sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

"Mutt' orava hän hymyili, se oli miehen työ, ja mulla säilyi häntäni, en vielä sitä syö." G. Malmsten

Lykyn ja pojan kanssa kävimme tänään perhematkalla agilitykilpailuissa.

Eka radalla oli kiemuraisia suoria, joista näin etukäteen, etten ehdi ohjaamaan Lykkyä edestä. Yksi tällainen muutaman esteen pätkä johdatti putken väärälle suulle ja olisi vaatinut valssin, mutta turha sitä on koiran takana vääntää. Takana leikkaamisissa en rytmittänyt tarpeeksi selvästi, olin myöhässä tai Lykky oli jo lukinnut putken väärän suun, koska sinne sujahti. Hylky siinä kohtaa. Muuten olisikin ollut nolla ja tuntui hirmu hyvältä. Pojalle kiitos videoinnista: 



Toinen rata vaikutti helpommalta. Siltä saatiin 15 vp. Lykyllä tuli yksi rima alas ja virheet A:n ja puomin ylösmenoilta. A:n ylösmenokontaktin koira mielestäni otti, mutta sillä nyt ei ollut mitään merkitystä tuloksen kannalta. Aika oli -17 sekuntia. Tässä *KLIK* on video toiselta radalta.

Huonoa:
  • Jälkimmäisen radan ylösmenokontaktit, en rytmittänyt kuten normaalisti.
  • Meillä ei ole vieläkään yhtään nollaa, mutta tänään oli lähellä eka radalla.
Hyvää:
  • Lähdöt, kontaktit
  • Rimat
  • Kepit: juoksin kuten treeneissä ja uskoin Lykkyyn.
  • Kisatilanteessa uskalsin leikata takana, valitettavasti tulos ei ollut toivottu.
  • Juoksin kovempaa kuin viimeksi, tulee parempi yhteinen rytmi ja meno.
  • Minusta alkaa tuntua kotoisammalta mennä Lykyn kanssa. Tämä on paras juttu!
Ennen rataa ja radan jälkeen narupallo sai kovaa kyytiä. Tajusin taas, miten valtavan intensiivinen ja motivoitunut Lykky on. Minun pitää tehdä oma osani samalla draivilla, jotta meistä tulee kunnon tiimi.

2 kommenttia:

Sarianne kirjoitti...

Lykky on ihan ältsin nopea! Tuo toinen rata näyttää hauskalta. Sitä olisi kiva juosta muutenvain :)

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Lykky kiittää. Ohjaajansa saisi juosta lujempaa eikä hissutella vieläkin. Rata oli oikeasti jouheva mennä.