Minun ei pitänyt ottaa enää uutta koiraa. Ikää ja vaivoja on jo. Emmin, jaksanko vielä yhden kierroksen koiran kasvatusta ja koulutusta. Pohdimme elämää ilman koiria miesystäväni kanssa. Tulisiko ulkoiltua lainkaan ilman koiraa? Nauttisimmeko vaihtoehtoisesta elämänmuodosta asumalla ulkomailla talvisin? Joskus lentokentälle ajaessa olen tosissani ajatellut kääntyä takaisin, koska mieluiten istuisin koiran kanssa järven rannalla. Pitäisikö koirallinen elämä sittenkin kunnossa? Entä, jos koirien yhteiselo ei suju?
Vähän kävi sääliksi myös Gibli, joka piti Lystin seurasta kovastikin. Vaikka Gibli näyttää tyytyväiseltä, jääkö Giblin elämästä silti jotakin olennaista pois? Gibli selvästi pitää uroksista. Etsiskelin sopivaa belgianpaimenkoiraa, mutta monilla on liian suorat etuosat mm. agilitya ajatellen. Koska en uskalla ottaa nartturiskiä, Giblille pitää olla uros, jolloin on riskinä 40-kiloinen belgi. Pari vuotta sitten olin ottamassa bordercollien pentua ulkomailta, mutta en sitten kuitenkaan.
Kävi sitten sillä lailla, että huomasin, että agilitytutuilleni Sannalle ja Harrille oli tulossa bordercollie-pentue. Syntyi kaksi urosta, joista toinen tricolour. Tricolour on ollut aina toivevärini. Pentueen muut jäsenet ovat lyhytkarvaisia, mutta tämän pojan karva venähti. Pörröisen olemuksen vuoksi pentunimeksi vakiintui Karvapunkero, mistä ei vieläkään olla päästy eroon, koska en ole osannut päättää, mikä on oikea virallinen kutsumanimi. Pentujen ensimmäinen katsominen piti perua, koska Gibli sairasti kennelyskää. Eläinlääkärin ohjeiden mukaan vierailu olisi vaatinut melkoiset rituaalit. Silti olisin jäänyt pelkäämään, sairastutinko pentueen. Helatorstaina kävimme ajelulla. Pitkän kotimatkan pentu matkusti kuin tottunut autoilija, nukkui tai söi puruleluaan.
Gibli on ollut hyvin hämmentynyt, suorastaan pelokas, harvakseltaan liian innokas ja turhankin kiltti. Giblin koirasosiaaliset taidot ovat muodostuneet lähinnä Lystin kanssa. Pentu taasen on rohkea ja hieroisi välittömästi läheistä tuttavuutta, yrittää kaikki konstit. Kokoero on vielä valtava, 5 kg versus 21 kg. Tämän vuoksi on järjestelty niin, että Gibli ja pentu tapaavat ulkona ja muuten vuorottelevat minun ja miesystäväni luona. Näin molemmat koirat saavat olla vapautuneesti kodeissamme ja tutustua rauhassa toisiinsa ei kenenkään -maalla.
Tervetuloa, Boi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti