lauantai 30. heinäkuuta 2011

Vitonen ja hylky

Kisoissa tänään. 18 näytti auton mittari mennessä ja perillä 20. Hampaat kalisivat t-paita & polvimittaiset housut -vaatetuksella, koiralle oli varmaan ideaali ilma. Välillä aurinko väläytti potentiaaliaan ja silloin oli hakeuduttava varjoon.

Minusta radoissa oli haastetta monessa kohtaa, vaikka nollia tuli noin viisi per lähtö. Ensimmäisellä radalla Lysti haki hyvin kepit, mutta jätti yllättäen yhden välistä, joten aloitettiin pujottelu alusta uudelleen. En keksi missä mokasin, ehkä Lystikin voi joskus erehtyä? Sitten tein ekan kisapujottelu-persjättöni ilman ongelmia. Muuten oli puhdas rata, siis väistettiin kaikki putkiansatkin. 5 vp ja miinusaikaa nelisen sekuntia. Pikkuisen nyppi. Siis harrastushan tämä vain on ja blaablaablaa, mutta nolla oli liian lähellä.

Ennen toista rataa turnauskestävyyteni petti. Hiipi "mitä järkeä tässä on" -asenne, mikä on vaarallista. Edes musiikkia en virittänyt korvilleni ja juuri niin olisi pitänyt tehdä. Tsemppasin silti itseäni ja päätin rataantutustumisessa ohjata Lystiä optimaalisesti. Lysti nousi lähdössä seisomaan, käskin eka hypyn takaa sen istumaan uudelleen ja niin koira tekikin. Heti ensimmäisessä mutkassa tein kardinaalimokan: Lysti jäi taakseni ja sieltä hyppäsi seuraavan esteen väärin päin. Sen jälkeen mentiinkin aika monta estettä väärään suuntaan, kartalle pääsin ennen keppejä. Ilkikurisesti Lysti otti hankalan kulman upeasti ja pujotteli virheettömästi. Jotenkin olin tajunnut jo alusta alkaen, että tämä on nyt minun mokaani koko rata ja ilahtuneena ohjasin irtoavaa (ja kadoksissa ollutta ohjausta ihmetellyttä ja haukkunutta) Lystiä. Eipä jäänyt jossiteltavaa melkein-nollasta.

Päivän oppi: Älä ikinä jätä sitä koiraa ohjatessasi selkäsi taakse! Jos jo jäisi mieleen?
Hyvää:
  • Jännitykseni oli vähäisempää kuin viime viikonloppuna.
  • Lysti ei varastanut lähdöissä, toisessa lähdössä istui nätisti uudelleen.
  • Eka rata oli oikeasti hyvä keppivirhettä lukuun ottamatta, ja siinä sain koeponnistettua keppi-persjätön kisaolosuhteissa. Toisella radalla kepit olivat hyvät.
  • Kontaktit, siis myös vieras keinu sujuivat ripeästi. 2. lähdössä koiruus varasti A:lta, mutta siinä vaiheessa oli koko pakka levällään.
  • Ollaan päästy entisen hylkyputken sijaan myös 5 vp:n kategoriaan, minusta se lupaa hyvää jatkoa ajatellen. 
  • Lysti on muuttunut. Ennen lähtöä se ei edelleenkään kiihkoa muiden koirien perään, saattaa katsoa edellistä kilpailijaa vain kiinnostuneena, mutta sitten hakeutuu viereeni tai jalkojeni väliin ja on ihan rauhallinen. Lähtöön se istuu nätisti. Kun annan luvan, se on tulta ja tappuraa. :) Kisapaikalla sen käytös oli muutenkin mallikasta, makasi autossa ihan hiljaa (takaluukku oli raollaan) eikä jaloitellessamme provosoitunut riidanhaastajistakaan.

Agihommat jatkuvat nyt vähän turhan kiihkeinä. Lohdutan itseäni sillä, että onhan tässä taukoja ollutkin. Maanantaina olisi ryhmätreeniä, perjantaina molempien koirien kurssit ja viikonloppuna kisat. Sitten meno rauhoittuu. Tänään oli tukiliivi käytössä. Se ei haittaa menoa yhtään, on kyllä "vähän" lämmin. Kuuluu jatkossakin kisa- ja treenivarustukseen. 

2 kommenttia:

Sarianne kirjoitti...

Kylmenevien säiden ainoa hyvä puoli onkin se, että koirat jaksaa paremmin! Ainakin meillä on kaikissa virtaa aina viilenevien ilmojen myötä enempi. Tietysti, jokin raja silläkin kylmenemisellä saisi olla. Pakkasagility ei kuulu suosikkeihini..

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Tänään oli taas niin syksyisen kuulas ilma, että ihan hirvitti. Ainut hyvä on tuo koiran virran lisääntyminen. Muuten minua syksy hirvittää. :(