lauantai 26. maaliskuuta 2016

Pääsiäiskisat

Kone oli arponut Lystin lähtemään noin sijalta 7 ja Lykyn noin sijalta 17 (7-10 koiraa Lystin jälkeen). Perjantaina menin Lystillä 2 hyppäriä, Lykyllä hyppy-agi-agi-hyppy.

Perjantaina eka hyppäriltä Lystille tuli nolla, Lykylle takakulmassa hypyn ohitus. Pussin jälkeen mulla oli turhan kiire ehtiä tekemään suoralle putkelle persjättö ja sillä kiskaisin koiran mukaani. Muita vaihtoehtoja ei jatkon kannalta olisi ollutkaan. Alussa oli ansaputki, joka kiskaisi monen koiran uumeniinsa. Sain molemmat koirani valssilla sen ohi, mikä tuntui hienolta.

Ekalla agilityradalla joku tutustutti koiraansa halliin vinkulelun kanssa lähtösermin takana, samalla myös maalin vieressä. Lykkyä vinku ja erityisesti pitkään kestänyt taisteluleikki kiinnosti. Luopui siitä tosin, mutta oli aivan ylivireä radalla. Vaikea ohjata eikä mm. taipunut toiseen keppiväliin. Keskeytin radan A:lta pomppaamisen jälkeen. Ajatuksenikin olivat maalissa odottavassa "palkinnossa".

Toisella agilityradalla Lykky oli hyvin kuulolla. Se otti upeat kontaktit. Mutkassa se ei hoksannut keltaista pituutta, vaan ajautui ohi kahteen kertaan. Muita virheitä ei tullut.

Toiselle hyppärille tuli ensin Lysti. Yhden putken jälkeen kokeilin hankalassa slalomissa japanilaista. Ei onnistunut, vedin hypyn väärälle puolelle. Muuta virhettä ei tullutkaan.

Lykky sai taas ihastella lähdössä toisen koiran vinkulelua. (Voi ...ttu.) Sen ohi piti kävellä lähtöön. Lykky luopui siitä taas (hienoa), mutta kuumui niin, että tehtiin hylky. Taaskaan ei taipunut keppien toiseen väliin, vaikka on treeneissä kepeillä idioottivarma. Lopun pussi - muurilta 180 asteen käännös -systeemiä ei kyllä oltaisi saatu millään ohjauksella onnistumaan.


Tänään kisasin molemmilla hyppy- ja agiradat.

Päädyin kokeilemaan Lykyllä takaa ohjaamista edellä söhläämisen sijaan. Se kulkee kisoissa reippaasti lujempaa kuin treeneissä, joten monissa paikoissa on ihan turha haaveilla eteen ehtimistä. Onnistuuhan se treeneissä, kun koira on tehnyt pari toistoa ja sen kulkunopeus on tiedossa ja lisäksi koira tietää, minne matka jatkuu. Joka tapauksessa edellä kirmaaminen vain nostaa Lykkyä entisestään, mille ei ole tarvetta. Sitten, kun meillä on kolmosissa nollia riittämiin (...), alan viilata aikaa. Lysti kisasi edellä, joten testasin sillä ohjaamiseni.

Hyppärillä Lysti teki nollan, mutta lenkitti monessa kohtaa. Se silti sijoittui neljänneksi. Lykky kaatoi heti alussa pituuden toisen kalikan, kai sillä tassu siihen jotenkin osui. Lisäksi tippui rima. 10 vp sille, mutta hallittu rata. Lykky eteni "hitaasti" ohjaten ja yhden ison kaarroksen kera nopeudella 5,24 m/s, mikä riittää minulle.

Agilityradalla Lysti teki taas nollan. Lykyn kanssa tehtiin loppuun saakka nollaa, mutta puomin jälkeen sain sen ensin muurin ohi ja sitten väärälle esteelle, joten hyl lopulta siitä, mutta siihen saakka paketti pysyi hyvin kasassa. Paitsi joo, yhdessä käännöksessä Lykky kaatui kyljelleen. Soitinkin jo kotimatkalla fysioterapeutille, että molemmat koirat voisi tsekata.

***

Lystissä hyvää: Menee parhaimmillaan kuin ajatus. Onnistui kepit, kontaktit ja putkien ohitukset. Teki taas tuplanollan.
Lykyssä hyvää: Normivireisenä kepit, ei kontaktivirheitä, pyrkii toteuttamaan kaikki ohjausvihjeet. Se hypnotisoitui hyvin lelulla.

Lykyssä kehittämistä: Kisamaiset suoritukset isolla kentällä. Ohjauksen syvällisempi mietiskely. Toisen koiran vinkulelua on kyllä treenattu, mutta pitää ottaa uusiksi. Luopumista ja hallintaa on tullut harjoiteltua: VIDEOlla noin kohdasta 1.30 alkaen näkee hallinnan testausta.

***

Jäin taas miettimään kisojen suoritusrauhaa. Syksyisten tuomariohjeiden mukaan kisajärjestäjien kuuluu järjestää rauhoitetut odotus- ja palkkausalueet lähtöön ja maaliin. Toteutuminen vaihtelee. Joissakin kisoissa on kielletty vinkulelut odotusalueilla. Yksissä kisoissa seurasin, kuinka tuomari ajoi hallista pihalle ihmisen, jonka vinkuleluleikistä koiransa kanssa ei tullut loppua ja radalla olevat koirakot häiriintyivät. Iso peukutus tuomarille! Olen ollut kisoissa, joissa pidettiin iloinen pentutapaaminen lähtö- ja maalialueen välissä, 20 cm korkeat valkeat ja pörröiset pennut vinkuivat leikkiessään verkkoaidan takana. - Monen agilitykoiran moottori on saalisvietti, joten hirmuista pessimismiä ei vaadita uhkakuvat nähdäkseen. Vai pitäisikö agilitya harrastaa vain namilla palkkautuvilla koirilla ja nostaa ihanneaikoja 10 sekunnilla? Kuvitelkaa samanlainen häiriö toko-, pk- tai suojelukokeeseen! Joku leikkimään taisteluleikkiä vinkulelulla 2 m päähän selän taakse.

Monet kisaajat osaavat ajatella muitakin. Mutta paikalle pääsee ja kuuluukin päästä ihmisiä, joilla ei ole lajista tai koirista kokemusta. Osa tutustuttaa halliin koiraansa. Osa pitää sadetta hallissa, kuten yksi perhe, joka antoi 1-2-vuotiaan lapsensa kirmata hallissa vapaana. Kun tulin Lykyn kanssa ovesta sisään, vastaan juoksi tämä taapero kirkuen kädet levällään. Ei Lykky hänestä välittänyt, vaan katseli radalle. Mitä teki lapsen huoltaja? Huusi kaukaa: "Älä juokse, iso koira voi olla vihainen!" Mitä sen ikäinen lapsi muistaa ja tajuaa? On vanhempien homma kytkeä lapsensa vyötärölleen vaikka metriseen talutushihnaan, jos häntä ei jaksa valvoa. Koiran ei tarvitse sietää kaulaan kapsahtavaa vierasta olentoa. Minin tai medin kanssa pelkäisin lähinnä vain koiran puolesta, mutta 25-kiloisen koiran kanssa, jonka kuono on 70 sentin korkeudella, olisin ulkona realiteeteista, jos en alkaisi miettiä muitakin vaihtoehtoja.

Onneksi kisajärjestäjät ja ihmiset yleensä reagoivat suotuisasti, kun riskeistä mainitsee. Järjestäjän luomat raamit ovat tärkeät heille, jotka eivät itse osaa riskejä ajatella. Sanoin jälkikäteen tälle vinkulelulla saalisleikkiä harjoittaneelle henkilölle ystävällisesti, että leikki kiinnosti muitakin kuin hänen koiraansa. Hän pyysi anteeksi ajattelemattomuuttaan. 

4 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Olen itsekkin miettinyt suoritusrauhaa. Missään lajissa ei mielestäni kisasuorituksen aikana saisi olla tuollaista häiriötä. Ylipäätänsä en ymmärrä miksi niitä koiria pitää leikittää ihan kisaradan vieresseä, oli laji mikä hyvänsä.

Lykky on kyllä hienosti hallinnassa tuossa videolla, ihailtavaa :)

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Onneksi suoritusrauhaan on alettu puuttua. Sitä mukaa, kun koiramateriaali ja suoritukset käyvät vietikkäämmiksi, riskit lisivät.

Kiitos hallintakommentista!

Satu kirjoitti...

Onnea nollista! Topin kanssa mietin usein suoritusrauhaa - ja jos Pikin kanssa päästään jossain lajissa kisaamaan, varmasti törmätään tähän aiheeseen.

Täytyy tunnustaa, että me emme ole ainakaan seuramme kaksissa edellisissä kisoissa saaneet mahdutettua palkkausaluetta sopivasti. Mutta ehkä vielä tärkeämpi pointti onkin lähtö- ja maalialueen rauhoittaminen. Ja voisi kuvitella, että rauhan puute on vielä suurempi isommissa kisoissa eteläämpänä, ja että turistejakin olisi siellä enemmän… Selittelyt sikseen, täytyy kiinnittää tähän jatkossa enemmän huomiota.

Perjantaina erään kisaajan kaveri tuli pyytämään meitä koetoimitsijoita varmistamaan lähtöön ja maaliin, ettei koira karkaa radalta. Se herätti useammanlaisia ajatuksia. Tilanteeseen ei liittynyt ylimääräisiä häiriöitä, kuten vinkuleluja tai muutakaan. Topin kanssa sanoin aina seuraavalle kisaajalle, ettei tulisi lähtöön aikaisin. Ja maalissa oli varmistaja - aina sain sellaisen houkuteltua. Mutta eihän se ollut kivaa.

Suoritusrauhan rikkomisessa on varmaankin useimmiten kyse ajattelemattomuudesta. Itseäkin pitää muistuttaa, että mitähän topinkaltainen koira tykkäisi, jos antaisin “harmittoman” viirunkaltaisen koiran esim. sinkoilla tuolla tavoin. Toissapäivän kisoissa joku toi porosensa haukkumaan hallin nurkkaan todella kuuluvasti. Viirun kanssa pikkuisen hermostutti, mutta Topin kanssa olisin ollut ihan raivoissani. Vaikka vaikea olisi varmasti saada porokoiraa hiljaiseksi…

Ehkä osa kisaajista on vain itsekkäitä. Täytyyhän siihen lapaseen saada kierroksia keinolla millä hyvänsä. Toisinaan olen alkanut miettiä, pitäisikö itsekin olla itsekkäämpi, eikä tällainen vastaavan koetoimitsijan unelma. Ensi kisoissa palaan viisi kertaa istuttamaan koiran lähtöön. Sitä ennen olen juoksuttanut, haukuttanut, hipattanut ja leikittänyt Viirua hallissa kuuluvasti 7 edellisen startin ajan. Jään maalialueen välittömään tuntumaan palkkaamaan koiraa vinkuheittolelulla ja kissanruualla. Näin varmaan saadaan pari sadasosaa ajasta pois ;)

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Hyviä pointteja.

Meillä kisoissa on kentällä kielletty muiden kuin kisaavien koirien oleilu. Vaikka asiasta on mainittu kisakirjeessä ja aidassa on kylttejä "vain kisaavat koirat", silti ihmisiä joutuu hätistelemään alueelta pois koiriensa ja retkituoliensa kanssa. Meilläkin lähtö- ja palkkausalueet hakevat vielä uomiaan. Sekin rauhoittaisi halleja paljon, jos lähtö-maalialueella saisi olla vain 2-3 seuraavaa lähtijää. Etelän hornankattiloissa en tykkää käydä kummankaan kanssa, tulen levottomaksi itsekin siinä vilinässä.

Osa leikittäjistä on varmaan aidosti tietämättömiä, jos oma koira sattuu olemaan tyyni kaikenlaisessa häiriössä. Itsekkäitäkin löytyy.

P.S. Muista seuraavissa kisoissa myös jatkaa rata loppuun kontaktien korjaamisen jälkeen, vaikka tuomari olisi käskenyt radalta pois niiden uusinnan jälkeen. Niin saat kisasta kaiken irti, sillä olethan maksanut osallistumismaksun kuten kaikki muutkin.