agilityradalla yhdessä kulmassa Gibli kääntyi muurilta toiseen suuntaan. Jouduin kääntämään putkeen, jolloin myöhästyin seuraavasta kohdasta, jolloin pituuden palikka kääntyi ja seuraavalta takaakierrolta Gibli kääntyi ristiin ja hyppäsi riman uudelleen. Harmi, koska esim. kontaktit olivat virheettömät. Pitäisi saada niitä nopeita nollia. Kisat ja livestream on vielä kesken, mutta täältä pitäisi löytyä, ainakin videon kellonajasta (yläkulmasta) kohdasta 10:58:00.
hyppyradalla tehtiin nolla, sijoitus 2. Täälläkin olin saada Giblin hyppäämään riman ees-taas ja uutena tuli ei-tänne-ohjaus. Tämän radan pitäisi löytyä täältätai klo 12:23:42. Muutamasta kaarroksesta olisi voinut saada aikaa pois, mutta priorisoin nollaa.
radalla eli toiselta hyppyradalta Gibli löysi yllättäen putken. Lopussa rima kohdassa, missä mietin, mitä kautta ohjaan. Koska "ehdin", tungin itseni hypyn tuolle puolelle. Giblille jäi liian vähän tilaa ponnistaa. Rata voisi löytyä täältä tai klo 13:45:00.
Tiistaina eli eilen käytiin päivällä metsässä. Illalla teetin pikkujumpat: siirtymät, etuosaympärikäännökset kohteesta toiselle, namilla pään liikkeet etujalat ylempänä ja istu-seisot.
Tänään agilitytreeneissä teetin 2 x A ja 2 x puomi sekä 3 x set point hyppytekniikkana. Radalla sain Giblin kanssa upean fiiliksen!
Gibli tuli 2 x toisen hypyn ohi - ohjaa kunnolla myös mutkassa oleva hyppy.
Vippaukset toimivat yhä.
Keinu hieno.
Itsenäinen eteneminen hyvä.
Kepeille meno puomin ali putkea pitkin sujui hyvin, samoin keppien haku puomin toiselta puolelta. Kepit siis x 2.
Illalla pikkujumpat: etujalkojen steppaukset, kickbackit korkeammalle ja takajalkojen steppaukset.
Tulostenmurskajaiset jatkuu. En tosin mitään helppoa odottanutkaan tuomareiden perusteella.
agilityrata oli Savikon kirjoittama. Tehtiin Giblin kanssa 10 vp. ja voitettiin. Virhe tuli kepeillä, joilta Gibli tuli pois ennen viimeistä keppiä (leijeröin, koska varoin vieressä ollutta hyppyä ja ehkä tein jotakin, että Gibli tuli pois) ja toinen virhe täpärän käännöksen jälkeen rimasta. Kyllä ne nyt vähän menivät Giblinkin piikkiin. Videolinkki ei ehkä vie oikeaan kohtaan, koska livestream on kesken vielä. Yläreunassa oleva kellonaika 9:53:48 on oikeassa kohdassa.
agilityrata oli Semkatin tekoa. Myös tällä radalla pelkäsin keppien jälkeen olevaa väärää hyppyä ja imaisin Giblin väärältä puolen hyppyä. Hylkäys. Lopussa ohitettiin yksi hyppy, Gibli oli menossa väärin putkeen, käännytin pois. Tämä rata löytyy em. videosta kohdasta 11:32:27.
hyppyrata oli Savikon. Löytyy kohdasta 13:02:48. Olisi pitänyt jarruttaa/huomioiduttaa Gibliä ennen neloshyppyä, jottei olisi mennyt putkeen. Hypättiin myös ainakin yksi hyppy väärään suuntaan, samaan meni moni muukin.
Hyvää:
Gibli on hienosti ohjattavissa
Lähdöt
Kontaktit
Keppien sisäänmenot
Rimat (paitsi se eka rata) ja kepeillä pysyminen (paitsi se eka rata)
Maanantaina lepo. Ja lepohan tarkoittaa normaaleja ulkoiluja.
Tiistaina ulkoilua ja jumppana istu-seiso, seisoessa pään asennot eri suuntiin ja istu-maa.
Keskiviikkona hallivuoro, missä oli valmis rata.
Ensin hyppytekniikkana laskeutumisharjoitus
A:n alastulo x 2
Radalla 1. hyppy väärin päin, takaakiertojen ja takana leikkaamisten hiomista, vippaus, hyppy-putki ja putki-puomi-erottelu.
Jumppana etujalkojen steppaukset, kickbackit, etuosaympärikäännökset ja leikkiasennosta seisomaan. Tämän jälkeen venyttely.
Torstaina lepo.
Tänään kentällä kavaleteillä hyppy-istu ja laskeutumisharjoitus 5 ja 8 jalan väleillä. Sitten A ja taas putki-takaakiertohypyn erottelu, vippaus. Jumppana siirtymät eteen-taakse, tasut istuen, punnerrukset takaosa ylempänä ja voltit korokkeelle. Sen jälkeen venyttely. Vielä ilta-kahdeksan jälkeen oli 20 astetta lämmintä.
Sarjat ovat lyhyitä, siis tyyliin 3 toistoa, 2 sarjaa. Jumpat tuntuvat niin lyhyiltä, että mietin, onko niillä mitään tehoa. Toisaalta tulee hyvä mieli, ettei koira rasitu liikaa. Ja hyvä mieli siitä, että motoriikka näyttää kehittyvän.
Keskiviikkona päivällä maa-seiso ja ylös-alas-hyppelyt penkiltä.
Torstaina pohkeenväistöt, tassuläpsyt seisoen ja kickbackit. Illalla poimimassa puolukoita ja Gibli syömässä mustikoita. Kotona venytykset.
Perjantaina lepo.
Lauantaina siirtymät, peruutukset (muutama askel x 3, 2 sarjaa (nämä ovat siis näin lyhyitä)), etuosaympärikäännökset (x 2, 2 sarjaa), kyykyt ja sivukyykyt.
Tänään etujalkojen steppaukset, maa-seiso ylä- ja alamäkeen ja etuosaympärikäännös etuosa 20 cm korkealla. Illalla venytykset.
Agilitytreeni
Lauantaina olin Janitan opissa. Olipa taas hyvää oppia. Kooste:
Sivuirrotuksessa oma liike
Ilmaiset esteet
Älä häiritse omalla liikkeellä/turhilla sanomisilla.
Kepeillä tuki päällejuoksussa kauaskin
Katso, ettet ole valssissa edessä
Kepeillä takanaleikkaamisen sääntö!
Saksalaisessa katse ja muista tarvittaessa viivästetty pään kääntö!!!
Kunnon pakkovalssi kepeille, oma liike/liikkumattomuus!
Agilitykisat
Kermisen helpon oloiselta hyppäriltä hyl. Gibli ei tullut luokse takaakiertoon, vaan päätti juosta putkeen. Risoi. Jos tuollaiselta radalta ei saa nollaa, niin voisi siirtyä kakkosiin tai lopettaa agilityn.
Muotkan vaikealla agilityradalla lopussa puomin sijaan putkeen. Ei se nyt täydellistä (vitsin tynkää tähän) ollut muutenkaan. Etsin ehkä videot. Hyppäri on tässäja agilityrata tässä.
Maanantaina levättiin eli käytiin hihnakävelyillä. Oli todella kesäistä.
Tänään käytiin treenikentällä:
Hyppytekniikkana laskeutumisharjoitus
Kahdeksikko
Putki-putki tai putki-takaakierto, Gibli erotteli hienosti ja ohjautui takaakiertoon molempiin suuntiin.
A:lla yritin saada alastuloa parempaan kohtaan. Gibli jarrutti koko alastulon ja jäi alastulolle seisomaan. Toista se oli kisoissa. Toistoja tuli ehkä 7, joista 2 viimeisintä oli halutunlaisia, sain Giblin irtoamaan. En haluaisi tehdä noin monta A:ta, mutta kun koira jymähti alastulolle 5 eka kertaa, niin en halunnut sellaiseenkaan jättää.
Sitten kävin poimimassa puolukoita. Gibli otti parit hepulit ennen kuin asettui syömään mustikoita.
Giblin kanssa Raita-ahon radoilla, hyppärillä ja agilityradalla.
Hyppyradalla mokasin heti alkuun, koska en päässyt hiekkakentän kuopasta liikkeelle. Siitä hylkäys. Myöhemminkin kaikenlaista tohelointia. Pahin oli loppusuoralla, kun Gibli osui etuosallaan renkaallaan, mikä hajosi kuten hajoavan renkaan kuuluukin. Gibli ei tuntunut ottavan siitä itseensä, toivottavasti tilanne ei muutu, siis myöskään kehon osalta.
Agilityradalla oli kaikenlaista kommervenkkiä myös. Lähtöhypyllä koira piti ottaa hyvin haltuun, jottei ottanut ansahyppyä. Kepeillä tein tiukan takana leikkaamisen. Seuraavalla hyppyshigaanilla jouduin Gibliä ohjaamaan takaa, mutta selvittiin hyvin. Sitten meni putki puomin ali ja kauempana häämötti rengas, jolle Gibli irtosi hyvin. Puomin jälkeen oli takaakiertohyppy ja taas linjan oikaisua, jotta koira ei hypännyt seuraavaa rimaa väärään suuntaan. Lopulta poispäinkäännös ja maaliin. Tuuletin suht sujuvaa nollaa. Turhaan, koska tehtiin 10 vp. Todennäköisesti A:n ja puomin alastulolta. Harmi, aika olisi ollut nopein.
Sitten jäähdyttelin ja venyttelin Giblin, kotona sain juomaan koirakultani vielä hyvin. Niin sitä vaan viikon takainen menestys oli muisto vain.
Torstaina käytiin Savikon treenissä. Ohjeet: Ohjaa sisäkurvin puolelta, jos ehdit. Käytä persjättöjä. Opeta in-in. Gibli oli hieno.
Illalla pikkujumpat (tarkoittaa 3 toistoa 2 sarjaa eli kestoltaan hyvin lyhyitä juttuja): pohkeenväistöt (tämä tuli ennen treeniä lämmittelynä), takamus koholla istumasta seisomaan ja seisoen tasapainoharjoitukset päätä liikuttamalla.
Tänään kentällä hyppytekniikkana 5 hypyn perussarja 20 cm rimoilla x 3 ja set point x 4 (rima 30-40-45-30). Agilityharjoituksena eilisen in-in omana sovelluksena kahdella hypyllä x 2 toiseen suuntaan ja x 1 toiseen suuntaan, koska sujui heti. Päivällä kävimme metsässä ja söimme samalla puolukoita. Illalla pikkujumppana siirtymät, etuosaympärikäännökset ja etujalkojen sivuaskeleet. Sitten venyttelyt.
On ollut aikamoista huomata, että Gibli ei ole aiemmin osannut peruuttaa. Siis on Gibli liikkunut taaksepäin, mutta lähinnä istuen/loikkimalla, ei takajalkojen liikettä eriyttäen. En ole edes tullut ajatelleeksi, että siinä olisi jotakin väärää. Nyt 3 päivässä koira on hoksannut jutun juonen. Gibli ei ole osannut myöskään tehdä "pohkeenväistöä" toiseen suuntaan. Tosin nyt ensimmäistä kertaa kokeilinkaan koko juttua. Toiseen suuntaan koira askelsi luonnostaan, toista puolta jouduin opettamaan ihan alusta kyljestä kevyesti työntäen. Sen aloitin kolmisen viikkoa sitten, nyt alkaa olla aika symmetristä. Lisäksi etujalkojen sivusteppaukset ovat olleet toispuoleisia, toiselle puolelle luontevampia. Nyt nämä sivusteppaukset sujuvat symmetrisen näköisesti. - Ja minä kun luulin ymmärtäneeni näistä jutuista jotakin. Mielenkiinnolla odotan, näkyykö jumpat ja kropanhallinnan kehittyminen jatkossa esim. pujottelussa.
Sunnuntaina oli metsäkävelyn vuoro. En ole vieläkään toipunut kunnolla. Oli pakko istua lepäämään kalliolle, kun heikotti ja hiotti. Mietin, pääsenkö metsästä pois ollenkaan. Gibliltä repesi osa ranteen jarruanturasta, en tiedä, repesikö jo lauantain kisoissa. Ei se koiraa tunnu haittaavan, mutta olen käärinyt siihen suojaa, jotta ei tulehdu.
Eilen teetin hyppytekniikkana laskeutumisharjoitusta. Agilityyn testasin takaakierron ohjausta ajoissa. Iski lauantaina siitä epävarmuus.
Iltajumppana sekalaiset: 1. etujalat-takajalat, 2. kickback, 3. etusten sivuaskeleet ja lyhyenä kokeiluna pohkeenväistö ja istu-seiso takamus ylempänä.
Tänään olimme fysioterapiassa. Oikea triceps ja leveä selkälihas olivat nyt kunnossa. Lievää kireyttä oli vas. takajalan yläetuosassa ja olkavarsissa, mutta ei muuta mainittavaa.
Olimme belgianpaimenkoirien rotumestaruuskisoissa. Tuomarina toimi Mikko Aaltonen, jonka radoille voisin mennä uudelleenkin.
1. hyppyradalla tehtiin nopean tuntuista nollaa aivan loppuun. Varmistin putken jälkeen, ettei Gibli mene kepeille, huutamalla "Gibli!" Sillä sain Giblin väärälle puolelle hyppyä ja se oli hylkäys sitten. Tässä on linkki streamiin.
2. radalla "joku" varasti. Gibli myös tiputti muurin palikan. Lisäksi putken jälkeen oli kohta, jossa hyppy oli koirien silmiin todennäköisesti juuri sivulta päin. Gibli etsi minne mennä monen muun koiran lailla. Tältä radalta 5 vp. Tässä on linkki.
3. agilityradalla varmistin kontakteja. Ihan lopussa oli A, jonka jälkeisen hypyn ohjaamista mietin: Takaakierto sisä- vai ulkokautta? Syötänkö omalla liikkeelläni Giblin A:n vierellä olevaan putkeen? Saanko tarpeeksi etumatkaa, jotten vedä koiraa hyppäämään hyppyä väärään suuntaan? Saanko ohjattua "ulkokautta" takaakiertoon, koska etäisyyttä oli aika paljon? Ohjaanko Giblin vastakkaisella kädellä putkeen? Ohjasin sisäkautta, Gibli teki nollan. Linkki.
Voitimme rotumestaruuden. Onnea pieni Gibli!
Kuvan otin autohallissa iltamyöhään kisoista palattua.
P.S. Vertailin tänään streamista Giblin ja nopeiden koirien videoita. Se sekunnin - kolmen sekunnin ero tulee tosi herkästi yhdestä lenkistä. Ilahtuneena huomasin, että maanopeudessa ja käännöksissä Gibli ei häviä nopeina pitämilleni koirille, mutta eroa tulee kepeillä ja juoksukontakteilla. Ne kaikki ylimääräiset kaarrokset (puoli metriä leveämpi kuin toisella tms.) pitää vaan saada pois ja ne johtuvat ohjaajasta.
P.S. 2. Kunpa SM-kisat olisivat olleet tänä vkl:na, olisin ehtinyt toipua enemmän.
Treenasin Giblin lyhyesti tiistaina (unohtunutta hyppytekniikkaa) ja torstaina (hyppytekniikkaa, kontaktit ja yksi etäohjauspätkä lammikkoisella ulkokentällä).
Flunssa alkaa olla ohi, asentohuimaus on jäljellä. Alan väsyä selkääni. Ottaa päähän sunnuntaisen kisan peruminen em. syistä. Harvoin mitalia on tarjolla. En pysty kävelemään normaalisti. Agilityradalla pinkaisen, mutta en voi luottaa juoksemiseeni. Kipua ei voi sanoa sietämättömäksi (olisi leikkausindikaatio), jos kerran agilityssa kirmaa. Muuten kyllä lähtee tehokkaasti ilo kaikesta.
Katsoin eilen Lystin videoita. Kun Lysti tuli v. 2008, ei minulla ollut aluksi digikameraa. Sain sellaisen siskoltani. Myöhemmin ostin videokameran. Molemmista tiedostot piti siirtää johdolla tietokoneeseen. Nykyään on erilaista.
Lysti tykkäsi leikkiä hippasta. Jännitys näyttää olevan ihan samanlaista kuin ihmisillä. Tuon seinän ympäri pääsi kiertämään.
Ennen varsinaista uimista Lysti opetteli "uimahypyt":
Taidan alkaa julkaista näitä videoita, osaa uudelleen. Tämä blogihan on jo ikivanha, mutta niin alan olla minäkin. Samoista syistä en aio vaihtaa Instaan tai X:ään.
Ei ollut minkäänlaista kisafiilistä. Sen enempää sairauksissa piehtaroimatta voin todeta, että korva- ja poskiontelontulehdus, antibiootti (ei-dopingia) seurauksineen (vatsa) ja asentohuimaus sekä selässä hermoja painava kysta entisten ahtaumien lisäksi (sykkivä kipu pakarasta takareittä pitkin nilkkaan) kisataukoineen eivät saaneet tuntemaan minua mitalinhehkuiseksi kilpaurheilijaksi. Uutuuden viehätystäkään ei enää ole yksilökisoissa. Puuttuu se "vitsit me ollaan täällä lappu rinnassa", mikä tuntui superhienolta Lystin kanssa aikoinaan. Lystin kanssa olin 6 SM-kisoissa, Giblin kanssa jätin menemättä Turkuun (liukasta) ja Rovaniemelle (matka, ja liukasta olisi ollut sielläkin). Olen jättänyt menemättä myös Vantaalle liukkauden takia, mutta en muista, oliko kyse silloin Lystin vai Giblin kisoista.
Koska niitä SM-nollia tavoitteellisesti kerätään ja aina on se pieni mahdollisuus, ajelin perjantaina Jyväskylään miettien, että jos alusta on liukas, en starttaa. En maksa koiran terveydellä ja tulevaisuudella omaa kisaamishinkuani, mikä oli tällä kertaa harvinaisen vaimea.
Perjantaina olin ilmoittautunut yhdelle etko-radalle, jonne en sitten sateen ja toipilaisuuteni vuoksi mennyt. Seurasin kisoja live streamista ja kävin lopulta paikan päälläkin sateen tauottua, ja jestas sentään - alusta oli hyvä! Eivät kaatuilleet belgit, vaikka oli takuuvarmasti märkä kenttä. Ilmoittauduin, jotta oli lauantailta se pois ohjelmasta. Kävin tervehtimässä poikaa pizzalaatikot viemisinä. Gibli tervehti riemuisasti eikä pojan ja avovaimonsa luona rauhoittunut, vouhotti, ja kerjäsi lisää rapsutuksia. Hotellissa Gibli sitten lopulta osasi levätä. Nelijalkainen kisakaverini osasi ottaa lunkimmin kuin aiempina kertoina. Saatoin siis piipahtaa respassa eikä takaisin tullessa kukaan painellut rytmikkäästi oven kahvaa, vaan vastassa oli makaava belgialainen.
Lauantaiaamuna oli karsinta hyppyradalla. Koska parkkipaikkoja oli vähän, lähdin aiemmin kuin olisi kisojen puolesta tarvinnut. Hyppyrata oli Laitisen kirjoittama, olen aina pitänyt hänen käsialastaan. Auton sain kohtalaisen lähelle, mutta koska lähdimme oman ryhmän alkupäässä, tarvitsin jonkun pitämään koiraa, jottei tarvitsisi sitoa ystävääni kiinni lipputankoon. Onneksi kisakaverin vaimo auttoi. Ei tarvinnut valmiiksi hengästyneenä kipaista lähtöön.
Gibli varasti. Näissä kisoissa ei ole tapana kouluttaa viemällä koira pois tai palauttamalla lähtöön uudelleen. Onneksi vilpillinen koirani ohjautui suullisella käskyllä takaakiertoon ennen putkea. Pääsin siinä rytmiin mukaan. Keppien jälkeen hypyillä käskytin Gibliä, koska pelkäsin koiran livahtavan putkeen. Samalla näin tuomarin käden nousevan. Jatkoin rataa suunnitelmien mukaan maaliin. Maalissa kuulin, kuinka kuuluttaja sanoi, että "yleisö tietää ja rata jatketaan loppuun virheistä huolimatta" tms. ja kun ei meille mitenkään hurrattu, tiesin meille tulleen hylkäyksen kepeillä. Soimasin itseäni, miksen katsonut, että tulee kepeillä loppuun saakka. Että ei ollut kuin muutama tarkka paikka ja piti sössiä. Ja että tämän tason kisat voivat oikeasti olla viimeiset millä kerralla hyvänsä.
Jäähdyttelin Giblin, vein numeroliivin pois ja kysyin kisakirjoja, joissa kerrottiin viipyvän. Istuskelin autossa ja ajattelin, että voisin kyllä lähteä jo heti ajamaan kotiin, että kyllähän kisakirjoja postitetaan jälkikäteenkin tai joku tuttu tuo. Vilkaisin odottaessani tuloksia, miten muut ovat pärjänneet. Ihmettelin, kun meidän nimi oli sijalla 22, tuloksella 5 vp. 40 koiraa pääsee finaaliin. Tarkistin, katsonko joitakin aiempia kisoja. Mutta ei, oltiinkin saatu vitonen. "Kotimieheltä" kuulin, että se oli tullut rimasta. Katsoin sitten livestreaminkin. Tämän linkin pitäisi viedä livestreamin oikeaan kohtaan. Kävelin takaisin infoon ja pyysin numeroliivin takaisin. Hämmästelin käännettä ja palasin autolle odottelemaan. Finaali alkaisi parin tunnin päästä.
Se on sitten aika nopeaa touhua se finaali. Rata rakentuu siinä silmien alla. 1 nollakoira ja sitten tutustumaan. Siinä yhdistyy radan opettelu ja ohjaamisen suunnittelu, ja on siinä ehkä vähän painetta enemmän kuin ihan tavallisissa kisoissa. Onneksi Giblin kanssa lähdettiin vasta sijalta 19, joten ehdin hakemaan autolta ja lämmittelemään sopivasti. Yleisöä oli kohtalaisen paljon. Hetken ehdin fiilistellä ja herkistyä, kuinka viimeksi olin SM-finaalissa Lystin kanssa v. 2014. Sitten oli pakko palata miettimään rataa ja sen ohjaamista. Karsinnassa ennen meitä korjattiin rataa, ja niin nytkin. Vein Giblin lähtöön nykyisen tapani mukaisesti ilman hihnaa, jotta veto ei nyhdä selkääni. Koska viivettä oli, teetin pientä jumppaa, jotta kisakaverini ei vaan hämillään haukkuisi ympärilläni, vaan tehtäisiin jotakin yhteistä. Pyysin tassuja ja teetin jotakin istu-seisoa. Sitten tulikin lähtölupa. En näyttänyt kunnolla käännöstä 2. hypyltä, mutta sitten pääsin taas rytmiin. Puomin jälkeen Gibli lähti hakemaan takaakiertoa, kieputin takaisin hypylle oikein päin. Siinä paloi aikaa ja tuli kielto-vitonen. Muuten rata menikin suunnitelmien mukaan. Sen pitäisi olla tässä. Sijoitus oli 14.
Yhteistuloksissa oltiin sijalla 13. Ei huono n. 100 SM-nollat keränneestä maksikoirakosta. Kiitos Gibli.
"... Cause you're a sky, 'cause you're a sky full of stars..." (Coldplay: A sky full of stars)
Aloitin Giblin kanssa vaihteeksi uuden jumppakurssin. Eilen makasin koko päivän sohvalla, paitsi treenasimme olohuoneessa uusia juttuja, mm. istu-seiso niin, että etujalat pysyvät paikoillaan, ja korokkeen yli kulkemista ees-taas.
Tänään kävin kentällä: lämmittelynä set point ja ilman hyppyjä kahdeksikkoa, treeninä kavaletit, agilitysta 2 x kepit.
Kotona jumppana korokkeen yli ees-taas, tassujen annot seisaallaan ja istu-seisot. Venyttelynä leikkiasento, "vatsan venytys" ja namilla sivutaivutukset.
Huomenna on lepoa. Niistettävää riittää, huimaa, ja henkeen ottaa herkästi. Koronatesti x 2 negatiivinen.
Sitten minuun iski flunssa. Terveiset sille keskiviikkona kisoissa olleelle keski-ikäiselle aikuiselle naiselle, joka yski estoitta muiden keskellä, että jää ensi kerralla kotiin tai pidä muihin etäisyyttä ja laita käsi, hiha tai nenäliina suun eteen, kun yskit. Pitää olla jo pohjakasvatus pielessä ja sen lisäksi idiootti minä-minä-ihminen, kun ei kahden vuoden koronan jälkeen ole oppinut ja tajunnut, kuinka käyttäydytään yskäisenä.
Kävin lyhyesti treenaamassa Giblin, kun luulin jo olevani toipumassa.
2 x keinu
1 x A
Kepeillä tiukka takana leikkaaminen törkkäyksen ja pakkovalssin jälkeen, yht. x 2
Vastakäännös kulmahypyllä molempiin suuntiin
Mene-mene
Vippaus putken edessä x 1
Muuta en tehnyt. Monitoroin Giblin liikkumista, mikä näytti puhtaalta koko treenin ajan ja sen jälkeen.
Sitten olenkin jatkanut kotona kököttämistä ja peruin tämän viikonlopun kisat. Koronatesti sentään oli negatiivinen. Valmistautuminen isoihin kisoihin sujuu totutulla tavalla, taukoa pitäen. Ei ole eka kerta, kun itse olen kipeä tai koira pumpulissa, Lystin tassuja muistellen.
Gibli kävi fysioterapiassa kontrollissa. Oikealla triceps-lihaksessa ja leveässä selkälihaksessa oli kireyttä, mikä hellitti manuaalisella käsittelyllä ja laserilla. Muuta ihmeellistä ei ollut. Oikealla kyljen takaosassa vanha arpikohta on pehmentynyt käsittelyni ansiosta. Sitä kannattaa jatkaa. Fysioterapeutti suositteli 2 päiväksi kevyemmin ottamista, koska tienoota on käsitelty. On todennäköistä, että jumi on tullut viikon takaisesta tassurikosta. Seuraava aika on kuukauden kuluttua, mikä taitaa Giblin kaltaiselle olla passeli väli.
Tuomarina oli Miia Kallio jälleen. Voin mennä hänen radoilleen jatkossakin.
1. agilityradalta saatiin 5 vp rimasta. Olen pahasti Giblin edessä takaakiertohypyn jälkeen. Jäätiin kärjestä 0,5 sekuntia. Olisi kannattanut tehdä 0 ranking-pisteitä ajatellen. Video.
2. hyppyradalla tehtiin 0. Erkanin kepeillä paljon ja Gibli hidastui sen vuoksi. Keppejä edeltävä käännös levahti myös. Videolla näkyy vain osa radasta. Video. Kärkeen jäätiin 4 sekuntia.
3. agilityradalla jäin heti alussa jälkeen ja olin liemessä 4. esteen jälkeen. Unohdin hetkeksi jopa radan ja olin ohjata Giblin väärälle esteelle, kunnes huomasin numeron oikealta esteeltä. Myöhemmin oli luvassa lisää pelastuksia, mm. putken jälkeisen muurin jälkeen. Lisäksi Gibli kiepsahti väärään suuntaan hypyltä ennen keinua. Tehtiin kuitenkin 0. Kärjestä jäätiin liki 5 sekuntia, mutta näihin pelastuksiin paloi aikaa. Video.
Olen joka tapauksessa iloinen. Se oli nimittäin tuplanolla, v. 2024 SM-kisojen nollajahti on käsittääkseni jo alkanut.
Peruin perjantain kisat. Iltalenkillä Gibli ei enää arkonut tassuaan, pientä punoitusta oli vielä. Gibli pääsi toteuttamaan itseään käyttölinjaisena rotunsa edustajana, kun pysäytettiin 3 rosvoa, jotka olivat menossa autohalliin - hitain oli vielä ulkopuolella. Aivan, luit oikein. Hämmästelen tapahtumaa vielä itsekin. Ilman Gibliä olisin jättänyt leikkimättä poliisia. Hiipparit perääntyivät ...ttu...tanaa huudellen, keskaria heilutellen ja adrenaliinihöyryisiä nyrkkeilijäloikkia tehden. Pakko oli itsekin vilauttaa näille keskaria ennen kuin puikahdin Giblin kanssa turvaan rappukäytävään. :D
Heräsin yöllä 3 otteeseen enkä aamulla ollut kovin virkku. Olin ilmoittautunut vain 2 hyppärille. Takapuoleen vihloo tärinästä (kun askel osuu maahan) selkäperäinen iskias. Ennen lähtöä tsekkasin Giblin tassun, punoitus oli hävinnyt ja tassu oli aristamaton.
Tuomarina oli uusi Miia Kallio. Radoissa ei ollut vikaa.
1. radalla Gibli tiputti ekan riman, jolloin minulta tipahti hanskat. Päätin kokeilla valssia ennen putkea, mitä en olisi kokeillut, jos olisi ollut nolla alla. Gibli kääntyi valssilla hyvin, mutta jatkoa en ollut ajatellut valssin kanssa, joten hyppy väärin päin ja hylkäys. Loppurata "nollaa".
2. radalla Gibli ajautui simppelissä alun kuviossa jo 4. hypyllä hypyn väärälle puolelle. Loppurata oli kelvoton. Pohdin sitä hyppyä jälkikäteen. 1. hyppy oli suoraan, toinen takaakiertona ja kolmas suoraan. Ennen kolmatta tein lievää puolivalssia, jotta sain Giblin kolmoselle hyvin. Ilmeisesti puolivalssi jäi liian pitkäksi aikaa "päälle", millä vedin Giblin välistävetoon.
Kotimatkan mietin, lopetanko agilityn, ja kotona nukuin päiväunet. Korpeaa tämä nollattomuus, kun vuosi sitten nollia tuli hyvin. Sitten aloin toivoa nopeampia aikoja, jolloin muutin ohjaustyyliäni. Sitä taasen ei ole voinut toteuttaa, kun joko linkutan selän tai akillesten takia, joten ohjaus on sekaisin eikä minulla ole mitään tuntumaa, miten Gibli liikkuu.
Parasta on luonnollisesti se, että Gibli ei linkuttanut ratojen jälkeen.
Satoi. Oltiin ulkokentällä ja treenin olin kaavaillut lyhyeksi. Lämmittelynä ohjasin etänä slalomin ja välistävedot kaukaa 20-senttisillä rimoilla. Gibli osasi heti. Tätä voisi joskus kokeilla kisoissakin. Olisiko A menty 8 kertaa? 1 x valssi alastulon jälkeen molemmilta puolilta ja 1 x persjättö molemmilta puolilta ja 2 toistoa epäkelvon suorituksen jälkeen. Paras rytmitys A:lle tuli lelu maassa (x 2). Tähän oli tarkoitus lopettaa treeni joka tapauksessa.
Gibli nappasi lelun ja alkoi ravata epärytmisesti. Katsoin aluksi, että keventääkö siksi, että lelun kahva osuu etujalkoihin, mutta ei. Oikea etunen arkoi soralla. Niin arkoi kotona betonilla ja asfaltillakin. Syynäsin kotona tassut. Aluksi en löytänyt mitään ja ajattelin, että nyt Giblin etupää on sökö, kyynärä tai olka tai joku jännevamma. Sitten löytyi räpylästä ison anturan vierestä hyvin pinnallinen verestävä laikku. Hölväsin sinkkisalvalla ja laitoin pumpulit ja kääreen päälle. Toivon, että ontuminen johtui siitä. Yleensä sinkkivoide kuivattaa 1-2 vrk:ssa. Jää nähtäväksi, käykö nyt niin. Olin kaavaillut 2 päivänä 2 kisastarttia viikonlopulle. Katsotaan, miten käy.
Tämä ei ole eka kerta, kun tuolta tulee tassuongelmia. Tiistaina kävin treenaamassa sisällä, ja ennenkin sieltä on ollut tuliaisina 1 tai 2 päivän päästä tassurikko, vaikka kuinka huuhtelisin tassut kotona. Pitäisi ilmeisesti huuhtoa jo paikan päällä (jos ei voi paikkaa välttää).
Kävin Giblin kanssa hallilla. Treenasimme sitä A:ta. Nyt kontakti oli täpärä, kun tein lelu kädessä valssin tai persjätön A:n jälkeen. Tätä yritin sitten korjailla. Vauhtia oli edelliseltä hypyltä. Toisena oli erottelu: hypyt suoraan tai hypyiltä käännös. Muista käskyttää ajoissa!
Viime viikolla Lysti tuli yöllä käymään. Lysti makasi kyljellään hyvässä voinnissa. Silitin Lystin kaulakarvoja, otsaa ja korvia. Ajattelin, että tästä koirasta en luovu ikinä. Vielä aamulla muistin, miltä Lystin kaulapuuhka tuntuikaan sormieni välissä. Tule Lysti pian käymään uudelleen. On ikävä.
Kolmantena. Sunnuntaina siirsin A:ta vähän sivusuunnassa, vetämällä hiekalla. Selkä on ollut sitten 2 päivää herja. Ei se kestä mitään ponnistelua. Se on muuten syy, miksi vien irrallaan Giblin kisoissa lähtöön.
Gibli on huonosti osunut A:n alastulokontaktille viimeisimmissä kisoissa. Tehtiin nyt pelkkää A:ta yhden hypyn takaa. Tein sitä sekä suoralla jatkolla (x 1) että valssilla (x 1/puoli) ja persjätöllä (x 1/puoli). Koira ei tehnyt yhtään virhettä, vaan rytmitti oikein joka kerta. Sitten tehtiin kerran puomi, missä ei ollut ongelmaa. Paahteisella hiekkakentällä olin läkähtyä itse(kin), joten lähdimme kotiin.
radalla (KLIK) ohjasin Giblin väärälle hypylle ja lopussakin vähän sovellettiin. Huitaisin Giblin huonosti sivusta pituudelle, jonka vuoksi yksi pituuden kalikka kääntyi. Käsittääkseni Gibli ei loukannut itseään.
radalla ohjasin Giblin vippauksesta takana olevaan putkeen. Muuten ei olisi virheitä tullutkaan.
Hyvää:
Ei yhtään riman tiputusta
Kepit
Huonoa:
Kyllä tämä laji tuntuu silloin vaikealta, kun ei onnistu.
rata Salme Mujusen agilityrata oli päivän paras veto. Harmi, että se päättyi lopussa hylkäykseen, kun Gibli haki renkaan. Video.
Ville Liukan hyppäri. Video. Siinä oli käännöksiä, jotka meillä levahtivat. Oli ahtaan oloista eli väisteltäviä hyppyjä. Onnistuin myös kaatamaan pituuden kulmakepin, mistä ei onneksi tullut virhettä. 0 ja huono aika.
Salme Mujusen agilityrata. Tältä 0 myös ja kolme pitkää kaarrosta. Meillä kun ei olisi yhtään aikaa hukattavana.
Nollat tekivät terää. Ehkä taas ensi kisoissa yritän saada aikaa paremmaksi. Pitäisi luottaa Giblin irtoamiseen.
Giblin on kerrassaan mainio. Ainut virhe tuli, kun eteni renkaalle, mikä videon perusteella oli ohjaukseni vuoksi Giblin kannalta järkevää.
Hyvät pointit:
Rimat
Erikoishypyt
Pujottelu
A, keinu ja puomi virheettömät
Lähdöt
Piiskaa, tervaa ja höyheniä ohjaajalle, joka näyttää käännökset myöhään.
Kentällä kahdestaan Giblin kanssa pääasiana oli A. Ja Gibli, himputti soikoon, ei tehnyt yhtään virhettä, vaan alastulolla osui joka kerta oikeaan kohtaan. Ei auttanut, vaikka vedätin lelulla tai vedätin putkeen tai pidin palkan valmiina alastulon jälkeen tai seuraavien esteiden jälkeen. Ei auttanut, vaikka olin vierellä tai runsaasti edellä. Suomeksi: en päässyt kiinni virheeseen, mikä kisoissa toistuu. Sen jälkeen teetin pari etenemistreeniä putken jälkeen. Sen pituinen se tältä erää.
Eka radalta tuli makseille yksi vitonen, 23 hylättyä tulosta. Gibliltä taisi tipahtaa toisen takaakiertohypyn rima. Sittemmin otin uusiksi sekä puomin että keinun alastulon ja loppurata mentin omavalintaisessa järjestyksessä.
Toka radalla tuuletin maalissa nollaa. Siinäkin kiemurreltiin lopussa, kuten moni muukin. Vitonen oltiin saatu jostakin, ehkä jonkin kontaktin alastulolta, vaikka minusta Gibli ne otti. (Aha - sain videon, A:n alastulolta nousi tuomarin käsi.)
Hyppärillä tehtiin hyvää nollaa, kunnes yhdessä hankalahkossa kohdassa Gibli ohjautui putkeen.
La-su-ma on Giblin kanssa käyty metsälenkeillä ja uitu. Meillä on myös uusi harrastus, josta kirjoitan ehkä myöhemmin lisää.
Tänään olin Janita Leinosen treenissä. Tuli jälleen paljon oivalluksia jo ratasuunnitelmasta lähtien:
Muista kuvitella, missä olisit mieluiten ja mene sinne.
Teemana myös: ohjaa 1-2 sekuntia edellä. Myös edeltä voi ohjata rauhallisesti ja kontaktia pitäen. Gibli pitää lukituksen ja reagoi ohjaukseen hienosti.
Rytmitys: mene lujaa sinne, minne pitää mennä, ja rauhoita meno siihen, "vedä happea vähän aikaa"
Lähtöhypylle irrotus ja sen kulmaus
Pakkovalssin tai pois päin hyppäämisen ohjaus kauempaa, joko vastakädellä tai myötäkädellä ja askeleella.
Saksalaisen ero koiran jatkolinjan suhteen
Katsekontakti (erityisesti putkien jälkeen) ja lähetys
Kepit onnistuivat sekä ulkopuolelta ohjaten, että sisäpuolelta vetäen. Gibli kesti myös takana leikkaamisen törkkäyksen jälkeen (odota, että on 3. välissä). Sisäpuolelta ohjaaminen säästi sekunteja.
Muista "Mene!"
Muista myös jarrutus (joko nimi tai vastakäännös tässä kohdassa).
Ohjaus A:lle kädellä ja etenkin jalalla.
Jaakotuksessa myötää liikettä! Äläkä astu vastaan.
Jenkissä käsijarru ja voit sitten peruuttaakin.
Takaakiertohypyissä mene kohti sitä kauempaa siivekettä, jotta koira tietää myös, minne jatketaan.
Oli myös puhe Giblin ominaisuuksista. Maksiminopeudessa se ei videoiden perusteella häviä kilpakumppaneilleen, mutta ero tulee pujottelussa ja kiihdytyksissä esim. käännösten jälkeen.
Aamulla kävin treenaamassa Giblin.Teetin 5 pätkää. Lämmin tuli.
Muuri - keinu - takaakiertohyppy - kepit: kerralla oikein
Hyppy - putki - hyppy - rengas keppien takana - takaakiertohyppy. Tämä piti ottaa pariin otteeseen lelu targettina, sitten sujui. Gibli haki muuten kepit.
Puomi - takaakierto - putki - hyppy - putki - kepit: Tämä meni kerrasta oikein. Tämä oli etukäteen ajateltuna vaikea, putket menivät puomin ali ja kepeille lähetys tapahtui avokulmaan puomin toiselle puolelle.
Hyppy - pituus keppien toisella puolella - hyppy: Tämä meni hyvin.
A - hyppy - takaakiertohyppy putken takana - hyppy - putki - viistohyppy pois päin: Tässä Gibli otti putken ennen kuin autoin lelutargetilla.
Aamupäivällä kävin treenaamassa Giblin. Oli jo aika lämmin.
3 x noin 5 esteen pätkä maalipalkalla. Giblillä oli ajatukset palkassa. Eniten oli vaikeuksia putken jälkeisessä takaakiertohypyssä. Onneksi pieni ystäväni uskoo, kun huudan "Irti!". En tiedä, onko tämä paras keino lisätä omaehtoista etenemistä. Tuntuu, että koiruus kyttää ja hidastelee, kunnes saa luvan ampaista palkalle.
Giblikki Tomban kanssa olin ilmoittautunut kahteen starttiin. Tuomarina oli Liljegren, jonka radoilla en muista aiemmin olleeni. Nämä olivat taas sellaisia ratoja, joita täytyi ihan tosissaan opetella. Lisäksi radalla oli leijeröinnin paikkoja, esim. hyppyjä oli edessä.
1. radalla (video) (videon kopiointi sallittu) Gibli tiputti eka riman, oli sivuttaisirrotus ja kait tein jotakin äkillistä. Tosin olisi Gibli saanut riman hoidella. Sen jälkeen koirakultani irtosi hyvin ja pääsin leijeröimään. Lopussa hää irtos kauempaan putkeen, mistä hylkäys. Oli omatkin hanskani siinä vaiheessa jo tipahtaneet, oikeasti jo eka hypyn jälkeen.
2. agilityradalla edellinen koirakko treenasi ja treenasi, rimoja ja puomiakin ainakin 3 kertaa. Monien tuomareiden "1 treeni" -ohje on passeli tällaista ajatellen. No Giblin kanssa aika alussa saatiin kielto, kun en työntänyt tarpeeksi selkeästi pois päin hypättävälle hypylle. Myöhemmin uusin vippaushypyn ja sitten sen puominkin kerran. Hylkäys siitäkin.
Vihloi iskiakseen molempien starttien jälkeen. Kiittelin itseäni, etten ollut kolmelle startille ilmoittautunut. Sekä kivun että motivaation takia. Iloinen olin Giblin irtoamisista, muuten jäi kyllä työstettävää.
Torstaina hain pakettiautomaatista 14 kg koiranruokasäkin. Edellisellä kerralla en itse sitä uskaltanut kantaa, koska pelkäsin selkäni puolesta. Nyt en sitä tullut ajatelleeksi, hain ruuan. Kantaessani huomasin, että vähän juilii selkään ja jalkaan. Illalla vihlominen paheni. Seuraavana yönä heräsin neljältä, koska kipu sykki vasenta iskiashermoa pitkin jalkaterään saakka. En voinut ottaa vahvoja kipulääkkeitä, koska oli tulossa työpäivä ja 4½ tunnin ajomatka Kuopioon. Kirosin omaa hölmöyttäni ja mietin, milloin kipu hellittää, kestääkö se taas kuukausia vai päädynkö leikkauspöydälle. Miksi en tilannut kotiinkuljetusta?
Perjantai oli kammottava. Istuin töissä polvi koukussa, kantapää tuolilla. Pakkasin autoa linkuttaen kassi kerrallaan, jotta en joudu nostamaan liian painavaa yhdellä kertaa. Varauduin pysähtymään puolen tunnin välein. Lopulta olin illalla Kuopiossa isän luona.
Olin ilmoittautunut lauantaille Games-SM-kisoihin. Aikataulut olivat surkeat. Lähdin Giblin kanssa maksien loppupäässä. Rataantutustumisen jälkeen piti odottaa kaksi tuntia, että pääsi radalle. Sitten oli tuntien tauko, koska OHEISKISAT pidettiin päivällä, ja illalla vasta oli toinen rata, samoine odotuksineen. Onneksi isälle oli puolen tunnin matka kisapaikasta. Kävin siellä ratojen välissä. Helle sentään oli hellittänyt.
Ilman yksityiskohtia kerrottuna sekä snookerissa että gamblerissa kerätään alkuosassa pisteitä itse suunnittelemalla radalla ja loppu tehdään tuomarin suunnittelemaa rataa pitkin. Vähän yleistäen: jos alkuosassa tulee virhe, ei saa pistettä siltä esteeltä, ja loppuosalla virhe johtaa hylkäykseen.
Snookerin alkuosassa rata suunnitellaan niin, että joka toinen este on punainen este ja joka toinen piste-este tai piste-sarjaeste. Punainen este on joka kerta eri. Niitä kuuluu ottaa 3-4. Loppusarjan esteet on numerot 2-7 ja jokaiselta esteeltä saa numeronsa verran pisteitä. Aika on rajattu ja jos se loppuu kesken, pisteiden keruu loppuu siihen ja täytyy suorittaa maalihyppy, jolla kellotetaan aika.
Gamblersissa alkuosalla saa kerätä pisteitä ilman mitään punaisten esteiden sääntöjä tietyn aikaa, esim. 30 sekuntia. Loppuosalle pääsee, kun torvi soi 30 sekunnin kohdalla. Loppuosan "lähtöön" ei saa jäädä odottelemaan. Onnistuneesta loppuosasta saa pisteitä. Tuomari voi gamblersissa keksiä erilaisia jokereita. Esim. sunnuntaina sai 4 putken suorituksesta 10 ekstrapistettä.
Eka rataoli snooker. Video. Gibli tiputti riman loppuosalla, jolla ei virheitä sallita. Ehdittiin kerätä 28 pistettä, jolla sijoituimme sijalle 17. Harmitti se rima. Illalla oli gambler. Jo iltapäivällä alkoi sataa. Pohja oli onneksi hyvä, satoi tai ei. Video. Se meni muuten muuttuneiden suunnitelmien mukaisesti, paitsi yhden hypyn Gibli hyppäsi takaakiertona, josta ei alkuosuudessa rankaista. Se kuitenkin kostautui pisteidenkeräysosion lopulla, jolloin aika loppui kesken pituuden ylityksen, jolloin jäi saamatta 4 pistettä. (Jatkoa ajatellen 11 estettä, hyppyjä, putkia ja kepit x 2, 30 sekuntia.) Kerättiin kuitenkin 36 pistettä, jolla sijoitus 9. Jos oltaisiin saatu pituudelta pisteet, oltaisiin oltu kolmansia. 10 parasta pääsi finaaliin per luokka eli yhteensä 20 koiraa, joten seuraavana päivänä kisat jatkuivat. Yhteistuloksissa oltiin sijalla 12.
Sunnuntain aikataulu oli taas harmillinen. Rataantutustumisia oli peräkkäin yhteensä 45 minuuttia, minkä jälkeen piti odottaa kaikki kokoluokat ennen makseja, 2 tuntia. Snookerissa (video) Gibli ei ottanut A:n alastulokontaktia, joten pisteiden keruu loppui siihen. 16 pisteellä oltiin sijalla 14. Gamblersissa (video) piti vähän pyöriä ja hyppiä ylimääräisiä esteitä ennen torven soimista. (Jatkoa varten: tehtiin hyppyjä, putkia ja yhdet kepit pitkilla esteväleillä hiekkakentällä, yht. 11 estettä/30 sekuntia.) Etäohjauksella olisi lopuksi kerännyt 10 ylimääräistä pistettä, mutta ylitin etärajaviivan, jolloin jouduin jarruttamaan. Onneksi Gibli oli jo lukinnut takaakiertohypyn. Jostakin syystä yritin vippausta, jota ei enää olisi voinut tehdä eikä Gibli sitä kyllä tehnytkään, joka tapauksessa ekstrapisteet (10 kpl) jäi saamatta. Pisteitä kertyi 38, joilla tultiin kymmenensiksi. Kisat loppuivat 2 tuntia myöhemmin kuin oli aikataulutettu.
Yleisiä huomioita games-kisoista:
On paljon rankempi kisapäivä, kun pitää itse suunnitella rata ja pitää yrittää arvioida, kuinka nopeasti oma koira etenee.
Muiden suorituksia katsellessa oman radan mielessä pitäminen kärsii.
Etukäteen saadun ratapiirroksen perusteella rataa ei voi suunnitella pitkälle. Rata on livenä erilainen kuin paperilla. Esim. lauantaina putkelta kepeille ei ollutkaan sivuttaissuunnassa 5-6 vaan 3 metriä eli pujotteluun tulikin putkiansa.
Minulle kävi joka radalla niin, että rataan tutustumisen jälkeen oma rata meni uusiksi. Esim. lauantain gamblersissa alkoi sataa enemmän rataantutustumisen jälkeen, joten jätin puomin pois, lisäksi pujottelu oli eri kohdassa kuin paperilla, ja sunnuntain gamblersissa jouduin lopun keksimään uudelleen, jotta loppu-gamblen pituudelle ja sen jälkeiselle takaakierrolle tuli parempi lähestymissuunta. Olin kaavaillut pujottelua, mutta se piti siksi vaihtaa. Rataantutustumisen aikana en keksinyt parempaa, tarvitsin siihen paperin ja omaa rauhaa, joten menemääni rataan en ollut tutustunut etukäteen.
Snookerissa ei voi tehdä virheitä loppuosalla. Eka radalla meillä tuli hylkäys rimasta ja toisella A:n alastulosta.
Aikamme olivat nopeimpia, joten pidin liian kiirettä.
Onhan nämä vaihtelua, ehkä jatkamme kakkoslajina.
Kai me sitten oltiin kymmenensiä, joten ei huono SM-kisojen sijoitus.
Putken jälkeen avokulmaan, hyppy vieressä, tässä piti vilauttaa vastakkaista kättä. Muista!
Tiukka avokulma, aluksi Gibli tarvitsi pallon löytääkseen oikean sisäänmenovälin.
Pari kertaa leikkasin takana.
Ihan aluksi lämmittelin 2 x hypyllä, jonka vieressä oli putki. Muista ajoissa "tässä", sillä sujui.
Iltapäivällä käytin Giblin tsekkauksessa fysioterapiassa. Mitään erityistä ei löytynyt. Jatketaan entiseen malliin nykyisillä jumpilla ym. Ohjelmaan on kuulunut metsäilyt monta kertaa viikossa, uimiset, portaiden kävelyt, kyljen arven käsittely, hytkytykset, 1-2 tasapainotyynyllä asentoharjoitukset. Lisäksi ennen agilitytreenejä ja -kisoja: pään liikkeet, kylkien taivutukset, pään kumarrus, lanneselän mobiliisointi, lyhyet vedot.
Pitkästä aikaa treenasin omatoimisesti. Lämpötila vaihteli 20 asteen ympärillä. Välillä ripeksi vettä, välillä paistoi aurinko. Kentällä oli valmis rata, jota menin muutaman esteen pätkissä. Lelu odotti aina lopussa valmiina.
Ensin pujottelutin tiukkaan avokulmaan. Tämä oli vaikeaa Giblille, jouduin auttamaan. Tätä pitää treenata. Tiukan takana leikkaamisen Gibli kesti hyvin, kuten viimeksi sitä treenatessa - aikoja sitten.
Sitten ne pätkät:
Hyppy - putki - takaakiertohyppy kauempaa ohjaten: onnistui toisella yrittämällä.
Hyppy - putki puomin ali - suora hyppy puomin toisella puolella: onnistui heti.
Edelliseen kuvioon neljänneksi takaakiertohyppy: onnistui.
Puomi - poispäinkäännöllä hyppy - hyppy puomin toisella puolella: onnistui.
Putki - keinu - putki aika kaukaa sivulta ohjaten: Gibli varasti keinulta, otti tosin sen hienosti. Uusintayritykselläl kontakti hyvä.
Sama kuin edellä, neljäntenä pituus, viidentenä takaakiertohyppy: onnistui kauempaakin ohjaten.
Ilmoittauduin juhannuskisoihin 3 starttiin. Koska toisen ja kolmannen startin välissä oli liki 3 tuntia, jätin kisat 2 starttiin. Oli myös luvattu lämmintä.
1. hyppäri oli Sari Mikkilän käsialaa. Gibli oli jo 3. hypyllä väärällä hypyllä. Myöhemmin tuli muitakin juttuja, ehkä noin nelinkertainen hylkäys oli se tulos. Oli jälleen tunne kuin oltaisiin saatu kilpailuoikeus kolmanteen luokkaan muropaketista.
2. hyppäri oli myös Mikkilän. 3. hyppy oli "päin putkea" ja Gibli tiputti riman. Siinä tipahti jo fiilikset. Myöhemmin kepeille mennessä tuli virhe ja vielä myöhemmin kielto yhdeltä hypyltä.
Keppiosaaminen kyllä ratkaisi nuo kisat. Treeniin!
Olin ilmoittanut Giblin 2 snooker-radalle. Oli 29 astetta. Varjoa löytyi ja joissakin kohtaa tuulikin vilvoittavasti, mutta ei tuosta viileää ilmaa saa, ellei ole täysin irti realiteeteista. Gibli on ollut lämpöherkkä, mutta ei enää niin pahasti kuin nuorempana. Ehkä olen itsekin kehittynyt? Olen "nesteyttänyt" eli juottanut Gibliä jo kisaa edeltävänä päivänä ja samana päivänä, auton päälle on alumiiniverkko, suihkutan Giblin turkin märäksi ennen lähtöä ja kisapaikalla Giblille on märkä froteeloimi. Froteeloimea pidän vain startin jälkeen jonkin aikaa. Annan Giblin myös piehtaroida ja loikoilla nurmikolla, mitä se kotonakin harrastaa, oli kuinka kylmää tai lämmintä tahansa.
Meillähän on snookerin 1. luokasta 2 nollaa ja jahdattiin nyt kolmatta nousunollaa. Tein hyvin lyhyen radan, tavoitteena saada juuri riittävästi pisteitä nollaa varten. 37 pistettä piti saada, meidän radalla sai 42 pistettä. Se meni kuten olin suunnitellutkin. Tulimme 8.:ksi. Jäähdyttelin Giblin startin jälkeen eikä mitään pahaa läähätystä ollutkaan. Sitten tuumin, etten halua rassata pientä ystävääni liikaa eikä omakaan jaksamiseni ollut ykkösluokkaa, joten ajeltiin kotia.
Ilmoitin Giblin kahdelle radalle, oli jälleen Kautto tuomarina. Lämpötila pysyi ennustuksista huolimatta maltillisena, 22-24 asteessa, minkä kohtalainen tuuli sai tuntumaan vielä siedettävämmälle. Lisäksi puut tarjosivat varjoa ja pystyi olemaan nurmikolla, mikä teki olemisesta miellyttävää. Gibli ei ollut kuumissaan.
hyppäriltä Gibli teki nollan. Oli yksi hankala linjauskohta pituuden jälkeen. Gibli oli miltei kieltää hypyn ja hyppäsi sitten sen siivekkeen ympäri kiertäen, kun olisi saanut hypätä pitkittäin, ja 0-vauhdista lähetin takaakiertoon. Tultiin toiseksi, jäätiin 2 sekuntia kärkeen, mutta 1,5 sekuntia lasken kyllä kierähdykseen ja sen jälkeiseen kiihdytykseen.
agilityradalta Gibli teki puomin alastulolta vitosen. Oli ihan oma vikani, en käskyttänyt alastuloa lainkaan, jotenkin halusin katsoa, osuuko. Ei osunut, hyppäsi 5 metrin loikan.
Iltakisoissa olimme Giblin kanssa. Oli Kauton radat. Lämmintä oli luvattu, mutta oli maltillinen +24, auto varjossa ja tuulta. Lämpötila laski koko ajan ja lopulta oltiin 21 asteessa. Olin varautunut lähtemään pois kesken kaiken, mutta ei tarvinnut.
agilityradalla tehtiin muuten nollaa, mutta kepeille meno oli puomin ali putkesta avokulmaan. Gibli upposi hienosti oikeaan väliin, mutta pyörähti väärään suuntaan. Ilmeisesti ahdistin liikaa vastakkaisella kädellä, jotta ei mene toiseen väliin. Siitä vitonen, sijoitus 3. Harmitti, koska 0 oli niin lähellä.
hyppyradalla ei sitten oikein sujunut. Gibli meni nyt toiseen keppiväliin ja ansaputkeen ja sitä ennenkin tuli jotakin. Rata ei ollut edes vaikea ja sen jälkeen oli kyllä surkea olo.
hyppyradalla tehtiin 0, jolla tultiin neljänsiksi.
Otin Giblistä geenitestin ajatuksella, josko löytyisi joku punkkilääkesietämättömyys-geeni. Pyöritin kahta postissa tullutta pikkuharjaa posken ja ikenen limakalvolla ja lähetin ne Britteihin.
Vastauksia tuli nyt.
MyDogDNA oli puhdas kaikilta testatuilta 211 sairausgeeniltä. Malinoiseille ominaiset SDCA1 ja 2 olivat negatiiviset, geeni aiheuttaa neurodegeneratiivista sairautta, pikkuaivoataksiaa. Belgeillä voi olla myös degeneratiivista myelopatiaa (DM), sekin siis negatiivinen.
Geneettinen monimuotoisuus Giblillä on 35 %, keskiarvo malinoiseilla on 30-41 %.
Ulkonäköön vaikuttavia geenejä tutkittiin myös: musta maski mahdollinen, diluutioväri olisi ollut mahdollinen, tan-merkit mahdollisia, satulaväritys mahdollinen (onhan Gibli vähän tumma "satulan" kohdalta), lyhyt karva, ei pitäisi olla karvaton ja "reduced shedding" -variantti eli pitäisi varistaa karvaa normaalia vähemmän (!), jos oikein suomensin. Lisäksi on keskiverto tai pitkä kuono, ruskeat tai meripihkan väriset silmät, pystyt korvat, 5 varvasta edessä ja 4 takana.
Ollaan käyty uimassa kahtena päivänä. Alkaa helteet. Voi olla, että vaikuttaa kisaamiseen.
Eilen oli rauhallisen metsälenkin ja pienen uintipulahduksen vuoro. Olen jatkanut Giblin hytkyttelyjä ja arven manipulointia, venyttelyt olen toteuttanut kisoissa. Tämä kisaputki tekee nyt sen, että isommat lihastreenit on pakko lykätä.
Tänään oli 3 rataa.
agilityrata oli Aneta Obrusnikovan. Meni aivan pieleen, moninkertainen hylkäys, Gibli kaatoi siivekkeenkin (koska joku oli edessä). Hylkäys.
hyppyrata oli Jari Suomalaisen käsialaa. Tiputettiin 2. tai 3. rima ja lopussa olin vähän unohtaa rataakin. Siellä tuli todella kiire, oli myös putki-hyppy-erotteluja. Ei olisi kannattanut tiputtaa rimaa. Voitettiin vitosella, reilun 5 sekuntin erolla seuraavaksi tulleeseen.
agilityrata jää mieleeni ikuisesti epäonnistumisen merkeissä. Heti kolmantena oli keinun jälkeen takaakiertohyppy, jolta piti ehtiä hyvin jatkoon. Takana oli putki, mutta poissa koiran laskeutumislinjalta. Tämä sai minut yrittämään persjättöä sen sijaan, että olisin tehnyt valssin, jolla oli riski, että "ei-valuvana" olisi ohjannut koiran takaakiertoon seuraavalle hypylle. Noh - Gibli imeytyi putkeen kuitenkin. Loppurata tehtiin tietysti nollaa eikä niitä nollia monta tullut.
Käytiin juoksemassa 1 Mikkilän tekemä agilityrata iltakisoissa. Hyppyratoja ei menty, koska ne olivat ulkona tekonurmella ja muistelen sen joskus olleen liukkaahko.
Oli menevä rata. Piti olla hyvät takaakierrot ja itsenäiset kepit, koska niille mentiin putkesta, joka meni puomin ali. Gibli nämä osasi. Hylkäys tuli siitä, kun putki meni puomin ali ja toisella puolella piti ottaa hyppy. Mietin, annanko etenemiskäskyn vai en. En antanut, jottei Gibli hae pituutta. Gibli ei sitten ottanut sitä ensimmäistäkään hyppyä, vaan hyppäsi toisen ja se oli sitten hylkäys. Kiva fiilis jäi kyllä.
Tänään käytiin treenaamassa kentällä, missä oli valmis rata. Lähtö oli "väärään suuntaan". Lisäksi oli vippauksen paikka ja suorempia ja loivempia takaakiertoja. Hankalin oli A:lta putkeen meno, Gibli otti herkästi pitkittäisen hypyn. Muuten sujui hienosti.
Gibli kävi tänään kontrollissa. Tilanne oli huomattavasti parempi kuin viimeksi, jumitus poissa. Ainoana huomiona jäi mieleeni vanha arpi oikealla kyljessä. Se tuli, kun Gibli oli 1-vuotias ja oksa katkesi kylkeen. Saimme uusia jumppa- ja hierontaohjeita. Jatkossa voi olla mahdollista, että kokeillaan arpeen laser-kuuri.
Maanantaina levättiin. Tiistaina käytiin 1,5 tunnin metsälenkillä. Keskiviikkona Giblillä iski yhtäkkiä anturaan hirveä kutka ja hetkessä Houku-Hauku oli jyrsinyt ihorikon varpaiden väliin. Ei mikään syvä, mutta sellainen, minkä ihminenkin saa aikaiseksi sormiinsa, jos oikein raapii.
Tänään uskalsin kisoihin Liukan radoille.
- Ekalta, agilityradalta, virhe puomin alastulolta (olin jo katsovinani, että osui), ja poispäinkäännöksestä toinen virhe. Tässä on video, kiitos Jere taas.
- Toiselta, hyppäriltä, tuli moninkertainen hylky. Alkoi ansaputkesta, jatkui esteiden ohituksilla jne.
- Kolmannelta, hyppäriltä, vitonen hypyn ohituksesta heti alkuun. Video on tässä, Jere-Productions sekin.
Tänään on Lystin syntymäpäivä. Hyvää syntymäpäivää sinne jonnekin, rakas tyttönen. Olet mielessäni.
Aiemmin olin ajatellut, etten välttämättä kisaa MM-karsintojen kolmantena päivänä, mutta kun eilen tuli se 5 ja 0 ja Gibli näytti normaalivointiselta, niin lähdin sittenkin. Pientä lisäjännitystä oli ilmassa, vaikka en nyt varsinaisesti kärsinyt suorituspaineista tai ramppikuumeesta. Sain jalkoihini taas sen tutun varman rapean tunteen, miltä Gibliä tuntuu ohjata - sitä on vaikea kuvailla tarkemmin.
Etukäteen uumoilin, että on varmaan tarjolla leijeröintiä, ja oikeassa olin. Nyt tarkistan, että rata oli Muotkan (toiseksi tuomariksi oli merkitty Anders Virtanen). Olen viimeksi toista kuukautta sitten kokeillut keppien leijeröintiä ja pitkään mietin, kummin ohjaan. Päädyin kokeilemaan leijeröintiä, koska sillä pääsisin paremmin keinulle jarruttamaan Gibliä. Vähän hirvitti testata osaamista tällaisessa paikassa, mutta milloinkas sitten...? Toinen pohdinnan paikka oli puomi, kummalta puolelta ohjata se. Lopulta otin lyhyemmän reitin, jotta olisin nopeammin alastulolla ohjaamassa poispäinkäännöstä. Lopun päätin ohjata takaa, jotten valuta Gibliä ansaputkeen. Tiesin, ettei se ole nopeinta, muttei tehnyt mieli riskeerata enää sitä.
Video on tässä. Hienointa oli, kun pujottelun aikaan havahduin siihen, että yleisö on aivan hiljaa. Gibli teki nollan, sijoituttiin 11.:ksi tällä radalla ja kokonaiskilpailussa sijalle 33. Olen ylpeä.
Tänään MM-karsinnat jatkuivat Anders Virtasen radoilla. Sain mielikuvissani tuntuman jalkoihini, millaista Gibliä on ohjata.
Agilityradalta tulin maaliin nollalla, mutta oltiin saatu A:n alastulolta vitonen. Videolta silmiini virhe oli hyvin täpärä.
Hyppärillä tehtiin 0, millä jäätiin 4 sekuntia terävimmästä kärjestä, sillä 18. sija. Radalla oli paljon kääntymisiä, mitkä eivät suosineet isompia tai huonommin kääntyviä ja kiihdyttäviä koiria.
MM-karsinnoissa tuntui siltä kuin oltaisiin saatu osallistumisoikeus muropaketin kyljestä. Radat olivat Muotkan, eivät vaikeita. Tuntuma puuttui. Viime viikon pidin Giblin lomalla, koska oli niin juntturassa tiistaina. Kait silläkin oli osansa. Pääasia, että Gibli tuntui omalta itseltään. Olin varautunut jättämään leikin kesken, jos olisi ollut jäykän oloinen.
Agilityradalla heti alkuun jäin varmistelemaan, että Gibli kääntyi putkeen, jolloin jäin vähän jälkeen. Koira ei löytänyt kepeille avokulmaan, siitä virhe. Sitten puomin alastulolta virhe. Myöhemmin jarrutin yhdellä hypyllä paljon, jolloin sain Giblin hyppäämään hypyn eestaas. Kohta olin takaakiertosiivekkeen edessä. Myöhemmin käänsin vippauksesta putkeen, jonne ei pitänyt. Että sillä tavalla.
Hyppyradalla pohdin etukäteen neloshyppyä sillä seurauksella, että vaikka olin päättänyt ohjata sen toiselta puolelta, ohjasin sittenkin toiselta puolelta. Giblille ei jäänyt tilaa ja se kaatoi siivekkeen, mistä tuli hylkäys. Myöhemmin viskin jälkeen koira juoksi putkeen, tämä oli ennaltakin hankala paikka. Siitä tuli toinen hylkäys. Lopussa takaakiertokäskytys ei toiminut ja siitä seuraava hylkäys. Sitten kotia kohti.
Gibli kaatui lauantaina Ojangossa (minkä huomasin sunnuntai-iltana videolta), ja koska sunnuntaina koira tuntui jäykältä, varasin ajan fyssarille. Jälkiviisaasti ajateltuna viime viikko oli Giblille fyysisesti raskas treenien ja kisojen osalta, kuorrutettuna vielä lauantain ja sunnuntain kesäisillä olosuhteilla. Otus kun on lämpöherkkä. Ja lisäksi edellinen viikko oli hyvin vähäliikuntainen oman flunssani takia.
Giblillä oli yleisjäykkyyttä ja oikean lavan takana enemmän tiukkuutta, myös kaulan etuosassa tiukkuutta kaatumiseen sopien. Hyvin pieni reagoi jälleen hoitoon. Saimme 4 jumppaliikettä: "hytkyttelyn", lanneselän ojennuksen (vanha tuttu), kyljen venytyksen ja kaularangan liikkeet eri suuntiin.
Opin uutta. Läähätyksessä koira käyttää hengityksen apulihaksia ja se voi oikeasti tuntua kropassa. Gibli läähätti lauantaina ja sunnuntaina kohtalaisen paljon.
Uusi fysioterapeutti oli miellyttävä ja tarkka tuttavuus. Hän tunnisti Giblin "tiukan kudostyypin", mistä muutkin fysioterapeutit ovat sanoneet.
Kivihalmeen radoilla. Jäi samanlainen fiilis kuin aiemmillakin kerroilla. Minulla on varmaan jotenkin erilainen logiikka, koska ratoja oli vaikea oppia ja keksiä ohjaukset. Sössinkin ne lopulta itse. Ekalla, hyppärillä, yhden takaakierron ohjasin suoraksi hypyksi ja myöhemmin ahdistin Giblille vitosen riman. Toisella radalla imaisin Giblin hyppäämään toisen hypyn väärin päin. Eikä olisi ollut mikään kiire ohjata huonosti! Gibli näyttää opetelleen juoksuopuomin ja minusta tuntuu siltä, että jatketaan niin. Toistaiseksi osuu, jos on imu päällä. Videolta näkyy parhaiten, miten meillä meni. Minusta oli sujuvaa.
rata oli Mujusen agilityrata. Ihan lopussa Gibli tiputti riman käännöshypyssä, kun jarrutin todennäköisesti riman päällä. 5 vp. Ei kyllä paljon ylimääräistä lenkkiä tehty. 2,1 sekuntia jäätiin nopeimmasta ajasta.
hyppyrata oli Mätön käsialaa. Tässä Gibli ei kääntynyt riman ympäri vaan hyppäsi ristiin, mistä kalastellessani jäin jälkeen ja pian käänsinkin pituudella huonosti, mistä kalikka. Sitä seuraavan mutkan valssin vaihdoinkin persjätöksi, mikä oli väärä valinta. Loppurata kohellusta.
agilityrata oli Mätön tekemä myös. Siinä oli paljon tekemistä. Tulin maaliin nollalla, mutta oikeasti oltiin saatu A:n alastulolta 5 vp. Yhdelle hypylle yritin tiukkaa käännöstä, Gibli luki poispäinkäännökseksi ja lenkitti toista kautta.
Ulkoilu Giblin kanssa on rajoittunut keskiviikosta lähtien suurin piirtein talon kiertämiseen. Sisällä ollaan jumpattu kahdesti, eilen pidemmän kaavan mukaan.
Tänään ajattelin kävellä vähän matkaa metsässä, koska kuume oli laskenut. Vilkkaan kuntoilureitin varrella Gibli pysähtyi haistelemaan maata ja samassa Giblin vieressä olikin 40-senttinen kirkasvärinen kyy. Kiskaisin Giblin pois refleksinomaisesti, onneksi Giblillä oli valjaat. Samaan aikaan myös kyy näytti lentävän metsään päin ja hävisi pudonneiden lehtien alle. Mielestäni kyy ei ehkä purrut, mutta en tietenkään voinut olla varma, koska olivat niin vierekkäin. Takana oli pariskunta, joka totesi äsken kyyn olleen vähän kauempana - liekö ollut sama luikero? Samalla he kysäisivät, että onko se (Gibli) vielä pentu? Pyysin arvaamaan iän ja lupauduin maksamaan kahvit oikeasta arvauksesta. Kohtalaisen harkinnan jälkeen rouva heitti arvioksi 2 vuotta ja mies 3 vuotta. Kerroin Giblin täyttäneen eilen 6.
Tarkistin Giblin jo siinä polulla, autolla uudelleen ja aptekkiin pysähtyessä seuraavan kerran ja kotona vielä pidin silmällä. Mitään puremajälkiä ei löytynyt eikä turvotusta pullahtanut mihinkään ja koira oli pirteä, joten selvittiin säikähdyksellä. Se hirvittää joka kerta kyyn nähtyäni, että kun se sinne aluskasvillisuuden sekaan häviää, sitä ei enää näe, vaikka tietäisi sen olevan 2 neliömetrin alueella. Että monenko ohi tulee käveltyä ja pitäisikö oikeasti olla aina kumisaappaat? Jossakin metsikössä on oikeasti vitsit vähissä, jos itse tulee purruksi, pitää jäädä helikopteria odottamaan ja pyytää hätäkeskusta varustamaan helikopteri myös koiravaljailla. Koiran nyt hätätilanteessa kantaa. On pakko.
Ai niin, tein koronatestejä peräti kolme. Ajattelen altistusta tulleen reissusta sen verran, ettei tauti olisi ollut mahdoton. Aiemmin ostetut ekat kaksi olivat aika kuivahtaneita - siis sitä tiputettavaa lientä tuli kolmen tipan sijaan ensimmäisestä vain 1 tippa ja toisesta 2. Kontrolliviiva niihinkin tuli, itse korona näytti negaa. Ostin vielä uuden ja tein testin perjantaina. Sekin oli negatiivinen.
Pieni Gibli eli Tomba alias Sydäntyttö täyttää tänään 6 vuotta.
Gibli on siro ja kaunis. Sydänkuvio on tallella. Ohikulkijat luulevat Tombaa yhä pennuksi. Giblin kanssa on hyvin harmonista elää. Koira on kaverinani kuin ajatus. Lepää, kun minä lepään ja on innokas tekemään, mitä ikinä keksinkin. Kaupungissa Gibli on niin varma kuin koira voi olla. Voin viedä pienen ystäväni isoon kauppakeskukseen tai ahtaille jalkakäytäville eikä minun tarvitse huolehtia terävyydestä. Agilityssa Gibli on oikeasti hyvä. Rankingin 27. sija ei tule sattumalta.
Giblistä on tullut yksi elämäni koirista. Muistutan itselleni, että elän nyt "vanhaa hyvää aikaa", jota kaipaan vielä joskus. Toivon, että Gibli tuntee välittämiseni ja tärkeytensä silityksissäni ja jokapäiväisessä elämässämme.
Olen flunssassa. Oli peruttava agilitykilpailut ja samalla piirinmestikset. :/ Lyhyellä kävelyllä otin urbanmalinois-kuvia. Tuonne pysäköintiluolaan mennessä en käyttänyt salamaa, Giblin turkki saa siellä hienon hehkun seinistä heijastuvasta luonnonvalosta.
agilityradalla Gibli varasti taas lähdössä, en ollut varautunut siihen vaihtoehtoon, vaan jatkoin rataa ja alkoi jurppimaan, kun mietin, kääntyäkö pois vai ei. Suurin piirtein kävelin ja testasin sitten etäohjauksia, mm. lähetin putkeen A:n ali ja leijeröin kepit, tein vippauksen tosi kaukaa jne.
agilityradalla olin valmistautunut ottamaan Giblin pois startista, mutta ei tarvinnut. Lähtö oli kyllä hyvin armollinen starttivarkaan ohjaajalle. Aivan lopussa olin mokata, kun siivekkeen ympäri kierrättämisestä Gibli lähtikin ihan toiseen suuntaan - ikään kuin olisin ohjannut back lappia tai sellaista, mutta sain kalastettua maaliin puhtaasti, maalihyppynä olleen muurin Gibli hyppäsi erittäin viistoon. Gibli sitten tekikin nollan ja voitti.
Muista tukea Gibliä lähdöissä!
En tiedä, paljonko Giblin kisaamiseen vaikutti se, että olin reissussa to-su ja tulin eilen vasta klo 22.45 kotiin. Giblillä oli kotona hoitaja.
Koska olen lukenut italiaa, kävin taas testaamassa kielitaitoani. Eihän se kivalta kuulostanut, kun paikallinen pahoitteli jäätelöä tilattuani, että puhuu huonosti saksaa.
Genovassa on 580 000 asukasta ja se on monipuolinen kaupunki Välimeren rannalla Pohjois-Italiassa.
Kaupungissa on paljon erikoisia ilmaisia hissejä/funikulaareja, jotka vievät alhaalta kukkuloille. Paras oli jonkinlainen junan ja hissin yhdistelmä Ascensore Castello d'Albertis-Montegalletto, miehittämätön "alus", joka toi mieleen Indiana Jones & Tuomion temppeli -elokuvan. Ensin tämä hybridi kulki maan sisällä junan lailla 300 m suht loivaa ylämäkeä, sitten kiinnittyi hissikuiluun ja nousi kallion sisällä ylös kukkulalle. Yllä olevat kuvat on otettu tuollaisten hissien käytön jälkeen. Tämä alla oleva kuva on otettu Indiana Jones -hissin jälkeen.
Vanhan kaupungin kapeiden kujien alue on iso.
Kaupungissa on hienoja kirkkoja ja palatseja. Näitä käytiin kiertelemässä, mutta emme ole sillä tavalla kulttuurinnälkäisiä. Parasta on kävellä ja katsella tavallista elämänmenoa. Kaupungissa oli muuten myös samanlaisia katettuja ja koristeellisia jalkakäytäviä kuin Bolognassa.
Oletteko törmänneet jossakin vieraassa kaupungissa tällaiseen ilmiöön, jossa kävelette summittaisesti puolieksyksissä ympäriinsä ja aina erilaisen rinkulan jälkeen palaatte samaan kohtaan? Tämä sama kohta oli meille Genovassa Banco di Sardegna, josta otin sen kunniaksi valokuvan.
Ulkomaalaisiin turisteihin ei juuri törmätty, muutamiin ranskalaisiin kyllä. Lauantaina vanhassa kaupungissa vilisi italiaisia turisteja, joita mm. tällaiset valtavat risteilylaivat tuovat satamaan.
Ennen matkaa olin sattumalta lukenut, että Genovan itäosassa on Nervin kaupunginosa, jossa on kaunis rantapromenadi. Junamatka maksoi 1,50 euroa ja kesti 12-15 minuuttia junasta riippuen. Junat olivat siistejä ja kulkivat täsmällisesti. Rantareitti oli kaunis. Kelpaisi siellä koiraa kävelyttää ja uittaa! Toisena päivänä matkustimme junalla Quartoon ja kävelimme Quintoon, mistä tulimme paikallisbussilla pois.
Hintataso oli edullinen, jos ei juuri vanhan kaupungin nähtävyysalueelta ostanut. Kivassa kahvilassa tavallinen kahvi, cappuccino ja 2 leivosta maksoivat yhteensä 6 euroa. Pizzat maksoivat ravintolassa 6-14 euroa.
Lämpötila oli 17-20 astetta päivisin, illemmalla noin 15 astetta. Oli aurinkoista ja pilvistä, yhtenä päivänä sadekuuroja.
Palatessa lentokentällä ihmettelin, miksi monitorissa vaihteli teksti München ja Monaco, että "poikkeaako" kone Monacossa ennen Müncheniin laskeutumistaan. Googlaamalla uumoiluni selvisi oikeaksi: München on italiaksi Monaco di Baviera. Monaco on sitten (myös) Monaco tai Monte Carlo. Paluumatkalla ensimmäinen lento oli myöhässä reilun tunnin. Oli aika epätoivoinen olo, kun koneen laskeutuessa tiesi seuraavan koneen lastausajan päättyneen. Ei auttanut juokseminen valtavalla Münchenin lentokentällä, vaan myöhästyttiin jatkolennolta. Meidät "rebookattiin" iltamyöhäiseen koneeseen, joka saatiin vaihdettua vähän aiemmin lähteneeseen Finnairin koneeseen. Lopulta oltiin kentällä ylimääräiset 3 tuntia.
Giblillä oli hoitaja meillä kotona - järjestely tuntui onnistuneelta.
