Iltaruuasta on tullut kiposta syöttämisen sijaan jumppatuokio. On kiva katsoa, miten molemmat koirat etenevät.
Eilen ja tänään kävin Giblin kanssa treenaamassa. Niitä samoja käännöksiä siivekkeen ympäri. Vasemmalle on edelleen huonompaa, mutta sain luotua kivaa draivia. Välistävetoja treenattiin myös, inhoan niitä itse eikä ne Giblillekään vielä kolahtaneet. Vahvistin leluun tulemista, kun koira tuli luokseni eikä hyppinyt "automaattisesti slalomia".
Eilen teetin nurmikolla vielä 12 keppiä, mutta taidan ne muuten siirtää jo varastoon. Nurmi ei enää kuiva kunnolla ja pelkään liukastumista. Palkaksi Gibli sai noutokapulan, joka kelpasi hyvin. Ehkä sitä kautta saan noudon ikään kuin vahingossa opetettua? Puruote sillä elää kovasti, mikä näkyy myös lelun mälväämisessä. Siinä missä Lykky oli kuin haukkaava hippo (suu auki ja kiinni ja siinä on ja pysyy), Gibli hompsii ja mälvää. Toisaalta ei siitä mitään varjeluskoiraa tehdäkään, joten sinänsä sama minulle, mutta nouto on hankalampi opettaa.
Kävin agilitykentällä eilen ja tänään.
Lauantaina treenasin Giblin kanssa käännnöksiä. 45 cm menee just ja just. 180 asteen käännös 2 hypyllä oli hyvä. 4 kepillä tehtiin lähestymisiä 1-2 hypyn kautta klo 4-8:sta. Gibli oli niissä hyvä! Lysti sai humputella lopuksi, ravistella lelua ja juosta sen kanssa karkuun.
Tänään ohjelma oli suht samaa käännösten treenausta. Takaakierrot ovat mainiot, mutta toiseen suuntaan hypätessä eli hypyn jälkeen siivekkeen ympäri kääntyminen saisi olla etenkin vasempaan tiukempi. Slalomit meni nyt kuin vettä valaen. Välistävedot taakse työntämällä ovat ok, jos olen ajoissa. Välistä vetämällä ne ovat vaikeampi, ovat aina olleet itsellenikin niin ärsyttävät ohjata. Eka kertaa tein näitä. Gibli olisi tarjonnut slalomia. Keppikulmia treenattiin nyt 8 kepillä klo 4-8 väliltä. Tuli erheitä ja onnistumisia.
Olen jumpannut molempien kanssa.
Alaraajaani sirittää ja puuduttaa yhä. Käveleminen on "parasta".
Olen jatkanut koirien jumppaa. Laitan ylös, missä mennään.
Ristikkäisten jalkojen nostot: Gibli hamuaa käsiä, mutta tänään jo hyviä toistoja. Jkv puolieroa. Lystillä vaivatonta nostelua, tosi kepeät tassut. Luulen, että se nostaa niitä melko itsenäisesti.
Tassujen annot: Lysti on tehnyt "Lassiet" aiemmin vain vasemmalla etutassulla, eilen oppi antamaan myös oik. tassun. Gibli hoksasi tänään ja systemaattisesti läpsi molemmilla etutassuillaan.
Iso jumppapallo: Lysti makaa luottavaisena meritähtenä. Gibli tasapainotti itsensä äsken hyvin istumaan ja seisomaan.
Jumppatyynyllä käännökset: Giblillä yhä vähän puolieroa, ts. toiseen suuntaan sukkela, toiseen ei, tasoittumassa. Lysti symmetrinen.
Pikkujumppatyynyillä punnerrukset molemmilla hyvät.
Kurret ja karhut ok.
Vatiin meno: Giblillä menee takatassut, etutassut tänään reunalla. Lysti on niin iso, etten kiusaa.
Vadin päälle: Molemmat istuvat ja seisovat ja laittavat joko etu- tai takatassut.
Halusin päättää Lystin kisauran jotenkin muuten kuin hiipumalla pois kisakuvioista ja muistamatta, milloin viimeisin startti olikaan. Piirinmestaruuskisoissa oli tarkoitus nauttia viimeisimmästä startista, mutta tassu oli pahasti rikki.
Ilmoittauduin täksi päiväksi hyppärille. Heräsin 5.35 pirteänä. Otin pojan matkalta mukaan ja tavallaan ympyrä sulkeutui. V. 2010 alkaen hän on ollut ajoittain kisoissa mukanamme.
Startista lähdin Lystin kanssa yhtä aikaa, koska en halunnut joutua sanomaan mahdollisesta varastelusta. Tämän vuoksi toinen hyppy kierrettiin pidempää kautta. Improvisoinnin avulla sain Lystin jatkamaan oikein ja sehän on etevä lukemaan ajatuksia. Tuo alusta on Lystille vieras, pidän siitä kyllä, mutta Lysti teki hypyillä töitä enemmän kuin nuorempana olisi tehnyt.
Tehtiin nolla ja oltiin neljänsiä. Palkkasin rakkaan kisakaverini hyvin. Poika otti valokuvan. Herkistyin.
Kotimatkalla mietin yhteistä kisauraamme. Tikkinen on ollut se koira, jonka kanssa on yhdessä opeteltu laji ja josta kuoriutui valtavan luotettava kisakaveri. Uran lopettaminen harmittaa, koska yhteistyö on parhaimmillaan. 8 kisavuotta on etuoikeutetun pitkä ura. Silloin, kun aloitimme, oli vielä ihan tavalliset videokamerat. Nyt 391. kisastarttimme video otettiin kännykällä. Pääsimme tasolle, josta en ikinä voinut kuvitellakaan, vaikka molempien sairastelut tekivät urasta repalaisen. Tikkinen teki jotenkin itselleni salaa upean uran: AVA, AVA-H, piirinmestari, Belgianpaimenkoirayhdistyksen 2. paras agilitykoira, belgianpaimenkoirien MM-edustuspaikka tänä vuonna, 6 yksilö-SM-kisat, Suur-Savon Kennelpiirin paras agilitykoira 2 vuotena, oman seuran vuoden arvokisamenestyjä, 2 vuotena paras maksi-agilitykoira ja seuran vuoden agilitykoira.
Vieläkö kisaan Lystillä? Tuskin. Lajitreeniä olisi tehtävä, jotta kroppa olisi valmis kisaamaan. Treenit alkavat tuntua liian rankoilta. Loukkaantumisriski kasvaa koko ajan, niistä toipuminen pitenisi. Sellaista imua esteille ei enää ole kuin aiemmin - eikä tämän ikäisellä koiralla enää tarvitsekaan olla. Mössykkäin on ansainnut mukavat eläkepäivät.
Mielestäni agility teki Lystille kaikkinensa hyvää. Se on sen avulla vahvistunut ja selättänyt monta pelkoaan. Ja varmasti sai monta kertaa kuulla ja tuntea olevansa maailman paras koira. Luopuminen agilitysta Lystin kanssa on haikeaa. Siinä on liikaa syksyn makua.
Mitä kisaurasta jää jäljelle? Syvä kiitollisuus kaikista näistä vuosista.
Giblin kanssa treenasin ulkokentällä. Hyppytekniikkana hyppyytin kokoamista kaarteessa.
Toisena tekniikkana harjoitutin siivekkeen ympäri pyöritystä. Rima oli siinä 40 cm. Metrin vauhdilla Gibli taipuu nätisti. Siivekkeen ympäri pyörittäminen oli ainakin vuosi sitten kuuminta hottia pentujen koulutuksessa, mutta tarkoituksella sen skippasin pennun kroppaa säästääkseni. Lisäksi Lykyn kanssa treenit aloitettiin tismalleen saman ikäisenä kuin Giblillä ja se kääntyi koko kisauransa pienesti. Luulen sen suuren koon auttaneen, hypyt olivat suhteessa pienempiä.
Takaisin Giblin treeniin: Kepeille menemistä harjoitin hypyn kautta kellonajoista 8, 7, 6 ja 4. Näitä teetin 4 kepillä. Lopuksi pujottelutin 12 keppiä määrän muistutukseksi.
Gibli tuntuu toistaiseksi omaavan mukavan luonteen. Havahduin yhtenä päivänä, ettei se ole purrut minua vielä kertaakaan tosissaan. Terävyys ei ole kovinkaan pinnassa. Siinä mielessä Lykky oli aivan eri kaliiberia, kaikella rakkaudella sitä kohtaan. Ikävä ei ole lakannut vieläkään.
Tänään treenin jälkeen jäähdytellessä Giblin letkeästi vieressä ravatessani mietin, että tässä sitä kävellään Pienen Ystäväni kanssa.
Illalla jumppasin molempia jumppapallolla. Gibli löytää paremmin tasapainon kuin tuossa alla olevalla ensimmäisellä kerralla. Lysti on maltillisempi ja saa venyttää ja pyöristää rintarankaansa.
Jalkaani ei ole palannut tunto. Vielä se liikkuu tahdonalaisesti.
Torstaina Gibli oli agilityn ryhmätreeneissä. Hyppyytin renkaan muutaman kerran. Pujottelutin kepit. Sitten mentiin rataa, jossa oli päällejuoksu ja muutama käännös. Gibli oli mainio eikä enää kiinnostunut katsojista.
Tänään kävin teettämässä taas kepit. Nyt otin eri kulmia ja eka kerran kepit hypyn kautta. Se jättää usein viimeisen välin pujottelematta. Plääh. Kiipeilytin myös keinua. Hypyillä treenasin tiukkaa käännöstä. 35 cm rimalla ilman vauhtia sujui. Siitä etenemme hissukseen.
Lystillä en agilitya teettänyt ja sydäntä särki.
Olkapäätäni ei sitten toistaiseksi leikata, mutta ei sillä tartte mitään yläkautta heittääkään. Vasemmasta säären sivusta hävisi tunto aamulla eikä ole palannut sen jälkeen, liike on onneksi normaalia. Takapuoleen ja ristiselkään vihloo, joten selästä se nyt sitten taas on.
Aamun sumuisina ja varhaisina hetkinä silmissäni siinsi eilinen treeni, jolle kaavailin Lystille persjättöjä ja Giblille kertausta. Perillä odotti esteistä siivottu halli, jonne kannoin 3 hyppyä, kepit ja keinun.
Lystille teetin muutaman hyppytreenin ja vahvistin keinua.
Giblin kanssa mentiin keppejä, joista ei aluksi tullut mitään. Sitten se taas keksi, mitä pitää tehdä. Tämän jälkeen saatiin 3 onnistunutta toistoa. Sitten treenattiin eilistä päällejuoksua vaihtelevalla menestyksellä. 180 asteen käännöksissä on treenattava varmaan alkeista alkaen. Ei tuo Giblikki kyllä mikään luontainen kääntyjä ole. Lopuksi palkkasin sitä nakilla keinulle kipuamisista. Enkä vieläkään tiedä kuinka treenata A:ta ja puomia. Ylösmenoja tietty kannattaisi vahvistaa.
Jonkin ajan päästä käytiin metsälenkillä. Koirat uivat. Eivät kovin pitkään, koska vesi on jo kylmempää. Reissun jälkeen pesin molemmat.
