Agility ja ohjaajan vaativat piirteet

Tällä kertaa kirjoitan agilitysta ohjaajan ylivaativien piirteiden kannalta. Sovellan siihen skeematerapiaa. Kaaviota sopii muihinkin urheilulajeihin.

Skeematerapiassa ajatellaan, että päämme sisällä on erilaisia puolia. Niiden ajatellaan olevan joko lapsi-alkuisia tai aikuis-alkuisia. Jos lapsi-aikuis-alkuisuus ei kunnolla hahmotu, voi käyttää niiden synonyyminä termiä "puoli". Skeematerapiassa piirretään paljon erilaisia kaavioita. Itse käytän tätä (yli)vaativilla ihmisillä:

Selitän nämä pallukat:

• Toimiva aikuinen on hyvä tyyppi päämme sisällä. Hän on psykologisesti hyvin voiva ihminen. 
• Leikkisä/tyytyväinen/onnellinen lapsi on toinen hyvä tyyppi päämme sisällä. Siinä pallukassa on mm. ihmissuhteet ja harrastukset. 

Siihen hyvät tai hyvin voivat tyypit tässä kaaviossa loppuivatkin. 

• Kriittinen tai ylivaativa aikuinen on liian ankara. Hänestä tulee sisäiset säännöt ja lait, jotka ovat liian jäykkiä ja ehdottomia. Kriittisestä tai vaativasta aikuisesta tulee liialliset itsesyytökset, jälkiviisaus ja pahimmillaan rankaisevuus. Kriittisyys/vaativuus kohdistuu yleensä itseen, mutta voi kohdistua toisiin ihmisiin tai eläimiin, toivottavasti ei omaan koiraan. Kriittinen tai vaativa puoli on äänessä silloin, jos sanot mielessäsi: "minun pitäisi, kuuluisi, ei pitäisi tai ei kuuluisi". - Korostan vielä, että normaali vaativuus ei ole pahasta, vaan auttaa sopivalla tavalla etenemään elämässä. Jos ei vaatisi itseltään mitään, jäisi moni normaalistikin tavoiteltava asia saavuttamatta.
• Hylätty/yksinäinen lapsi voi olla myös kelpaamaton, riittämätön, huono, tyhmä, heikko, turvaton tai ahdistunut puoli meissä. Hän voi kokea itsensä ulkopuoliseksi. Hän kärsii kriittisestä ja vaativasta aikuisesta. Hän on pieni lapsi, joka tarvitsee lisää ahdistuksenhallintakeinoja.
• Impulsiivinen/vihainen lapsi on lapsi, joka on pettynyt eikä saanut tahtoaan läpi tai ei osannut pitää puoliaan. Impulsiivisuus/vihaisuus voi olla liian  ylös viritetty, jolloin ihminen on aggressiivinen ja hyökkäävä. Tai sitten tämä voi olla liian alas säädelty, jolloin ihminen "ei oikeastaan ikinä ole vihainen", mikä voi johtaa vaikeuteen pitää omia puoliaan.

Seuraavaksi on kompensaatiokeinot. Mitä ihminen tekee, jotta pärjää liiallisen vaativuutensa kanssa?

• Eristäytynyt suojautuja/välttelijä haluaa olla rauhassa tai omassa kuplassaan ja näin välttää huonoa oloaan. Tätä voi tehdä monella eri tavalla. Kaikki ei ole mitenkään patologista, vaan sopivissa määrin normaalia. Osa voi kuitenkin käyttää alkoholia tai huumeita, toinen ahmii tai paastoaa, kolmas tekee ultrapitkiä juoksulenkkejä jne.
• Ylisuorittaja/kontrolloija haluaa pitää asiat kontrollissa ja omissa näpeissään. Hän tekee aivan liikaa ja voi uuvuttaa sillä itsensä. Hänen on vaikea delegoida tehtäviä toisille. Hän tekee itse, jotta asiat "tulee tehtyä oikein".
• Alistuja/mukautuja on kiltti ihminen, jolta voi aina kysyä, koska hän varmaan suostuu. Hänelle kasautuu tehtäviä töissä, kotona ja harrastuksissa. Jos hän pitäisi puoliaan, hän kokisi olevansa liian itsekäs.

Miten pallukkataulusta voi hyötyä? Kannattaa alkaa havainnoida, milloin on missäkin pallukassa. Tavoite on löytää aina reitti hyvien tyyppien eli toimivan aikuisen tai leikkisän lapsen pallukkaan. Parasta on, jos päähän ei muuta mahtuisikaan heidän lisäkseen. Kriittinen/vaativa aikuinen olisi tunnistettu ja hävitetty, ahdistunut lapsi oppinut ahdistuksenhallintakeinot ja vihainen/impulsiivinen säätelemään vihansa määrää tai pitämään omia puoliaan. Tällöin ei enää tarvitse kompensaatiokeinojakaan. Koko pallukkataulussa olisi enää nämä kaksi hyvää tyyppiä.

Tätä pallukkataulua voi soveltaa elämässä kaikkeen, mutta sovelletaan nyt agilityyn: Kuvitellaan 5 virhepisteen virhe agilityn SM-kisoissa. Heti radan jälkeen voi tulla riittämätön ja tyhmä olo (hylätty ja yksinäinen lapsi). Sen perään vaativa/kriittinen puoli tulee sanomaan, että "Miksi et ohjannut toiselta puolelta? Miksi annoit koiralle käännösvihjeen liian myöhään?" Kriittinen puoli voi vielä jatkaa: "Sinä et tule ikinä pärjäämään agilityssa." (Haitallinen sääntö.) Tämän jälkeen voi paikalle tulla vihainen/impulsiivinen lapsi aggressiivisena "Voihan ***, kun aina pitää mokata!". Sen jälkeen voi seurata kompensaatiota: esim. känni tai omiin oloihin vetäytyminen (eristäytynyt suojautuja).

Tärkeää olisi aina löytää reitti toimivan aikuisen tai leikkisän/tyytyväisen/onnellisen lapsen mielentilaan. Siihen auttaa mm. seuraava: "Mitä sanoisit ystävällesi, joka kertoisi sinulle vastaavan tilanteen?" - "No minä sanoisin hänelle, että 95 prosenttia radasta meni erinomaisesti. Agility on sellainen laji, että sekunnin murto-osassa tapahtuu jotakin, joka vie nollatuloksen. Kaikki agilitya harrastavat tietävät, miten pienestä se on kiinni. Muista, että se on vain agilitya. Tärkeintä on yhteistyö koiran kanssa." Ja sitten kun olet sanonut sen "ystävällesi", voit sanoa sen itsellesi. Tai toisena, jos tiedät, miten pääset leikkisän/tyytyväisen/onnellisen lapsen pallukkaan, tee se. Pörrötä koiraasi ja lähde kisakaverisi kanssa uimaan. Muista, miten onnellinen saat olla, että sinulla on kisakuntoinen koira tai koira ylipäätään.