Tein tänään vajaan työpäivän. En olisi jaksanut kokonaista. Jäin eilisiltana miettimään, että jos saankin keuhkoveritulpan tms. ja kuolo korjaa. Parhaimmillaan se menisi jotenkin näin:
- Uuh, kylläpä iski huono olo. Yltänköhän puhelimeen? ...Lysti! Ei voi olla totta! Ihana nähdä sinua! Mitä Mössykkäin?! Anna, kun minä pörrytän sinua kunnolla. Minulla on ollut hirveä ikävä. ...Mutta Lysti, sinähän olet...? Tarkoittaako tämä, että minäkin olen...?
- Rapsuta just siitä vielä vähän aikaa. Älä huolehdi. Täällä on hyvä olla. Mennään yhdessä. Pian näet kaikki, joita sinulla on ollut kova ikävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti