Kirjoitan nyt ihan kirjoittamisen ilosta. Lystin yskiminen loppui torstaina. Lykky sen sijaan innostuessaan yskii vieläkin, mutta pissalenkin pystyi kulkemaan normaalisti hengittäen ja yskimättä. Se saa yhä harvemmin komennon höyryhäkkiin. Tätä menoa Lystistä on ensi torstaina rasittavampaan liikuntaan, Lykyn laskuri ei vielä ole lähtenyt käyntiin. Karanteeni jatkuu ainakin 2 viikkoa tästä eteenpäin. Kuinkahan moni oikeasti varoaikoja toteuttaa?
Mitään aivojumppaa en ole koirilla teettänyt. Ruokakuppinsa eteen saavat paikkaistua tai - maata. Siinä kaikki.
Oma selkäni ei voi hyvin. Torstaina henki salpaantui kivusta enkä lopulta TNS-laitetta itseeni kytkenyt. Tyydyin napsimaan Ardinexeja 6 kpl. Perjantai-ilta oli parempi.
Eilen vihloi vasemmalla pakarasta pohkeeseen aika kovaa ja kytkin itseni tns-laitteeseen. Yhden liimalätkän liimasin kankkuun ja toisen pohkeeseen, lätkissä olevat piuhat kytkin sähkömasiinaan ja volumesta väänsin virran hyvin miedolle. Jos milloin tuntuu sairaalta niin ainakin silloin, kun on sähköpiuhoitettu. Tns ei edes auttanut, koko alaraaja tuntui turralta ja kipu jatkui alemmasta lätkästä varpaisiin saakka. Luovutin ja otin lätkät pois. Allergisen reaktion olen saanut liima-aineista ennenkin eiväkä nämä elektrodiläpyskät tehneet poikkeusta, minua koristi kokeilun jälkeen punakukertavat pyöreät laikut.
Tänään kävin koirien kanssa pienet pissalenkit. Kovaa en pysty kävelemään, koska polvitaipeesta kiristää kuin olisi piikkilanka kudoksissa. Tuttavani erehtyi sanomaan, että hänelläkin on pikkukolotuksia. Jos katse voisi tappaa, hänen ruumiissaan olisi ollut oikeuslääkärillä selvittelemistä.
Alkukevään parhaat ilmat ja kotonani rötköttää koirat, joista ei ole lenkkikaveriksi ja omistaja, josta ei ole edes kävelijäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti