perjantai 13. maaliskuuta 2020

Erilainen kevät

Samperin korona. 

Kammottavaa on ollut seurata sen leviämistä voimattomana. Ihan kuin katsoisi, kuinka ukkospilvi lähestyy ja ensimmäiset pisarat alkavat tippua. Täällä on mielestäni hyvä kansainvälinen sivusto, Worldometers. 

Jos koirien kannalta ajatellaan, niin Giblin tulevan viikonlopun kisat (peräti kaksin kappalein) peruuntuivat ja niin kaikki kisat toukokuun loppuun saakka. Jos nyt riittääkään. Tässä nyt sitten aprikoin, minkä verran treenata. Vai odottaisinko ulkokauden avausta? Varmuuden vuoksi olen sopinut koirien hoidosta, jos sairastun. Koiranruokaa hain 3 kk satsin - mistä sitä tietää, miten toimitusketjut oikeasti sakkaavat?

Aika pöllämystynyt olo on. Että onko tämä tottakaan? Olen sairastanut honkongilaisen ihan pienenä. Sen jälkeen ja siihen aikaan talvisiin kuumetauteihin suhtauduttiin vakavasti. Sikainfluenssasta sain keuhkokuumeen ja olin tukehtua siihen. Heräilin kovakuumeisena aina hengenahdistukseen ja tiesin, että pitäisi soittaa ambulanssi. En soittanut, koska en keksinyt, minkä paidan olisin laittanut päälleni (!). Ja nukahdin uudelleen. Taas heräsin läähättämään ja mietin, että näin se uutisoitu nelikymppinen mieskin varmaan kuoli - luonnon valintaa, en jaksanut enää välittää. Aamulla heräsin kuitenkin. Työterveyslääkäri soitti ja kertoi kuvista sittenkin löytyneen keuhkokuumeen. Toipumiseen meni noin kuukausi. Töihin palattuani luin, että sillä öisellä hengitystiheydellä olisin kuulunut tehohoitoon. En halua samaa tai vielä pahempaa. Ei tunnu kivalta, kun happi loppuu.

Ehkä tämä ruljanssi vaikuttaa vähemmän elämään 3 kk kuluttua? Ehkä karanteenit purevat? Ehkä ihmiset ymmärtävät, mikä merkitys omilla toimilla voi olla. Ehkä itsekkyys vähenee - edes vähän? Ehkä virus ei jää mutatoituneena kiertämään maapalloa vuosittain, kuten influenssa? Ehkä hoito tai rokotus löytyy? Ehkä ilmojen lämmetessä virus väsyy? Ehkä sitten joskus voidaan muistella, että se oli se kevät 2020, kun se korona pisti joka paikan kiinni.

***

Loppuun jotakin huvittavaa. Täsmällisenä pitämältäni lentoyhtiöltä tuli Veronan paluulentoja koskeva päivitys/muutos. Ne tarjoavat mahdollisuuden déjá vu -ilmiöön ja Terminaali-elokuvan uudelleen kokemiseen. Niin, Tom Hankskin twiittasi sairastuneensa koronaan. Täällä on vuoden takaiset kokemukset. Voin taata, että lentokoneestä myöhästyminen ei kuulu mukavien kokemusteni Top Ten -listalle. No, nyt olisi tarjolla mahdollisuus, jos ei ole aikakonetta. Ja tämä on tällaista mielikuvituksella leikkimistä, koska jo muutama viikko sitten oli selvää, ettemme matkusta Pohjois-Italiaan. Mutta siis uudet aikataulut: 

- Verona - Munich 13.20-14.20
- Munich - Frankfurt 12.00-13.00
- Frankfurt - Helsinki 14.15-17.35

Ei kommentteja: