Lenkkiä ja koirien huoltoa

Lauantaina kävin Lykyn kanssa irtokoiralenkillä Projekti Vireeseen liittyen. Olipas taas opettavaista ja sain taas tatsia koiraan. Muutenkin oli kiva jutella koirajutuista.

Eilen viimeistelin Lystin kanssa pullotempun (kaataa peräkkäin 3 pulloa) ja gimme fiven. Lykyn itsetunto kohoaa liikaa temppujen naksuttelusta, joten se sai tehdä raakaa työtä: seurata minua, vaikka kävelin ihan kyykyssä yms. Siitä sai palkaksi purra lelua, mihin sen rauhoitin. 

Tänään oli vuosilomapäivä. Molemmille koirille tuli fysioterapeutti. 

Lykyllä oli vähentynyt liikkuvuus rinta-lannerangan liitoskohdassa ja noin 3. lannenikaman kohdalla. Hyvin reagoi hoidolle. Muutaman päivän pidän sitä vähäisemmällä liikunnalla. Käsittely uusitaan 4 viikon kuluttua.

Lystillä oli kuin olikin edelleen lievää turvotusta vasemmassa kainalossa, tämä on siis olan alueen lihaksen venähdyksen jälkiseuraamuksia. Turvotus oli selvästi laskenut, mutta tunsin sen nyt taas itsekin. Tähän Lysti sai laseria. Selkä on toipunut hyvin. Taukoa pidetään treeneistä ja riekkumisesta, kunnes turvotus on hävinnyt. Triggereitä Lystillä on aika paljon ja sain kädestä pitäen oppia, kuinka sen selkälihaksia voin hieroa kahdella tavalla. Lysti ei nyt tarvitse kaatumisepisodin vuoksi uusintakäsittelyä, mutta jollakin rytmillä sitä terapoidaan jatkossakin, kun kerta kisakoira on. 

Kontaktiangsti

Minuun iskee säännöllisesti kontaktiangsti.

Lykystähän piti tulla juoksu-A-koira. Vielä 2 talvea sitten harjoittelimme Rachel Sandersin boksimetodilla A:ta. Homma päättyi lopulta siihen, kun koira täysivauhtisissa treeneissä hyppäsi A:n ylösmenolta, lensi A:n harjan yli laskeutuen maahan. Ajattelin, että lentämällä se ainakin itsensä loukkaa.

Tässä välissä ollaan tehty 2onoffilla kontaktit, kunnes angsti taas hiipi: "Mitä sen etuosalle vuosikausien kuluessa tulee tapahtumaan?"

Kävin tänään hallilla kokeilemassa, vieläkö Lykky muistaa boksin. Vielä muisti. Se teki nätit osumat kehikkoon ja piti rytminsä, kun otin apuhypyt mukaan. Kokeilin vielä boksia A:n alastulollakin, siitäkin se tuli läpi, kuten pitikin. Sitten lopetin treenin. 

Juttelin hallilla miehen kanssa, joka on paininut saman pohdinnan kanssa. Lykyssähän on se "ongelma", että sen laukka-askel on pitkä ja jotta se osuisi A:lle neljästi, sen pitää rajusti lyhentää laukkaa. Siihen ongelmaan meillä tyssäsi A viimeksikin. Menetelmä olisi pitänyt upottaa Lykkyyn jo pienenä, jolloin se ajattelisi A:sta vähän kuin kepeistä: "tuolla esteellä laukkaan töpöttäen". Mutta jokainen, joka on nähnyt sen kisavireessä tietää, että tavoite on mahdoton tai vaatii miljoona toistoa. Lisäksi juoksu-A:lla ei tarvita kuin vähän liukas alusta tai väärä lähestymiskulma, kun koira on katki jostakin kohtaa. Olen myös katsonut hidastuksella Lykyn A:ta. Sillä pelaa vaimennus hyvin.

Jatkanen siis 2onoffilla.

Piikki ja agilitya

Lysti sai eilen 1.0 ml siedätyslientä. 10 vrk:n päästä on taas seuraava 1.0 ml. Aine on edelleen toiseksi vahvinta. Kohta siirrytään vahvimpaan ampullaan. Se ei reagoinut piikkiin nyt mitenkään. Silmien ympärille on kasvanut karva eivätkä ne enää loista vaaleina.

Lysti ja vaaleat silmänympärykset heinäkuussa

Olen käynyt sen kanssa kävelyillä, joilla se jolkottaa ravia. Tänään se otti hangessa muutamat laukkapyrähdykset. Kainalon turvotus on laskenut, ellei jo kokonaan poissa. Betoniset selkälihakset ovat alkaneet joustaa.

Tänään treenasin Lykyn kanssa ryhmässä. Siellä oli Harrin viime sunnuntain rata. Jotenkin oli huono fiilis treenata. Kokeiltiin aluksi tuplasylkkäriä, mutta ei se oikein istu minulle, Lykylle eikä käännä tarpeeksi. Sitten testasin lähtöä, Lykky pysyi hyvin. Kontakteja jouduin muistuttamaan pari kertaa. Kokeilin lopulta kokonaista rataa, mutta siinä tuli virheitä. Ei ollut enää nälkää tehdä nollaa. :S Lopulta testasin kaukaa kepeille lähettämistä - Lykky haki hienosti ja olin aidosti iloinen

Yksi ratkaistava pulma löytyi. Olen Lykyn vapauttanut kontaktilta seuraavan esteen käskyllä. Kun nyt ohjaan hypyt ääneti, tämä on jäänyt, joten Lykky joutuu arpomaan, milloin saa lähteä. Taidan palauttaa seuraavan esteen käskyn kontakteille, on niin selkeämpää. En ollut tullut ajatelleeksi koko juttua.

Kättelijät

Koirani eivät ole osanneet antaa tassua. Temppu, minkä jokainen koira ennen osasi! Puutetta on korjattu tänä päivänä. Videoimme 2. ja 4. treenikerran. Lysti matki Lykyltä alun "ahaa, täpätään tassulla" ja Lykky oppi Lystiä katsemalla, kuinka tempun voi suorittaa istuen. 

Temppuja ja pari hyppyä

Oli pakko laskeutua tähän näppäimistölle upeissa fiiliksissä. Kokeilin opettaa koirilleni anna vitska -temppua. Vastoin tavallista käytäntöäni en sulkenut toista temputuksen ajaksi makuuhuoneeseeni. Päätin, että toinen saa katsella lähietäisyydeltä ja oppia olemaan häiritsemättä. Se ei ollutkaan ongelma. Kun sanoin "Lysti/Lykky pois", kyseinen koira odotti nätisti ja hiiskahtamatta vuoroaan.

Otin naksuttimen, istuin lattialle ja pyysin Lystiä istumaan. (Tämän seurauksena Lykky istahti 2 metrin päässä selkäni takana.) Lysti tarjosi kyljelleen menemistä ja kyljen vaihtamista, jotka olen opettanut sille fysioterapioita varten. Sitten se tuli istumaan jalkojeni väliin ja seuraavaksi tarjosi taas kyljellään olemista. Sain sen pari kertaa haistamaan kättäni, mistä palkkasin, mutta kaukana oli, että olisi tassulla täpännyt. 

Vaihdoin koiraa. En istuttanut Lykkyä, kun ei se Lystiäkään auttanut. Lykky kävi maate eli tarjosi viimeisintä temppua, missä olen sitä opettanut käymään pedilleen. Pian se haistoi kättäni ja heti perään kokeili sitä tassullaan. Pääsin palkkaamaan ja pian tempusta tuli automaatio. Lykky makasi ja säännölliseen tahtiin läpsi kättäni, vaikka nostin sen 20 cm:n korkeudelle. Lysti pysyi kahden metrin päässä ja tuijotti, mitä teemme.

Vaihdoin takaisin Lystiin. Lystipä olikin katsonut tarkkaavaisena ja alkoi suoriltaan läpsiä kättäni! Olen kuullut mallioppimisesta, mutta näin selvästi en ole sitä ikinä ennen todistanut. Pääsin palkkaamaan Lystiä tiheästi ja lopulta Lystin tassu ei enää käteni päältä lähtenyt mihinkään. Tämä onkin hyvä temppu tassuaralle Lystille.

Eilen opeteltiin pullon kaatamista. Sekin onnistui molemmilta kahden session jälkeen. Aion nyt jatkaa gimme fivea.

***

Tänään olisi ollut Lykyllä epäviralliset kilpailut omassa seurassa. Koska oli 20 astetta pakkasta, en lähtenyt. Halli itse on lämmin, mutta en ratkaissut, kuinka olisin lämmittänyt Lykyn ja pitänyt sen lämpimänä pari tuntia kylmässä autossa. En halunnut riskeerata sen lihaksia, se olisi revitellyt kuitenkin täysiä oli kylmä tai ei.

***

Analysoin vielä sunnuntaista rimojen tippumista. Hidastuksesta näkee, kuinka tarkka Lykky on kontaktistani. Niin - ja onko sitä opetettu erilaisiin häiriöihin? ON. Se ei vaan kisavireessä siedä katsekontaktin menetystä. Se alkaa ohjauksesta tarkkana koirana silloin seurata, minne oikein katselen, jolloin takajalat tippuvat. Minun pitää oppia pysymään tarkkaavaisena ja jollakin ihme konstilla hahmottaa juostessani rataa, jota en saa vilkuilla hyppyjen aikana.

Harrin valmennuksessa

Eilen kävin Lystin kanssa metsässä. Se sai ravata renkaan jälkiä pitkin. Ei siitä näkisi, että on toipilas, mutta käteen tuntuu selvä nestehöttö kainalossa. Lykyn vieheleikitin pitkästä aikaa. Tänään oli Kataisen Harri meitä valmentamassa ja piti myös teorialuennon koiran kouluttamisesta.

Rakensimme 35 esteen radan, jossa ei ehtinyt varmistelemaan. Oli putkiansaa, tiukkoja käännöksiä, valsseja, persjättöjä kontaktien ja keppien jälkeen. Pääsimme tutustumaan tuplasylkkäriin. 

Ihan aluksi Lykky tiputti kaksi rimaa. Se rokotti, kun en pitänyt sitä silmäkulmassani. Sitten unohdin, missä on yksi hyppy, jolloin valssi tuli väärään kohtaan, ja myöhemmin radan. Yhdessä välissä koira luikahti pakkovalssista putkeen, minkä korjasi uusinnalla. Se myös luvatta livahti kerran alastulokontaktilta. Keskeytin eleettömästi. Uusinnalla Lysky pysyi kontakteilla nätisti. Vaikka se on kovan oloinen, se yllättää joskus herkkyydellään.

Mutta voi, että Lykyssä oli paljon hyvää! Kepit, kontaktit, esteiden hakeminen jne. Lopulta tehtiin rata nollalla läpi ja voi, että se teki gutaa. 

Tässä on kooste: 

Hallilla ulkoilua

Ulkona on lämpöasteita. Kaikkialla on vettä, jonka alla on sohjoa ja jäätä. Lähdin hallille ulkoiluttamaan Lykkyä enkä ollut ainut. 

Harjoittelimme kontakteja puomilla ja A:lla. A:n ylösmenoa piti muistutella oikeasti. Tässä pitää varmaan palata perustreeniin. En nyt palannut, koska seuraava oli tulossa eikä ollut ruokaa matkassa.

Laitoin muurin mutkaan. Lykky sai sillä kääntyä löyhemmin ja tiukemmin. Ei kolautellut.

Pituuden ladoin tyhjään päin. Sille tein peruskäännöstä ja vastakäännöstä. Lykky hyppäsi silti hyvin. 

Pari kertaa teetin kaukaa takaakierron, osasi.

Lopuksi tein vähän rataa, olisiko ollut 14. esteelle saakka. Siististi Lykky meni.

Lysti saisi ulkoilla omaan tahtiinsa ravissa, mutten vie sitä ulos liukastelemaan tai hankeen rehkimään. Ehkä huomenna, kun pakastuu. Olen pitänyt jäitä sen kainalossa. Hyvin antaa pitää, vaikka omaan kainalooni en jäitä suostuisi laittamaan. Höttöistä nesteturvotusta on vähemmän, hyvä niin.