Eilen huilittiin koko porukka kaikesta treenaamisesta ja nautin helteestä. Uimassa käytin molemmat yhtä aikaa. Heittokäteni oli kovilla viskellessäni haettavia leluja. Välillä tasattiin kaikkien hengitystä ja sitten taas polskittiin. Oli kivaa! Palattuamme uni tuli heti. Ehdin miettiä, että oikeastaan vieressä nukkuva kostea koirakin on aika lämmin, sitten unimaailma vei mennessään.
Tänään vein molemmat agilityhallille. Ulkona oli sunnuntainen Salmen hyppäri, jonka menin ensin Lykyn kanssa. Yhdessä kohtaa olisin saanut virheen, muuten mentiin nollalla. Rimoja ei tippunut yhden yhtä. Yritin oikein provosoida keppi- ja rimavirheitä. Otin kovavauhtisia lähestymisiä kepeille putkien ja hyppyjen kautta eri kulmista, mutta koira pujotteli virheittä. Vedätin hypyillä suoralla jne., mutta Lykky oli armottoman virheetön. Joko koiran täytyy olla kisoissa kovemmassa vireessä tai minun tosi erikoinen - en keksi mistä muuten virheet tulevat.
Lystillä tein saman radan, nyt virheettä tietysti. Sunnuntaina sain taituroitua hylkäyksen kolmannella hypyllä. Oli mukavan palauttavaa suorittaa sama rata uudelleen.
Sisällä harjoittelin vielä Lystin kanssa A:n kontaktia. Sehän on tullut harjoituksissa nätisti 2on2offiin, mutta kisoissa joko loikannut - tai nykyään hiljentää, muttei loksahda kunnolla oikeaan asentoon. Vahvistin oikeaa paikkaa. Erityisen selvästi Lysti kaipasi paikan vahvistusta, kun jäin A:n alkuun. Näitä pitää tehdä lisää!
Lykky otti 2o2o:t, olin missä tahansa. Puomin ylösmenolla jäi pari kertaa kontakti ottamatta, paneuduin sitten siihenkin.
Paluumatkalla tein molemmille jäljet (17.), noin 50 askelta. Lysti ei mennyt nyt ihan niin tarkasti kuin aiemmin, piti ihan toppuutella. Lykky taasen oli ihailtavan tarkka, kerran sitä pitelin, muuten edettiin rytmikkäästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti