sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Muikun kanssa mutkeltamassa

Lykyn kanssa olin kisoissa. Mika Moilanen tuomaroi. Menen jatkossakin hänen(kin) radoilleen.

Ekalla agilityradalla katsoin linjat huolella ja sain toteutettua ohjauksen niin, ettei ylimääräisiä kaarroksia syntynyt. Lykky teki puomin ja A:n just kuten on opetettu ja pujotteli varmasti. Rimat pysyivät ylhäällä. Ja sitten! Muuri oli toiseksi viimeinen este vähän kaarevalla linjalla. En vieläkään saa silmiini kiersikö Lykky sen ulko- vai sisäkautta, mutta ohi juoksi viereeni. Kalastin sen vielä käteeni, pyöräytin muurin yli ja vein maaliin. Linjaamisvirheeni maksoi 5 virhepistettä. Koira sai kelpo kehut, mutta jäähdyttelyn jälkeen nirhasin hetken kämmensyrjällä rannettani auki ennen kuin tajusin olla tyytyväinen.

Toinen rata oli hyppäri, jota sai juosta mahanalus jalkoja täynnä: 3 hyppyä lievästi kaartaen - suora putki - 2 rinnakkaista hyppyä - kepit - 2 rinnakkaista hyppyä, eka muuri ja jälkimmäinen oli 3 tai 4 hypyn suoran alku, jolla pituus ja rengas - u-putki - kaksi rinnakkaista hyppyä - u-putki ja loppusuoralla pussi ja 3 hyppyä peräkkäin. Taktiikkani oli juosta niin lujaa kuin pääsen, koska suoran putken jälkeen Lykky oli puskettava hypylle, jottei kaartanut ohi, sama taktiikka oli loppusuoralle. Ja se toimi! Kahden rinnakkaisen hypyn kaarrokset olivat rumia, en ennättänyt vilauttaa Lykylle jarrua ja se jatkoi eteenpäin, joten myöhässä kalastelin sitä takaisin. Loppusuoralla sain hyvän etumatkan, kun Lykky irtosi hyvin u-putkeen. En paljon pystynyt taakse vilkuilemaan, mutta kuuntelin Lykyn tulevan hyppyjä kolistelematta. Tuloksena nolla ja hyvä mieli. Luotto Lykkyyn kasvoi hurjasti, kun tajusin, että se pitää rimat ylhäällä, vaikka vedätän tosissani. 

Kolmas oli agilityrata. Heti toisena oli A, jonka kontaktin Lykky otti hienosti. Sitten jatkettiin suoran putken kautta hypylle, mistä putkeen. Lykky irtosi sinne jo ennen hyppyä. Pääsin vastaanottamaan oikaisten, pussi, hyppy ja kaarros muurille ja taas, jumprahuiti. Muuri oli vähän vinossa ja sille muka linjasin hyvin, mutten jäin jälkeen, jolloin Lykky pyörähti. Pyörähdettiin siinä vielä kunniakierros ja Lykky lämpeni vähän lisää. Kohta olikin keinu, Lykky jarrutti, mutta vieläkin näen silmissäni, kuinka se teki sen liian myöhään, hyppäsi ylhäällä pois kyydistä, loiskautti vielä hypyn yli putkeen. Käskin sen maihin hetkeksi rauhoittumaan ja koira uskoi. Sitten jatkettiin rata virheettömästi loppuun. Tällä radalla ilahduin erityisesti putkiin irtoamisista. Koira meni niihin liukkaasti. 

Hilkulla oli aginollat. Jotenkin sain mentyä rennosti. Kotimatkan mietin, miten yhteistyömme on edistynyt. Voin oppia ohjaamaan tuota hopeakylkistä muikkua. Me voidaan onnistua.

P.S. Jännä huomio: Siltä radalta tuli nolla, jolla revittelin rennosti. Mitä opin tästä? 

lauantai 26. lokakuuta 2013

Kontaktit: uhka vai mahdollisuus?

Tänään ainakin yritin tukea jälkimmäistä vaihtoehtoa, vaikka kisailmeet muuta kertovatkin. :P Olin molempien kanssa hallilla. 

Viime keväänä Purinan kisoissa otettu kuva. (julkaistu kuvaajan luvalla)

Ensin oli Lystin vuoro:

  • Harjoittelimme itsenäisiä kontakteja A:lla, puomilla ja keinulla. A:lla ja puomilla pystyin ottamaan reilusti sivuttaisetäisyyttä ja leijeröimään, kun houkuttimena oli namialusta. Keinulla kokeilin samaa, mutta jäin 2 metrin päähän. Lysti uskalsi pysähtyä syömään ruokaa alustalta. Upeaa, että se on rohkaistunut edes tutun keinun kanssa.
  • Toisena harjoittelimme tiukkoja käännöksiä ruuan avulla matalilla rimoilla. En tiedä, tuoko tämä ikinä tulosta, mutta olenpa ainakin yrittänyt.
  • Kolmantena treenattiin itsenäistä pujottelua. Narupallo oli joko valmiina tai viskasin sen palkaksi. Selvästi nopeammin koiruus kepitti, kun oli houkutin edessä.
Sitten Lykky:
  • Ensin tokoiltiin:
    • Hypyssä se käy hakemassa ruuan alustalta ja palaa ihan esteen taakse istumaan. Se ei sinänsä ole ongelma, hyppää sieltä hyvin sivulleni. Parempi vaihtoehto tämä on kuin se, että koira on metrin sivussa. Tämän tein kahdesti eikä ollut ongelmaa.
    • Luoksetulossa en jättänyt takapalkkaa, koska se saa koiran ennakoimaan. Se pysähtyi hyvin ja palkkasin siitä. Ensi kerralla voisin ottaa sivulle saakka.
    • Kaukokäskyistä pyysin Lykyn ensin istumaan 3 metristä ja koska tekniikka oli kunnossa, tein neljä siirtymää 7 metristä. Palasin koiran vierelle ja palkkasin siihen. 
    • Noudoissa Lykky onneton tipahti viimeisen kahden metrin aikana raville. Voi nyyhky! Olen niin toivonut, että se ei sitä tekisi. Pitää kaivaa taas jostakin kikkavitoset, jotta koira laukkaisi perille saakka.
  • Sitten vaihdoimme hallia agilitypuolelle:
    • Muistuttelin taas kontaktien ihanuutta palkkaamalla oikeassa paikassa. Tein myös ohijuoksuja (kuten aina). Lykky oysyi paikoillaan kuin tatti vapautukseen saakka. Mutta ei auta tuudittautua turvallisuuden tunteeseen, kisoissa mulla on ihan eri koira. 
    • Kepeille tultiin tosi nurjasta kulmasta, sen jälkeen vielä leikkasin takana ja lopulta tein tiukan valssin. Lykky vain pisteli menemään. 
    • Lopuksi otin tiukat käännökset vielä muistutukseksi. 
Kivaa oli!

Kaikkea sitä netistä löytyykin. Lysti-parka. Tämä on aivan uran alusta.

perjantai 25. lokakuuta 2013

Myötätuulessa

Matkustin Lykyn kanssa hallille. Ensin tokoiltiin:
  • Hypyn taakse laitoin ruokaa alustalle. Koira oli nähnyt jo vilahduksen pallosta, joten ruoka ei kiinnostanut. Silti se teki kolme hyvää erilaisen mittaista toistoa ja sai palkaksi palloleikin. Tiistainahan tämä hyppy ei oikein onnistunut, mutta 2 päivän tauon aikana on näköjään jäsentynyt Lykyn päässä.
  • Kaukokäskyistä teetin istumaannousun ensin 3 metristä, varmistaakseni oikean tekniikan. Sitten tein neljä siirtymää 6 metristä. Lykky teki innokkaasti, takajalat eivät inahtaneetkaan. Jes!
  • Seuruusta maahanmeno ja pysähtyminen kerralla hyvät.
  • Luoksetulon pysäytyksessä jätin takapalkan. Kolmella käskyllä sain koiran lopulta luokseni. Näin käy aina. Ilman takapalkkaa Lykky tuli reippaasti ja pysähtyi heti.
  • Paikkamakuusta yritin saada Lykkyä pois houkuttelemalla narupallolla. Sähäkkä narupallon liike yhdistettynä sviik-sviik-vinkunaani sai Lykyn liikahtamaan. Toruin "hyyyiii" ja peruututin Lykky-paran paikoilleen. Sen jälkeen ei mennyt enää minkäänlaiseen vipuun, näkyi, kuinka se eliminoi mielessään kaikki houkutusyritykseni. Palkaksi sai ensin ruokaa, sitten palloleikin.
Agilityhallin puolella
  • Laitoin Lykyn taas ensin paikkamakuuseen. Kun harjoittelin rataa ja sanoin "osu", mulla oli belgi kaverina. Toruin taas hyyiii ja vein paikoilleen. Jälkikäteen ajateltuna tämä oli ehkä vähän epäreilu koiraa kohtaan, koska osu on ihan oikea käsky. Sitten sain mallata ohjauksia vaikka kuinka eikä koira enää välittänyt.
  • Testasin 180 asteen käännökset. Kokeilin myös keskiviikkoista tiukkaa takana leikkaamista. Koira meni sen kuin vanha tekijä.
  • Kontaktit: Ihan alun perin opetin Lykyn siihen, että kontaktin pääty eli 2on2off on maailman paras paikka. Jotenkin olen tästä liukunut sellaiseen tapaan, että Lykky ottaa 2on2offin ja vapautan sen aina edellä olevalle palkalle, jonka viskaan tai joka on siellä valmiina. Nyt vahvistin alkuperäistä systeemiä. Lykky tuntui oivaltavalta. 
Lopuksi käytiin kohtalaisen pitkällä kävelyllä syksyisessä metsässä. Jäi hirmu kiva olo. On niin huippua seurata Lykyn kehittymistä.


P.S. Löytyi sopiva biisikin, Haloo Helsingin Perjantaina. "Mä osaan istua hiljaa ja aloillaan, seurata muiden hälinää..."

torstai 24. lokakuuta 2013

Ryhmätreenejä

Eilen olin Lykyn kanssa jälleen Harrin opissa. Ensin mentiin 23 esteen rataa pätkissä. Tällä kertaa opin lisää takaa ohjaamisesta: Kahteen kohtaan tuli tiukka takana leikkaaminen yhdistettynä toiseen ohjaukseen. Olivat mulle uusia. Muutamalla toistolla alkoivat sujua.

Poispäinkäännöstä hiottiin myös. Olen aina vierastanut sitä ohjausta. Mitähän muuta - Lykky haki kivasti takaperoisen nurjan keppikulman. Ja semmoinen ihme tapahtui, että sain putki-A-erottelussa Lykyn ohjattua molemmista ohi. :D Lopuksi rata mentiin kokonaisena ja kerrankin nollalla läpi! Rimoja koira ei tiputtanut kertaakaan.

Tänään otin Lystin oman seuran treeniin. Eka kerralla hinkattiin sellaista kohtaa, missä koira piti saada kepeiltä hypylle ja toisen hypyn ohittaen putkeen. Hallin seinä tuli vähän vastaan, jolloin en saanut tarpeeksi hyvää linjaa ja puskin Lystiä väärälle hypylle. Toiselta puolelta ohjaten tämä kohta sujui, mutta vaati sen, että Lysti jatkoi keppejä, vaikka itse jäin jälkeen. Onnistui kannustamalla, mutta näitäkin voisin taas treenata lisää, jotta vauhti säilyisi paremmin.

Toisella kierroksella hierottiin käännöksiä pienemmiksi. Otin TAAS taka-askeleen, mikä on aivan turha. Treeniin menee kontaktit, jos itse erkanen sivulle tai jään taakse. Lysti lähtisi matkaani eikä jatkaisi 2on2offiin. Muuten se oli kiva ja tuttu ohjattava.

tiistai 22. lokakuuta 2013

Agilitya ja tokoa

Päivällä käväisin Lystin kanssa agilityhallilla. Siellä oli rata, josta tein vähän alkua, koska siinä sain tehtyä hyviä käännösharjoituksia. Olen muodostanut käännöksistä vankan käsityksen. Ensinnäkin koiralla joko on tai ei ole luontaista taipumusta koota itseään ja kääntyä pienessä tilassa. Tätä taipumusta ohjaaja joko älyää tai ei älyä vahvistaa koulutusvaiheessa. Lysti ei ole luontaisesti mikään pienessä tilassa pyörivä, se on aika pitkä koira, lisäksi on pelännyt ja varonut rimoja ja estejohteita, mikä on saanut sen hyppäämään isosti. Ja toiseksi, en ole aikoinaan älynnyt sitä opettaa/siedättää pienempiin teihin. Kovassa vietissä käännökset vielä venähtävät ja niin käy Lystillekin. Kaarrokset maksavat aikaa. Yritän eliminoida itseni pahentamasta ilmiötä lisää, esim. ohjaamalla ajoissa ja määrätietoisemmin. 

Harjoittelin Lystin kanssa myös pujottelua, siinä takana leikkaamista ja leijeröintiä. Puomi ja A mentiin muutamaan otteeseen myös. Lysti oli niin iloinen!

Illalla kävin taas kuokkimassa paikkamakuutreenissä. Nyt siellä oli bortsu, belgi ja holsku Lykyn lisäksi. Lykky oli rauhallisempi ennen paikkamakuuta kuin viimeksi eikä vonkunut. Se jäi nätisti ekalla käskyllä. Se oli maannut terävän näköisenä, hiljaa ja ihan paikoillaan sen 3 minuuttia, mitä oltiin piilossa. Kun palattiin koirien taakse, Lykky nousi istumaan. Käskin sen uudelleen alas. Paikkamakuun jälkeen muut leikittivät koiriaan, joten leikitin Lykkyäkin. Tosin sille tekisi tässä liikkeessä hyvää maltillisempi mielentila = ruokapalkka. Ruualla taas on toivotonta saada pidettyä huomio itsessäni, jos muut koirat saavat leikkiä leluilla.

Pihalla seuruutin ja harjoittelin tokohyppyä. Tämä on taas ihan vaiheessa. Välillä koira ei lähtenyt hyppyyn, nytkähti vain. Välillä se esteen toisella puolella meni seisomaan vinoon, kuten alokasluokassa aina tehtiin. Onneksi se useimmiten kävi esteen taakse istumaan ja hyppäsi kauniisti eteeni. Minulla ei ollut alustaa mukanani, se oltaisiin ehdottomasti tarvittu. 

Mitähän muuta vielä. Iltaisin olen teettänyt Lykylle kaukoja noin 6 metristä, niissä se tuntuu vahvistuneen selvästi. Lykyn asentoa jäävissä olen varmistellut myös houkuttelemalla sitä pois asennoista. Tämän illan paikkamakuun jälkeen sain sen ruualla pois paikkamakuusta, toruin, minkä jälkeen koira ei enää mennyt vipuun. Lystille olen opettanut temppuja. Joo, ja ristikkäisten jalkojen nostoa olen jatkanut. Phuuh. 

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Rokkitytön kanssa kisoissa

Täysikuun valaistessa jäisiä teitä ajoin kisoihin Lykky takaboksissa.

Eka rata oli agilityrata. Kolmas este oli mutkaputki, josta Lykky syöksyi kauemmas kuin olin ajatellut - hyppy väärin päin ja hyl. Tältä toiseen putkeen ja muutama hyppy, jonka jälkeen A. Koira ei pysähtynyt kunnolla alastulolle, sanoin hyit ja huikkasin tuomarille, että mennään puomin kautta pois, puomi kun oli toiseksi viimeinen este. Silläkin Lykyn alastulo venähti, peruutti takajalkoja kurotellen takaisin kontaktille ja kun lopulta osui, vapautin ja juostiin maaliin.

Tämän jälkeen tokoiltiin hallin pihalla. Ajattelin, että hallinnan muistutus tekee terää ja tokoilu häiriössä ei ole pahasta muutenkaan. Teetin seuraamista, jäävät ja kaukokäskyt. Kivasti se keskittyi ja ilokseni Lykky nousi kaukoissa täsmällisesti istumaan yli 5 metristä.

Toisella radalla Lykky tiputti yhdessä mutkassa riman. Muuten se sujui kivasti yhteistyössä. 5 vp, -15.19, 4.84 m/s, sijoitus 4. Nopein aika, mikä vähän lohdutti, kun nollat jäi taas saamatta.

Kysyin kotimatkalla Lykyltä, miksi se hyppäsi alastulon. Se vastasi ylpeänä: "I've got a rock 'n' roll heart". 

lauantai 19. lokakuuta 2013

Tokoa ja agilitya

Lykyn kanssa olin hallilla.

Tokoilin avoimen luokan läpi kisamaisesti, tosin ilman paikkamakuuta.

  • Seuraamisessa koira hinkui ensimmäiset 2 askelta, ei vonkunut, vaan hengitti kuuluvasti. Onneksi sitten hiljeni. Ei mulla itse seuraamisesta ole moitteen sanaa.
  • Liikkeestä maahanmeno oli hyvä.
  • Luoksetulon pysäytyksessä koira otti 2 askelta käskyn jälkeen. Tuli suoraan sivulle, vaikka käytin pk-käskyä.
  • Liikkeestä seisahtuminen oli hyvä.
  • Kaukoissa koira liikahti noin 5 cm eteenpäin, ehkä. Mietin ekan istumaannousun jälkeen, palkkaanko jo siitä vai teetänkö putkeen. Jatkoin putkeen teettämistä. Mainiosti suoriutui koira 4 siirtymästä.
  • Estehypyssä Lykky istui toisella käskyllä. Tuli sivulle vinoon.
  • Noudossa laukalla kapulalle ja takaisin, korjasi otettaan edessäni, jäi 15 cm:n päähän varpaistani. Sivulle ok. Vapautuksesta hyppäsi kiinni kapulaan, taisteltiin ja leikittiin sillä sitten jonkin aikaa.
Korjaussarja:
  • Luoksetulon pysäytyksessä jätin pallon taakse. Koiruus vaati kaksi luoksetulokäskyä. Pysähtyi heti ja pääsi palkalle. 
  • Kaukoja kokeilin tehdä lauta takajalkojen edessä. Lykkyä se häiritsi, joten otin laudan pois. Nyt teki hyvin ja liikahtamatta, jopa kymmenestä metristä. Voi onnen päivää! En olisi ikinä uskonut tämän toteutuvan. :D
  • Estehyppyä tehtiin useampi toisto niin, että narupallo odotti sivulla ottajaansa. Sijoitin namialustan hypyn toiselle puolelle, naksautin istumisesta ja jos istui ekalla, pääsi pallolle. Harjoiteltiin hyppyjä myös vinosta asennosta.
  • Noutoa 2 x niin, että palkaksi tuli narupallo leukani alta. Koira palautti lähemmäs ja ote oli vakaa.
  • Lopuksi paikkamakuu, kävin toisessa hallissa, koira ei liikahtanut mihinkään.
Tässä vaiheessa olisin mennyt agihallin puolelle, mutta sinne tuli toinen: "Ai oletko just aloittamassa?" - "Olen." - "Mutta tulin ottamaan lyhyesti vain kontaktit". Pyysin tulla sanomaan, kun lopettaa. Vajaan puolen tunnin päästä kävin katsomassa, onko hän kuollut. Siellä hän treenasi toisella koiralla keppejä. - Vuorottelu ei toiminut ihan ohjeiden mukaan. Mun täytyy opetella minäminä-ajattelu ja -toiminta.

Lopulta pääsin halliin, missä oli valmis rata. Harjoittelin 3 hypyn alku- ja loppusuoraa sekä käännöksiä. Pujottelussa leikkasin takana ja ohjasin leijeröiden. A:n otatin kerran. Lykky suoriutui kivasti, ei tiputtanut yhtään rimaa.