Totuttelua Valkoon

Gibli sai tänään tutustua Valkoon (kickbike). Potkuteltiin 200 m pitkä rinkula. Kehuin Gibliä, kun se ravasi nätisti vierellä. Tällöin se katsoi minuun ylpeänä vieressä tepsuttaessaan. Näistä hetkistä tuli myös ruokapalkkaa. Tavoitteenani ei ole kilpa-ajo, vaan tarkoituksena on helpottaa omaa lenkkeilyäni. Kickbikella pääsee isolle koiralle sopivaa ulkoilutusvauhtia.

Olkapään magneettikuvia katsottiin uudelleen. Siellä on ilmeisesti sittenkin subscapularis-jänteessä osittainen repeämä. Se selittää, miksi se on niin kipeä eikä edisty. Hoitolinjaan ei kait tule muutoksia. Siihen tulee selkoa ensi viikolla.

Agilitya, tottistelua, ulkoilua

Kävin Giblin kanssa hallilla. Siellä oli valmis rata. Laitoin rimoja 20 cm:iin. Mentiin vailla mitään suunnitelmia. (Se se on aina järkevää.) Ensin Gibli kääntyi hypyllä putkesta tultuaan. Sitten kokeilimme kahdella hypyllä käännöstä eri ohjauksilla ja slalomin alkeita. Kyllä se vaan edelleen tuntuu pieneltä.

Kotona on tottisteltu: seuraamista, sivulletuloa, maihinmenoa, istumaannousua. 

Kaivoin Valkon (kickbike) naftaliinista ja kävin Lystin kanssa kevyen ravilenkin. Potkupyörällä on hyvä mennä just koiran ravivauhtia.

Olisiko ollut nyt 1,5 viikkoa aurinoista. Lunta on enää vähän.

Vähän agilitya lisää

Tänään jatkoin Giblin kanssa hyppytekniikkaa. Rimat oli 20 cm:ssa. Ohjelmassa oli taas taipuminen, nyt meni jo totuttelematta. Toisena teetin okseria. Kolmantena rinkulan alkeita, neljäntenä puomin pätkää. Tottistelussa pyysin sivulle, lisäksi jätin istumaan tai makaamaan ja kutsuin luokseni eteen.

Lysti oli valtavan innoissaan. Sen kanssa tein puomia ja neljällä matalalla hypyllä erilaisia koukeroita. Että se kulkee kuin ajatus. Aah, ja lopuksi otin luoksetulon, pysäytin tullessa seisomaan ja maihin. Koira teki ne tismallisesti.

Täytyy vielä sanoa, että Giblin hihnakäytökseen olen tällä hetkellä tyytyväinen. Se ravaa kauniisti hihna löysällä pitkiä pätkiä.

Hyppytekniikkaa

Vapaapäivän yhtenä ohjelmanumerona oli koirien treenaaminen, kun hallilla ei ole muita. Neljällä muulla autokunnalla oli samat ajatukset, mutta sain hyvin tehtyä, mitä olin ajatellut.

Gibli

• Tottista: sivulletuloa, seuraamista ja maihinmenoa. Namitan edelleen seuraamisessa, mutta koira on paikalla aktiivisemmin ja tietää jo aika hyvin, missä kuuluu olla. Pitää vaan muistaa palkata se alempaa, koska on niin pieni. Nyt se välillä syö etujalat ilmassa.
• Hyppysarjana 5 hypyn sarjaa rimat "sikin sokin" 20 cm korkeudella. Vaihtelin rimojen suuntia. Palkkana oli ruokaa. Gibli teki hyvää työtä. 
• Toisena tein taipumista. Ensin piti koiraa totutella hyppäämään kaikki hypyt, sitten se onnistui. Lopetin, kun sain molempiin suuntiin onnistumaan 5 hyppyä. 
• Puomin lankkua koiruus juoksee nyt namipalkalla käskyllä "kiipee". Ajatus on vain, että se pysyy lankulla. En ole tehnyt vielä päätöstä, miten teetän kontaktit aikoinaan.
• En videoinut, olisi pitänyt.

Lysti

• Lysti-parka kärsi aikataulupaineista. Sen kanssa mentiin vain perussarjaa, taipumista ja takaakiertoja kaukaa ohjattuna.

Sitten ajelin hallilta vähän matkan päähän jäähdyttelemään koirat. Lomapäiväni kunniaksi sataa vettä.

Olen kokenut tämän ennenkin

Olemme ulkoilleet ja siinä lomassa treenanneet sivulletuloja, maihinmenoa ja seuraamista.

Gibli nauttii edelleen kakkaa, kun silmä välttää. Jos jollakin on muita vinkkejä kuin ruuan vaihto, ananaksen, sinkin ja b-vitamiinin syöttäminen, saa ehdottaa. Kakkaoksennus on parasta siivottavaa ikinä. Siinä oppii hillitsemään omaa oksennusrefleksiään.

Peruin lauantain agilitykisat, koska pelkällä vasurilla on tympeää luikkia kisapaikalla kahden koiran kanssa. Kävin perjantaina fysioterapiassa. Kokeiltiin olkapäätä vahvistavaa liikettä. Sen aika ei ole vielä, koska olkapää ei kestä, ja seuraavana päivänä se olikin kipeä. Menee kuulemma 12 viikkoa, että jänne paranee ja kestää täyden lihasvoimani. Just tammikuun lopussa sanoin, että näistä pikkujutuista tulee mulla aina isompia juttuja, mutta toivoin tietenkin olevani väärässä. Näin kävi selän kanssa ja nilkan kanssa. Kättä saa sentään liikutettua, jos siinä ei ole painoa eikä nosta yli 60 asteen eikä vie takataskuun tai vastakkaiselle olkapäälle. Että siinä mielessä agilityn ohjaus onnistuu. Koirat ulkoilutan vasemmalla enkä nostele mitään. Onneksi lumet alkaa sulaa.

Ostakee lentoboksi

Möin Lystin jättilentoboksin. Tori.fi oli tehokas. Yhtä tehokas kuin aikoinaan myydessäni sähkörummut. :)

Mitäs muuta. Jurppii kisojen peruminen. Nyt huomaan, miten paljon niihin ehdin valmistautua ja miten paljon ajatus kisoista on kantanut arjessa.

Unohdin ehkä aiempaan tekstiin laittaa, että aloitin Lystin siklosporiinin 28.3., 2 viikkoa viimeisimmästä rokotuksesta. Se olisi ollut sallittu aine myös FMBB:ssa.

Olkapäätäni varon edelleen. Tietyt liikkeet sattuvat eikä sillä mitään nostella. 

Kävin tänään treenaamassa koirat. Lystillä menin valmista rataa pätkinä. Siinä oli takaakierto kauempaa, muutama hankala keppialoitus, jopa ihan putken vierestä ym. Lysti oli innoissaan ja tuntui nopealta. Se ei mennyt vipuun kertaakaan.

Giblillä tein hyppytekniikkana okserin ja paria vinoa hyppyä. Twistasimme myös, mutta se on edelleen vaikeaa. Lisäksi tottistelimme sivulletuloa, maihinmenoa ja imutusseuraamista. 

Illalla hieroin koirat. 

Tässä on videot viime viikon treeneistä: Lysti ja Gibli.

Totuuden hetki

Heräsin perjantain ja lauantain välisenä yönä tuttuun tapaan olkapääsärkyyn. Ehkä edellisen päivän valokuvaus oli ollut liikaa? Sälekaihtimien kääntäminen, kasvojen pesu, nenäsumutteen kevyt ravistus, housujen jalkaan vetäminen, kaikki sattui. Turvavyön laitto sattuu, vaihteen vaihtaminen sattuu, auton takaluukun nosto ja lasku sattuu. Fysioterapiassa "jumppa" on ihan alkeistasolla. Kevyt kuminauhajumppakin on vielä liikaa, saan vain "työntää" seinää höyhenenkevyesti. Jänne paranee hi-taas-ti. Tajusin, että kolmessa viikossa olkapää ei toivu. Olisin lirissä jo lentokentällä, kun pitäisi nostaa lentoboksi pois autosta. Vasenkätisenä kotona eläminenkin on vaikeaa puhumattakaan reissuamisesta, jossa kantelua ei voi välttää. Emme lähde belgien MM-kisoihin.

Ei tämä pääsiäisen seutu ikinä mitään riemujuhlaa ole ollut, mutta viime vuosi oli hirveä eikä tänäkään vuonna ilo läikehdi.

Kivana asiana todettakoon, että Lystin etujalan jumin purkautuminen ei ollut silmänlumetta.