyt jumppaamista. Uutena olen ottanut ohjelmaan säännölliset aktiiviset venyttelyt ennen treenejä ja kisoja, kunpa olisin tiennyt niistä jo Lystin kisa-aikoina. Gibli kävi fysioterapeutilla ja osteopaatilla, mitään ihmeitä siinä ei ollut.


Minä

Olin jälleen heikoin lenkki, mikä tuskin yllättää ketään. Mahaa leikattiin alkuvuodesta. Toukokuussa jouduttiin operoimaan vähän lisää ja narahdin seurantoihin. Marraskuussa putkipainoa nostaessa niskassa tuntui jännältä. Siellä on taas protruusio, jota yritetään saada kuntoon. Sen paranemiseen menee noin 3 kk.


Paljonko koiriin meni rahaa? 

Ruuat, eläinlääkärikulut, lelut, vakuutukset, kisa- ja treenimaksut, lääkkeet = yhteensä 4696,50 euroa. Summasta puuttuu bensakulut.


Vähän kevyempi kooste

Vuoden pelottavin bongaus:


Vuoden suurin kemiallinen koe: imelletty perunalaatikko itse tehtynä.

Suurin agilityhetki: Giblin kaksi agilitynollaa äitienpäivänä.



Tavoitteet v. 2020

Lysti: Lystin kanssa jatketaan aktiivista elämää. Arvostan ystävääni suuresti. Sen merkitys on iso myös Giblin kasvattamisessa.

Gibli: Agilityssa pyritään saamaan kolmosista lisää nollia. SM-kisoihin ei olla lähtemässä, koska en aio ajaa Rovaniemelle. Tokoilussa ja tottiksessa etsitään sopivaa virettä oikeanlaisilla treeneillä. En haaveile BH:sta ennen kuin vire on kunnossa. Tokossa tavoitteita ei ole. Jälki ei nappaa minua yrityksistä huolimatta.

***

Vaikka tämä kirjoitus onkin tavoitepainotteinen, suurin osa elämästäni koirien kanssa muodostuu päivittäisestä yhdessä olemisesta ja tekemisestä. Hyvin nautinnollisia ovat pitkät ulkoilut, joita teemme useita kertoja viikossa.


4 kommenttia:

Sarianne kirjoitti...

Hyvät ja realistiset tavoitteet, sanoisin. Teillä oli hyvä nollaprosentti! Meidän ikuinen tavoite on nostaa omaa nollaprosenttiamme. Luulen, että Jäynän kanssa tulee kyllä vuodet vastaan tässä. Se täyttää vuonna 2021 kymmenen vuotta.

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Sinä luet vielä tätä blogia! :D Ehkä Jäynä vielä viisastuu?

Hanna kirjoitti...

Hyvää uutta vuotta koko teidän porukalle :)

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Sinulle ja teille kaikille myös!