Musta kyy

Kävin metsässä aamulla Giblin kanssa. Katselin maisemia siihen malliin, että täällä täytyy olla kyitä. Kallioilla ei näkynyt, mutta sitten yllättäen vähän varjoisammassa paikassa olikin. 

Tältä se näytti ensi silmäyksellä.

Gibli hyppäsi sen yli mennessään. Kun olin huomannut kyyn, kutsuin Giblin takaisin, jotta ei syöksy kyyn kavereiden sekaan. Vaikka kuinka yritin ohjata Giblin ohi kyyn, silti se tuli samaa reittiä takaisin ja laukka sattui juuri kyyn yli. Käärme ei ojentunut eikä Gibli reagoinut, joten en olettanut käärmeen purreen.

Laitoin Giblin istumaan varmistettuani ensin, ettei vieressä ole lisää kyitä. Otin sitten nämä 2 videota. 

Harmittelen, ettei ollut oikeaa kameraa mukana. Olin ottaa sen lähtiessäni, mutta päätin jättää kotiin, jotta lenkistä ei tulisi kuvausreissua. 

Kyy oli aivan musta, punaista oli huulissa ja leuan alla. Lajinmääritys tehtiin siskon kanssa pään suomujen, pään ja vartalon muodon sekä huulien värityksen perusteella. Rantakäärmeen häntä on laihempi, kyy on pullukampi pidemmälle. Kuvissa ei näy punainen viivamainen silmä, jonka paikalla havaitsin. 

Tämä oli hyvin rauhallinen kaveri. Ei sihissyt eikä hyökkäillyt. Hän oli jo kokeneempaa sorttia, veikkaan pituudeksi n. 60 senttiä. En toki mittaillut tarkemmin. Sen verran pää kääntyi minua kohti koko ajan, joten en uskaltanut ottaa parempia kuvia. Nytkin pelotti. Pelkäsin, että paikalla on muitakin kyitä. Olisin hypännyt kuuhun, jos kyy olisi edes leikisti hyökännyt puolustautuakseen.

Pää kääntyi aina minua kohti.

Suurennos ensimmäisestä kuvasta. Näkyy punainen leuka.

Gibli käyttäytyi normaalisti koko ajan. Tarkistin vielä autolla, että Giblissä ei näkynyt mitään puremajälkiä missään. Ei näkynyt.

Taitaa mennä tuo lenkkipaikka boikottiin vähäksi aikaa. Koiran kantaminen tai itselle avun hommaaminen ei houkuttele, hoidot tai pureman seuraukset senkään vertaa. En tuolla millään kumisaappailla kulje, joten hyvin pystyy nilkkaan tikkaamaan.