keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Oivalluksia tanssista

Tänne tuli oikeasti talvi. Pakkasta on ollut kymmenen talvisemmalla puolella. Ei olla treenattu, ellei lasketa jumppapalloilua ja Lykyn juoksutusta kanervaisella mäellä.


Olen koneella lattialla. Lykyllä on asiaa.

Hellyyshetki, kuono kaulaan.

Lysti ja luu. Ihmettelin, mikä raahausääni keittiöstä kuului. Lysti oli mytännyt ja
siirtänyt maton tuolla tavalla itsensä alle (tai luun peitoksi). 

Olen lisännyt osiota "muu kuin koiraelämä" ja elvyttänyt vanhaa harrastustani, tanssia, missä mies vie ja nainen vikisee. Hyvä mies vie hyvin, kertoo just sopivan ennakkoon, mitä on tulossa ja askeleet sattuvat kuin itsekseen yksiin. Siinä itsekin kohoaa tanssitaitoiseksi. Parina voi olla myös vähemmän harjaantunut mies, joka kertoo kuvion vähän liian myöhään, sekoaa tahdissa, vaihtaa vielä kesken kaiken "eiku". Jälkimmäisen kanssa on oikesti hankalaa ja turhauttavaa, tekisi mieli sanoa: "Kerro ajoissa, niin teen oikein! Tiedän vaihtoehdot, näytä mikä mennään!" 

- Mitähän omat koirani mahtavat miettiä agilityssa?! Tuoltako niistä tuntuu? 

Haluan oppia ohjaamaan ajoissa ja selvästi.

Ei kommentteja: