perjantai 5. heinäkuuta 2019

Yläraajan hermoratatutkimus eli ENMG - miltä se tuntuu?

Laitan nyt tämänkin tänne, koska aiemmin kirjoittamastani olkapään varjoainetutkimuksesta on tullut kiitoksia. 

Minulla on ollut kaularangassa ongelmia erityisesti v. 2015 alkaen, mikä on oireillut vasemmassa yläräaajassa. Koska oireet ovat edenneet, oli aika suostua hermoratatutkimukseen. Tutkimusta kuvataan epämiellyttäväksi ja "joillekin kivuliaaksi", joten en mennyt sinne innosta pinkeänä. Seuraava on henkilökohtainen kokemukseni, ja eri ihmiset tuntevat tutkimuksen omalla tavallaan.

Lääkäri oli kokeneen oloinen, hyvin mukava ja empaattinen nainen, joka katsoi lähetteen ja kyseli oireitani. Sitten kävin selälleni tutkimussängylle. Lääkäri selitti selkeästi aina, mitä tekee seuraavaksi.

Ensin mitattiin tunto- ja liikehermovasteita. Tätä varten eri sormien ja ranteen ympärille laitettiin siirrettävä, kietaistava anturi. Oli myös liimalappu ja maadotuslappu. Käteen johdettiin hyvin mietoja sähkösykäyksiä, jotka tuntuivat lievinä sähköiskuina ja liikehermotestissä saivat sormet tai käden liikkumaan. Sähköiskut olivat niin lieviä, etteivät sattuneet. Niitä tuli muutama per kohta, jotta saatiin vasteen keskiarvo. Ei niitä ehkä loputtomiin olisi halunnut antaa napsuttaa, mutta eivät olleet varsinaisesti epämiellyttäviä.

Sitten otettiin ohut neula kehiin. Luulin, että siihenkin laitetaan sähköä, mutta olin väärässä. Se pistettiin noin kuuteen eri lihakseen, peukalonhankaan, peukalon tyveen, ranteen ojentaja- ja koukistajapuolelle ja hauikseen, jos en väärin muista. Tässä kohtaa laitteeseen laitettiin myös äänet päälle, jolloin lihasten supistuksen kuuli särinänä. Jokaisessa kohdassa neulaa ensin liikutettiin vähän, jolloin lihas ärtyi supistelemaan. Neulaa liikutettiin niin minimaalisesti, että en tuntenut sitä juuri lainkaan. Keskityin kuuntelemaan surinaa. Tässä kohtaa epäilin, että kaularangan aiheuttama hermovaurio on varmaan vienyt tunnot kokonaan, koska neula tuntui niin vähän, vähemmän kuin akupunktioneulat. Eli ensin neulaa liikutettiin. Seuraavassa vaiheessa lääkäri käski jännittää tutkittavaa lihasta voimakkaasti ja vastusti voimailuani kädellään. Kolmannessa vaiheessa jännitin lihasta vähän vähemmän. En tuntenut neulaa ikävänä näissä supistuksissakaan. Olin pelännyt turhaan.

Sitten sain palautteen. Tutkimuksissa näkyi vain kaularankaperäinen hermovaurio, mikä oli hyvä uutinen. Lopullinen lausunto ja tulokset tulee ensi viikolla. Sairaalla tavalla olin tyytyväinen, että muutaman vuoden takainen kaularankaongelma ei ollut luulotautia (tuki sitä toki kuvauslöydöksetkin). Kepein askelin kävelin vastaanotolta pois.

torstai 4. heinäkuuta 2019

Agilitya ja uintia

Kävin Giblin kanssa kentällä treeneissä.

Ensin mentiin jumppana siivekkeen kiertoa rimojen kanssa. Muutama kerta per puoli.

Itse agilityosiossa treenasin nyt kovemman vauhdin kautta takaakiertoa putken edessä. Samalla kokeilin siivekkeen ympäri kiertämistä ja itseni aikaisempaa lähtöä siitä. Kokeilin vetämistä u-putken oikeaan päähän eli pois väärältä putkensuulta. Onnistui sekin.

Sitten mentiin ratapätkää, missä oli kontaktit. Niillä vahvistin persjättöjä. Samalla radalla oli myös syöttäminen putkeen puomin alle. Onnistui. Nyt Gibli hakee putken paremmin. Kepit pujottelutin vain kerran.

Lopuksi mentiin vähän putki-puomi-erottelua. Sitä voi aina jatkaa. 

Illemmalla uitiin.

keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Tokoa

Olin Giblin kanssa tokoilemassa ihanan innokkaan kultaisen noutajan seurana ja häiriönä.

Gibli edistyy seuraamisessa hyvin. Pitäisi ottaa videolle. Ruokanappula on 20 cm kuonosta. Seisahtumisesta se on jyvällä. Seuraamisesta istuminen ja maahanmeno sujuu. Luoksetulo oli ihana. Pitäisi sitä noutokapulan pitoa ja ruutua treenata, tulisi jotakin uutta juttua.

Otin myös innokkaan Lystin kentälle. Lystillä otin seuraamista, kaukot ja luoksetulon pysäytykset (seisomaan ja maahan). Oiva Lystikki!

Sitten käytiin metsäkävelyllä tutusti itikkalauman kanssa.

tiistai 2. heinäkuuta 2019

Jumppaa ja treeniä

Eilen jumppasin koirat. Giblillä teetin tämän viimeisimmän ohjelman mukaiset jutut eli tasolta pallolle ja takaisin, takajalat pallolla & etujalat tyynyllä, takajalkojen nostot ja kierrot vatiin, ekstrana peruutukset kivelle ja kurret. Lysti jumppasi eri kivien päällä tehden asentojen vaihdokset ja tassujen annot. 

Tänään oli lämpötiloihin nähden (+21) yllättävän hiostavaa ja kuumaa. Tein 12 esteen radan, missä tuli hiki. 

Ensin treenattiin hypyn takaakiertoja putken edessä, niissä olin liian monta kertaa laskeutuvan Giblin edessä. 

Sitten mentiin rataa, jossa oli takaakierto - päällejuoksu - persjättö, putki puomin alla, hypyltä 180 asteen käännös puomille (varo lähettämästä takaakiertoon) ja sen putken vuoksi sivuttaisetäisyyttä puomilla juoksevaan, persjättö puomin jälkeen, keppien jälkeen testasin myös persjätön, samoin keinun jälkeen. Yllättäen kahden vedon jälkeen Gibli hyytyi eli tiputti simppelin riman ja hidastui kepeillä. Se läähätti ja hakeutui varjoon. Keskeytin treenin. Autolla ei vesi oikein maistunut. Talutin (onneksi) pirteästi ravaavan koirani n. 200 metrin päässä olevaan jokeen vilvoittelemaan, missä se kahlaili ja joi paljon, minkä jälkeen sai valtavat juoksuhepulit. Täytyy oikeasti olla sen kanssa varovainen tuollaisella ilmalla.

Iltapäivällä tuli sade, mikä vei helteen mennessään.

Illalla kävimme tottistelemassa: seuraaminen, luoksetulo, paikkamakuu, seuraamisesta istuminen ja maahanmeno ja erikseen seisomisen opettelu. Sitä ollaan tehty jumppapallon päällä, ja nyt Gibli tuntui yhdistävän sen myös kentälle. Seuraamisessa voin pitää ruokakättä noin 20 cm etäisyydellä muutaman metrin.

sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Lystille punkkilitku

Lystistä löytyi 3 punkkia, yök. Olen antanut sille viimeksi punkkilääkkeen tasan 4 vkoa sitten. Äsken se sai uuden satsin. Gibliltä löysin toissapäivänä kävelevän punkin lenkin jäljiltä. Olen raplannut sitä kiinnittyneiden varalta, toistaiseksi sellaista ei ole löytynyt.

Tänään käytiin uimassa lyhyesti. Muuten on ollut koirain lepopäivä.

lauantai 29. kesäkuuta 2019

Tomba kisoissa

Pakkasin molemmat koirat autoon ja ajelin kisoihin. Tuomarina oli Herrala.

Ekalla agilityradalla ohjasin väärin kääntyneellä valssilla Giblin hypylle, kun piti puomille. Muita virheitä ei tullutkaan. Voi että!

Toisella agilityradalla heti alussa menin kauemmas vastaanottamaan, koska siellä oli 90 asteen käännös. Sain Giblin huidottua ohi lähtöhypyn. Pian hyllytettiin paikassa, missä piti tehdä hypylle takaakierto u-putken edessä. Koira oli u-putkessa eikä ollut ainut. Sitten olikin helppo rallatella maaliin ja testata ohjauksia, mitkä olivat rataan tutustuessani mietityttäneet.

Hyvää:
- Rimat pysyivät.
- Kontakteilta ei virheitä.
- Virheettömät pujottelut.
- Ohjattavuus. Selvitettiin mm. kaikki ansaputket.
- Ne ohjausjutut: Linjojen ajattelu toimii. Voit leikata takana. Siivekkeen ympäri kierrätys sujuu. Ansaputken ohitus sujuu paitsi linjaamalla, myös rytmittämällä ja vetämällä.
- Vire. Ennen rataa kannattaa näköjään leikityttää lelulla, johon Giblikki saa purettua itseään.
- Välinpitämättömyys kisapaikalla muita koiria ja ihmisiä kohtaan. Kuten jokainen kisoissa ollut tietää, siellä on aina koiria, jotka rähisevät ja hyökkivät kohti. Giblillä voi korvat heilahtaa ja siinä kaikki.

Vedellä lantrattu piimä uppoaa hyvin. Muista ottaa sitä aina mukaan!

perjantai 28. kesäkuuta 2019

Ratapätkä

Giblin kanssa tein eilen 9 esteen ratapätkän, missä oli erikoishypyistä okseri, muuri ja pituus. Sattui just hyvä sade. Radalla oli pari pakkovalssin tapaisen paikkaa ja putken "väärään päähän" lähetys. Sain Giblin jälleen puomille tässä kohtaa. Näissä on oltava tarkka! Keppikulma oli hankala sulkukulma pituudelta ja aloitus syvähköstä lätäköstä. Etäpalkalla koiran ajatus hajosi, mutta palasi.

Tein saman radan myös toiseen suuntaan, siinäkin tuli väärä putkenpää ansaksi. Siinä tuli tehtäväksi myös takaakierto - päällejuoksu - persjättö. Onnistui. 

Takaakierrot treenasin taas kauempaa. Gibli oli hyvä.

Muuna treeninä tein siivekkeen ympäri -jumpan. 

Tänään käytiin metsälenkillä - Lysti oli matkassa myös.