S-ämmät

Lähdettiin kotoa aamupäivästä ajelemaan, koska rataantutustuminen oli vasta iltapäivällä. Ihan kuin olisi menty tavallisiin kisoihin, sopi minulle. Rata ei näyttänyt supervaikealta, mutta olihan siinä omat kohtansa.

Juuri ennen vuoroamme alkoi tuulla. Lysti pelästyi kovasti lähdön vieressä sijainnutta toimitsijatelttaa, joka olisi ollut lentoon lähdössä. Sen jälkeen en saanut Lystiä myöskään lähtökarsinoihin, koska niiden peittona ollut kuitukangas lepatti. Radalle mennessään koira kuitenkin reipastui, mutta aavistelin sen varastavan lähdöstä enkä voinut pelkäävälle kisakaverille olla tyly.

Niinpä se sitten lähdöstä ponkaisi suurin piirtein syliini tai jalkojeni väliin, mistä muutaman sekunnin kestoisten jalkapallohämäysten jälkeen jatkoimme matkaa kosketusvirheen kera. Lysti haki hyvin kepit. Kulma ei ollut vaikea, mutta muutama virhe on keväällä niillä tehty, joten olin epävarma. Treenatakaan ei voinut viimeisimpään kahteen viikkoon. 

Keppien jälkeen oli suoraa, minkä jälkeen käännös ja pari hyppyä, miltä putkeen. Jostakin syystä Lysti pongasi renkaan ja se oli hylkäys. Kai silmäni osoittivat hetken väärään suuntaan tai jotakin. Toisaalta ilmiö on säikyiltä ajoilta tuttu, tuolloin koira jotenkin menetti tolkkunsa ja napsi esteitä sieltä täältä. Tämän jälkeen "jatkettiin nollaa" suunnitelmien mukaisesti aina maaliin saakka. 

Lopun ohjasin eri tavalla kuin moni muu. Moni pyöritti koiran ennen okseria olleen hypyn siivekkeen ympäri, mutta koska Lysti ei ole niissä hyvä, otin sen pidempää kautta. Pakkovalssilla ajattelin myös saavani sen haltuun, jottei koira kirmaa okserille ennen aikojaan, kuten moni lajitoverinsa teki. Valssin okserin jälkeen, jotta sain sen paremmin pitkittäiselle hypylle. Valssin olisin voinut tehdä aiemmin, mutta tahallaan sitä vähän lykkäsin, jotten olisi työntänyt Lystiä hypyn taakse.

Meidän osuus löytyy täältä kohdasta 42:14.

Startin jälkeen mietin, miten älytön laji on tavallaan. Pitkin talvea kerätään nollia SM-kisoja varten ja finaalipaikan mahdollisuus on ohi sillä sekunnilla, kun koira loikkaa syliin. 

Toisaalta, kiva oli fiilis ja sadekin oli lakannut juuri ennen saapumistamme. :D Muistin olla tyytyväinen, että yleensä pääsimme isojen kisojen lähtöviivalle. Aamupäivällä jännitti just sopivasti. Aivan ennen starttia keskityin Lystin rauhoitteluun. Koiralla pysyi tassut ehjinä, joten ei tullut huono omatunto niistä. Huomenna se pääseekin eläinlääkäriin, jotta saataisiin kestävämpi ratkaisu allergian hoitoon.

Valmistautumista

Olen pitänyt Lystiä pumpulissa ja tossuissa kaksi viikkoa. Vasen etutassu on ummessa, mutta yhtään uutta ihorikkoa ei saa nyt tulla. Sellainen ei ehtisi parantua. SM-kisoissa startataan samalla valmistautumisella kuin ennenkin. Mielummin olisin vähän hionut starttia, keppejä ja kontakteja, mutta ei nyt mahda mitään. Lykyn kanssakaan en ole treenannut, jottei väärä koira jää lihasmuistiin. Lykky on saanut "vain" lenkkeillä ja uida.

Lystin kanssa osallistumme nyt neljänsiin yksilö-SM-kisoihin. Ekan kerran oltiin Kirkkonummella. Siellä tehtiin hylky heti alkuradasta, kun Lysti luikahti putkiansaan. Seuraavana vuonna Tampereella päästiinkin finaaliin, missä hylkäännyimme. Viime vuonna Oulussa hyllytettiin paikassa, jonka ohjaamista arvoin etukäteen pitkään. Tänä vuonna yritän luottaa itseeni enemmän.

Maanantaina vien Lystin eläinlääkäriin. Hänen kanssaan oli jo puhe, että todennäköisesti aloitetaan siklosporiini. Hienoa, jos se sopii. Yllätyksekseni sen kanssa saa kisatakin Kennelliiton erityisluvalla. Toisaalta suhtaudun kokeiluun skeptisesti. Herkkämahalle rohto voi olla liikaa.

Voihan tassu sentään

Eipä Lystin tassu ehtinyt parantua. Se arkoi tassuaan soralla, joten ei sitä kisoihin voinut viedä revittelemään. Toivottavasti käpälä on viikon päästä kunnossa, jotta päästään starttaamaan SM-kisoissa. Varsin turhalta tuntuu nollien keruu ja kisaaminen, jos kauden päätavoite jää väliin. Joukkuepaikasta me jo luovuimme. Lykky nousi varakoiraksi.

Pehmeällä metsäpolulla Lysti liikkuu normaalisti, joten kävimme metsälenkillä ja uimassa. Muuten koira on käynyt vain lyhyet pissalenkit ja maannut kotona milloin missäkin. 

Tossurumba tuntuu kesä kesältä yhä kuormittavammalta. Tossut eivät lenkillä pysy ihan kunnolla jaloissa enkä tiedä tökkivätkö ne kynsiin tai hankaavatko jalkoja. Keskustelen eläinlääkärin kanssa. Hoitovaihtoehdoista on käsittääkseni jäljellä antibiootti ja siklosporiini. Yhtenä kesänä Lysti söi antibioottia pidemmän aikaa. Tällöin tassut pysyivät kunnossa eikä sivuvaikutuksia tullut. Siklosporiini olisi uusi tuttavuus uusine sivuvaikutuksineen. Kortisonista Lysti hyötyi, mutta maha ja haima eivät kestäneet.

Lykky oli kaverinani pihahommissa. Köytin sen terassin aitaan kiinni. Jos se on talon takana eikä näe minua, se aika ajoin haukahtaa. Kun se saa pitää minut näköpiirissään, se on ihan hiljaa, vaikka ohitse kulkisi vihaamansa naapurin narttu (kts. kuva). 

Rusakonpoikanen käy pihallamme iltapalalla. Tiedän Avara luonto -ohjelman jakson alkaneen, kun Lykky mouruaa matalasti. Otin siitäkin tilanteesta kuvan.

Lykyn treeni

Lystin etutassu on edelleen auki. Jos paranee, kisaan lauantaina. Jos ei parane, on peruttava osallistuminen. 

Lykyn kanssa treenasin heti töiden jälkeen. Ryhmätreenit oli siirretty myöhemmäksi enkä niihin päässyt. Menin alkuviikon kisojen hyppäriä. Lykky irtoaa herkästi kauempaakin takaakiertoihin. Se reagoi hyvin takana leikkaamiseen ennen ansaputkea. Voin lähettää sen kaukaa kahdelle hypylle. Siinä se anti. Sitten käytiin koleassa säässä metsäkävelyllä. +7 höystettynä kunnon tuulella tuntuu kylmältä viime viikon jälkeen.

Lystin treenit ja tassu

Kävin Lystin kanssa testaamassa eilisen radan. Heti aluksi se hyppäsi kakkoshypyn pakkovalssin "syliini". Uusinnalla olin ohjauksessani tarkempi ja niin Lysti teki nollaradan 34 esteellä. Kokeilin sen kanssa alun eri tavoilla ja hain parhaimman tuntuista ohjausta. Putkijarruun sekin reagoi hyvin. Omia valssejani tarkastelin taas ja kyllä siellä peruutusaskelia tulee, jos ei ole tarkkana.

Tämän jälkeen kävin kohtalaisen pitkän kävelylenkin koirien kanssa ja mietin, riskeeraanko SM-yksilökisaan osallistumisen osallistumalla joukkuekisaan. Jos tassu aukeaa lauantaina, paljonko ottaa päähän sunnuntaina, kun koira linkkaa? Päätin, että luovun joukkuepaikasta. Päätös sai sinetin kotona. Lystin vasemmassa etutassussa on iho rikki, ikävän tuttu rakkulan pohja. Aloitetaan taas tossuelämä.

Riinan valkku

Otin Lykyn matkaani Koskelman Riinan oppiin. Lämpötila tipahti eilisestä 26 asteesta 15:een. Koirille hyvä. Ihmiselle outoa.

Treenin tärkeimmät pointit:

• Pakkovalssit voi ohjata kauempaa, jos on kiire. Lykky lukee ne silti hyvin.
• Pakkovalsseissa voi kääntyä aiemmin, ei tule turhaa lenkkiä.
• Lykky voi hakea myös putken keppien sijaan. Oma liike auttaa.
• Vastakäännös auttaa kääntämään. Senkin jälkeen kannattaa liikkua.
• Lykky lukee valssit edelleen hyvin.
• Putkijarru toimii.
• Takaakiertoon voi lähettää yllättävän kaukaa. 
• Lykky kestää persjättöjä, vaikka pääni ei kyllä käänny.
• Muista edetä valsseissa eteenpäin. Osasinkin jo osin.
• Lopuksi tehtiin nollatreeniä. Rata kosahti 3 kertaa esteelle nro 27. Jäi vähän hampaan koloon.
• Pidän Riinan tavasta viilata sekuntin osia joka kohdasta. Lisäksi hän oli yhtä perusteellinen ja kiltti & vaativa kuin ennenkin. 

Käytin Lystin puntarissa. Se painoi 24,8 kg. Nyt ei enää laihduteta. Aloitamme ylläpitovaiheen. Ei Lysti kyllä tiukalla dieetillä ollutkaan, mutta ei sitä hirveästi voi syöttääkään. 

Kontakteja

Lämmintä on edelleen piisannut, 25 asteen lukemia ja aurinkoista. Olemme uiskennelleet ja huilanneet.

Treeneissä testasin pelkät kontaktit molemmilla. Vahvistin oikeaa 2on2off-paikkaa syöttämällä siinä ruokaa. Lysti sai keinun alastulolla syödä ja nuolla possunsydänkipon tyhjäksi. 

Tänään annoin Lystille 1 ml siedätyshoitoliuosta. Sen tassut *kopkopkop* ovat toistaiseksi ehjät eikä ole niitä lussuttanut. Normaalisti ne ovat auenneet toukokuussa. Toivon ihmettä ja niiden kestämistä ehjinä. SM-kisoihin olisi joukkuepaikka. Olisi kiva kerrankin olla joukkueessa vielä kisoissakin eikä perua sitä tassuongelmien takia.