Olimme seuran agi-harkoissa. Sovin kouluttajan kanssa, että rata keskeytetään kontaktivirheestä. Lysti taas kuumui edellisen koiran nähdessään.
Lysti istui lähtöön, mutta nousi seisomaan, jolloin peruututin lunkina lähtöpisteesen. Tunnelmat päässäni olivat kjähkjäh, sillä olin varma, että A:n alastulo jää koskematta. Niin kävi. Jo A:lle noustessa Lysti oikein vinkaisi, hyppäsi alastulon yli, jolloin huusin "Ei!". Koira ehti hypätä vielä seuraavana olleen renkaan läpi. Siitä hurtta tyynesti sivulle ja seuruutus radalta ulos, parkkipaikan läpi ja uudelleen alkuun. Oli hyvävireistä seuraamista - olisi kannattanut raahata toko-aikoina oma A rallateltavaksi ennen kehään menoa. :) Tällä systeemillä muuttui koko koiran olemus kuuntelevaksi ja sen jälkeen ei tehnyt virheen virhettä kontakteilla vaikka juoksin lujaa ohi. Pysähtymisistä tuli tietysti kehut ja ruokaa. Aah!
Radasta muuten: niisto toimi, kepeille valssi samoin, persjättö pujotellessa toimii edelleen, viskileikkauksessa pitää muistaa jäädä jälkeen, välistäveto ok ja siinäpä se. Lopuksi harjoiteltiin vielä puomin hakemista, että koira malttaisi ottaa alunkin kunnolla. Hyvin meni.
Lykyn kanssa harjoittelin tänään noutoa. Taaimmat poskihampaat eivät ole vielä vaihtuneet, mutta välihampaita pennulla on sen verran, että kapulanpitovälineet löytyy. Sovelsin Korrien kirjan oppeja. Leikitin pentua wubba-kongalla, laitoin kapulan maahan. Kun Lykky osoitti kiinnostusta kapulaa kohtaan, tuli "tsap" ja leikitys. Jäätiin siihen vaiheeseen, että se käytti kapulaa suussaan. Ideana on se, että mulla on superpalkka ja kapula on vain väline sen saamiseksi. Tällaisen pitäisi ehkäistä nouto-ongelmia sitten joskus.
Selkä on ollut viheliäinen, istuminen ei kerta kaikkiaan sovi. Selkä ei palaudu töiden jälkeen, ilta tai viikonloppu on siihen liian lyhyt aika. Nukun 4-5 tuntia yössään heräillen, kipu säteilee jalkoihin ja lonkkiin. Liikkuminen ja mahallaan makaaminen helpottavat oloa. Kävin taas alkuviikosta fysioterapiassa, siellä avattiin ylemmäksi selkää tulevaa jumia. (Jos joku miettii miten tuollaisella selällä voi agilitya harrastaa, niin sitä olen tuumannut minäkin. Istumattomana lomakuukautenani heinäkuussa ei ollut ongelmia. Tänäänkään rasitus ei ollut hirveää, aikaa oli 90 minuuttia 8 koirakolle, siitä pois koirien vaihdot ja ratapohdinnat. Tekee aktiiviaikaa muutama minuutti per koira. Plus liikkumaan on käsketty.) Odotan yliopistosairaalan selkäklinikalle kutsua. Nyt on sirittänyt kinttuun vuoden verran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti