Otsikossa on jälleen virallisesti koronaan sairastuneet, nyt sairaalahoidossa olevat, teholla olevat ja menehtyneet. Tekopyhältä tuntuu perään laittaa koiraharrastusjuttuja, mutta haluan säilyttää tämän koirablogina, jotta jatkossakin näen otsikosta, mitä ollaan koirien kanssa tehty. Toisaalta pidän myös lukujen päivitystä tärkeänä.
Eilen kävin Giblin kanssa treenaamassa pitkästä aikaa. Varaus oli klo 10, mutta kyllä silloinkin oli liian lämmintä, virallisesti 23,3 astetta, mutta oikeasti enemmän.
Tein Mikkasen Iran rataa, mikä olisi ollut kotikentällä. Kuten videolta näkyy, ohjaukseni on kesävireessä eikä suinkaan positiivisessa mielessä. Gibli tarvitsee selkeän viestin, hypätäänkö hyppy suoraan vai takaa kiertäen. Mm. rintamasuuntani on epäselvä. Takaakierrot näyttävät olevan toistaiseksi herkemmässä vahvistusten vuoksi. Tällä radalla oli putken ja hypyn erotteluja, takaakiertoja ja irtoamista.
Treenin jälkeen olin menossa ostamaan itselleni uimaräpylöitä. Sen verran lämpimät oli fiilikset, että painuttiin suoraan uimaan.
On jotenkin meditatiivista uida koirien kanssa samalla tasolla. Lysti yhä tykkää kiertää minua verkkaisesti. Gibli käy välillä tekemässä rannassa maansiirtohommia ja metsästämässä lumpeita, sitten hyppää uimaan luoksemme.
Koronamietteitä: Virus jatkaa matkaa maapallon ympäri. Rajoittavat maat näyttävät selviävän vähemmin vaurioin kuin ihmisten valinnanvapautta kannattaneet maat, joissa osassa on heroistisesti virusta vähättelevä johtaja. Vapaa porskuttaminen ei näytä myöskään talouden kannalta olleen yhtään parempi, vaikka silläkin sitä perusteltiin (aukiolot, matkustus- ja kokoontumisvapaus). Virus tekee yhä paikallisia purskahduksia ja miksi ei tekisi? Edelleenkään ei ole rokotusta eikä nopeasti parantavaa hoitoa, ja hengitysteitse leviävä mekanismi on tehokas. Paikallisten ryppäiden leviämisen estämiseksi jäljiltys ja karanteeni ovat tarpeen. Suomessa huomaan ihmisten käytöksen vapautuneen. Aiemmin ruokakauppaan mennessä kaikki uskollisesti hieroivat käsidesiä käsiinsä, nyt varmaan 30 %. Eilen jonkin emännän piti odottaa minusta puolen metrin päässä, että pääsee poimimaan jälkeeni varhaisperunoita. Teki mieli kysyä, että oletko turvaetäisyydestä kuullut, ja sitä paitsi näitä perunoita täällä laarissa riittää vähemmälläkin niskaan hengittämisellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti