Sunnuntaina käytiin metsäkävelyllä. Sitä ennen tottistelin Giblin kanssa. Se oli hiljaa ja edistyi taas. Ehkä minunkin mielentilani oli sitä tukeva.
Sunnuntai-iltana Lystiä närästi kohtalaisesti ja oksensikin. Se myös venytteli mahaansa. Olin kahden vaiheilla, viedäkö eläinlääkäriin vai ei. Se kuitenkin söi normaalisti ja maha näytti rauhoittuvan.
Maanantaina oli Lystin osteopatia. Lannerangassa oli jumi, joka laukesi. Vasen lapa on yhä juntturassa. Osteopaatti epäili lavan juntturan heijastaneen lannerankaan. Hän myös epäili, että lavan ja etukyljen jumin alkusyy ei olisikaan tuki- ja liikuntaelinperäistä, vaan mahdollisesti sisäelimistä. Niin ajatellaan osteopaattisten periaatteiden mukaan. Sen jälkeen tiirasin närästävää Lystiä vielä tarkemmin. Että kehittääkö se haimatulehdusta vai jotakin muuta?
Tänään olisi pitänyt lähteä Kuopioon, mutta peruin menon aamulla. En halunnut ottaa mahdollisesti kipeää Lystiä autoon, saati jättää sitä yksin kotiin tuntikausiksi. Iltapäivällä se oli kaverinani pihatöissä - ja tietenkin normaalivointisen oloinen. Mikä oli tietysti hyvä sinänsä, mutta koiruus on nyt tarkkailussa ja verikokeet odottaa.
Kävin Giblin kanssa agilitytreeneissä. Pätkin treenit kahteen osaan ja pidin huolen, että treeni loppui koiran mielestä kesken.
- Teetin putki-puomi-erotteluharjoituksen, vahvistin puomin ylösmenoa maton avulla. (x 2)
- Harjoittelin saman kuvion, mikä oli kisoissa, eli takaakierto puomin jälkeen ja "väärään" päähän u-putkea. Sujui tietenkin heti. (x 1)
- Treenasin toisenkin kisakuvion eli kaksi päällejuoksua ja väärän putkensuun ohitus. Lie turha sanoa, että onnistui heti. Toiseen suuntaan tuli kerran virhe. (2 per puoli)
- Japanialaisia en muista Giblin kanssa treenanneeni ja haikailin ohjausta viime lauantaina. Ne menivät kerrasta oikein vasemmalle, mutta oikea oli mulle vaikeampi. Voisin vielä vahvistaa. (1 vasemmalle, 3 oikealle)
- Kokeilin takana leikkaamisella ohjata Giblin ohi väärän putkensuun. Koira oli kuuliainen eikä edes katsonut edessä olleeseen putkeen. Luulen, että korkemmassa vireessä olevan koiran lukitus on vaikeampi ohittaa. (1 per puoli)
- Pujottelun erottelussa oli A ja putki. No problemos. (x 2)
***
Jäähdyttelyssä kävi, kuten joskus on käynyt koirieni kanssa. Siinä on jotakin maagista ja tavoitan jotakin sellaista, mitä tavoittelen. Giblin kanssa näitä hetkiä ei vielä ole juuri ollut:
Oli lämmintä ja aurinkoista. Oli hyvä mieli onnistuneista treeneistä ja muutenkin. Gibli haisteli ja lönkötteli. Sitten se katsoi minuun tyytyväisen oloisena. Katselin takaisin ja pysähdyin. Gibli tuli viereeni perusasentoon. Ihan hiljaa. Kerrasta oikein. Se katsoi minua. Naksautin ja annoin taskustani ruokanappulan. Gib katsoi uudelleen. Annoin uuden nappulan ja sanoin hyvin hiljaa: "Vapaa." Gib erkaantui ja otti muutaman askeleen. Sitten se taas katsoi rauhallisena ja mietteliäänä. Pysähdyin. Se tuli taas vierelleni perusasentoon ihan hiljaa. Palkkasin siitä. Aloin kävellä. Se seurasi hyvässä kontaktissa, vaikka olin ihan hiljaa. Palkkasin ja vapautin. Tämä toistui vielä muutamaan otteeseen. Lopulta kehuin sitä matalalla ja rauhallisella äänellä. "Gibli, tämä on se juttu." Koira jatkoi autolle päin ja kääntyi katsomaan minua useampaan otteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti