Tällä viikolla olemme jumpanneet joka toinen päivä ja käyneet useampana päivänä metsässä. Nyt on juuri hankalaa aikaa, polut ja metsätiet ovat jäässä. Metsissä alkaa olla lumettomia paikkoja, mutta välillä on ihan hankea.
Keskiviikkona käytiin taas kasvainkirurgilla. Otettiin ohutneulanäytteet 2 patista. Toinen on vasemman ranteen yläpuolella ja toinen vasemmalla kankussa. Otin nyt valokuvat ja teen Giblille oman pattikansion, jotta ei samoja patteja tutkita monta kertaa. Seuraavana päivä saatiin tulokset, olivat hyvänlaatuisia, mikä huojentaa joka kerta.
Perjantaina kävimme uusilla kallioilla, koska mäen päällä oli sulaa. Tiirailin kyitä samalla, en nähnyt yhtään. Mutta täytyy luikeroiden olla jo hereillä.
Gibli tykkää kiivetä kallioita voimiensa tunnossa. Vastaan tuli monta metriä korkea lähes pystysuora kallio. Ajattelin kiivetä pystysuuntaista halkeamaa pitkin, missä jalat saa kantojen ja kalliohalkeamien päälle ja käsillä pystyy auttamaan puista kiinni pitämällä. Gibli päätti ponkaista vierestä suoraan ylös kalliota pitkin. Kallion jatkuessa vauhti ei enää riittänytkään, kuului kynsien rapinaa ja näin, kuinka koira yläpuolellani kallistui ja tipahti selkä edellä alas. Olin juuri alapuolella, joten kaappasin koiran käsivarsilleni. Tässä oli kyllä hirmuinen tuuri. Sivusuuntaan en olisi pystynyt liikkumaan. Lisäksi siinä oli sen verran tasannetta, että ei jatkettu molemmat jyrkänteeltä vielä alemmas. Katastrofiajattelu oli tämän jälkeen helppoa. Kuvittelin, kuinka Gibli olisi mätkähtänyt selälleen kiveen, kallioon tai kantoon ja murtanut selkänikamansa. Olisin sitten kantanut halvaantuneen koiran autolle.
 |
| Giblin kallio |
Tänään olimme Ojangossa Marika Blomin radoilla.
- agilityradalla olin ehkä vähän unessa. 8. esteelle saakka eli puomille meni hyvin. Gibli otti hienosti kontaktin. Sitä tuijottaessani myöhästyin seuraavasta kohtaa, joten Gibli hyppäsi takaakierron suoraan. En saanut enää kunnolla rytmistä kiinni, joten loppurata meni niin ja näin. Löysimme lopulta radalta pois kuitenkin. Videota katsoessani ihmettelin, mitä ihmettä hissutin.
- hyppyradalla Gibli tuli hankalassa kulmassa takaakiertohypylle ja räsähti riman päälle. Itse en tätä kunnolla nähnyt. Luulin Giblin osuneen siivekkeeseen hyvin viistosta. Jatkoin rataa. Gibli kielsi kepit. Tuomari huomasi tämän jälkeen Giblin vetävän takajalkoja hypyissä vatsansa alle, mikä ei ole tyypillistä ja keskeytti radan. *Video*
Ensi viikolla on aiemmin sovittu fysioterapia. Se tulee sopivaan saumaan. Olen kiitollinen tuomarille. Kotimatkalla mietin, miksen keskeyttänyt rataa heti epäonistuneen hypyn jälkeen. Mutta en nähnyt, että siinä sattui mitään hankalampaa. Samalla mietin sitä, että tuomareiden keskeytysnappi saisi oikeasti olla herkässä. He näkevät sen, mitä ohjaaja ei näe.
Anteeksi Gibli.
Otin videosta vielä kuvasuurennoksen. Ei ihme, että ei tehnyt mieli ojennella takajalkoja tuon jälkeen. Toivottavasti ei nyt saa sisäistä verenvuotoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti