sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Pimeän sunnuntain touhuja

Puoli kahdelta katselin kelloa, joko on ilta. Ei ollut. Virallisesti aurinko on noussut klo 7.53 ja laskenut 15.55, mutta ei siitä täällä mitään havaintoja ollut.

Tänään olen jatkanut perusasentoja Lykyn kanssa. Maksamakkaraa oli pöydällä ja tsapin jälkeen irtosi nokare palkaksi. Tässä metodissa on se hyvä puoli, että koira ottaa kontaktin silmiini eikä käteeni. Jatkan näin.

Ulkona eteentuloja alkaen parista metristä. Noin 8 metristä Lykky arvioi jarrutusmatkan väärin ja liukui takalistollaan jalkoihini kiinni. Ohhoh ja uusi yritys, koira korjasi itse, jarrutus oli ennakoivampi ja asento edessä napsahti justiinsa, kuten lyhyemmistäkin matkoista. Tämä on nyt kivaa ja helppoa.

Pysähtymisiä teetin toisena. Yritän hävittää kaikki vartaloavut. Vielä mennään nenä ja kuono vastakkain, mutta hyviä osumia tuli jo tässäkin. Tehdään nyt näitä, kunnes ollaan samalla tasolla maahanmenojen ja istumisten kanssa.

Hihnakäytöksestä voisin kirjoittaa sivun. Vetäminen ja koirien ohitukset teettää töitä. Tänään sattui huono säkä, kun tuli monta remmirähjää heti aluksi vastaan, jolloin Lykkykin oikein vonkui kohti. En tiedä mikä on hormonien osuus. Pyörät ja autot sujuu. Ihmiset ohitellaan lihapullan avulla, muuten olisi kaikki tervehdittävä.

Lystin kanssa kävin metsälenkillä, helppo ja innokas koira. :) Se sai hepulit hepulipaikassaan. En voinut olla nauramatta ja miettimättä, miten nuori Lystikin vielä on.

Ei kommentteja: