Omat treenit

Jäin viime lauantain jälkeen miettimään, mitä tehdä agilityn jatkon kanssa. Harrastellako ja kisata lähinnä kotikaupungin kisoissa vai yrittääkö jotakin muuta? Ilmoittaako koirat vain helppojen tuomareiden radoille ja toivoa, että onni on myötä eikä pieniä virheitä satu? Totesin, että minulla on kaksi kisakuntoista koiraa. Mitä niillä teen, jos en harrasta niiden kanssa? Käytän lenkillä ja ruokin? Hoksasin, että eipä noita harrastuksia pilvin pimein ole, mitä huvittaa ja pystyy harrastamaan. Tajusin, että mikään ei estä treenaamasta lajia, mikä todella sytyttää. Niska ja selkä nyt asettavat omat rajoituksensa, mutta ne täytyykin ottaa huomioon. Minusta ei ole ikinä ollut tekemään mitään puolivaloilla eikä ole nytkään. Virittelin vähän treenikuvioita ja kävin tänään hallilla. :)

Hallilla oli helpohko rata. Otin taas molemmat koirani sisälle. Ne kuumentavat sopivasti toisiaan ja oppivat patoamaan tai rentoutumaan. Lystin laitoin taas hihnaan, koska en luota siihen niin paljon kuin Lykkyyn (!). Lykky oli irti ilman käskyä, omasta halustaan makasi tai istui startin vieressä. Lysti lähti sen vierestä treeniin ja palkkasin Lystiä saalispalkalla ihan estotta. Siellä Lykky istui tai makasi ja odotti rauhassa vuoroaan. Ilman Mariaa en ikinä pystyisi siihen, ei Lykkykään.

Molemmille koirille tuotti haastetta tiukka käännös pituudelta. Jos ohjasin liian aikaisin, ne hyppäsivät pituudelta kesken pois. Lysti myös haki ylimääräisen hypyn putken jälkeen, jos en sille ilmoittanut ennen putkea, että ole tarkkana, kun tulet ulos. Tämä on sama ilmiö, mikä on tullut kaksissa kisoissa esiin. Lykky haki pois linjasta olleet kepit hyvin. Lystiä piti vähän auttaa. Parasta sille oli liikkeellä ohjaaminen. Molemmat kulkevat oivasti etäällä minusta. On upeaa ohjata niitä kaukaa rytmittämällä. Takaakierrot ohjasin kaukaa. Toimii. Sitten maaliin ja palkkaus. 

Lykyllä treenasin vielä ekstrana puomin ylösmenoa. En hyväksynyt puolikasta tassua, vaan vaadin kunnon tassut keskelle ylösmenoa. Hitto, että siihenkin olen tuhlannut tuhansia treenitunteja. Miksei tännekin voisi levitä keskieurooppalainen tapa olla huomioimatta koko ylösmenoa? Kepit hurtta hakee oivasti kaukaa. Minulla menee usein kylmät väreet, kuten meni viime lauantain kisoissakin, kun se korjasi linjan hakeakseen kepit. Hyvät kylmät väreet ovat niitä juttuja, jotka ovat elämän suola. Toivottavasti tiedätte, mistä puhun. Jos ette, suosittelen kokeilemaan jotakin uutta.

"Hanaa!" (Lysti SM-kisoissa tänä vuonna)

Mitähän tässä tekisi?

Huittisen Anne oli tehnyt radat, joissa koiran piti irrota, ohjautua kauempaakin takaakiertoon, osata hankala keppikulma, välttää muutama ansaeste - ja ohjaajan juosta. Nollia ei tullut paljon, 4 per startti ja koiria oli noin 40. 

Lykky lähti noin kahdeksantena ja Lysti 20 koiraa myöhemmin. Sopivat välit. Ehdin lämmitellä ja jäähdyttää molemmat ja lisäksi katsoa radan rakentamista.

Ekalla agilityradalla Lykky varasti kolmantena olleen puomin alastulolta ja ansaitsi tempullaan express-kyydin maaliin.

Lystikään ei ottanut kunnolla puomin alastuloa. Muuten mentiin hyvässä rytmissä ja koiruus löysi kepitkin hankalasta avokulmasta. Vitosella oltiin viidensiä.

Toisella agilityradalla Lykyn tassu ei osunut kunnolla puomin ylösmenolle. Rata vaati irtoamista - ja Lykkyhän irtosi. Silti mulle tuli kiire. Muita virheitä ei tullutkaan. Vitosella viidensiksi.

Lysti ei irronnut ihan tarpeeksi hyvin, vaan kääntyi edellä mennessään minua kohti - hyppäsi väärän hypyn - ja siinä kohtaa hylkäys. Hylkäys kertaantui myöhemmin, kun jotenkin ei vaan oltu samalla kartalla.

Hyppärillä jätin Lykyn lähtöön. Olin toisen esteen eli pituuden kohdalla, kun koirani juoksi ohi ja hyppäsi olettamansa kolmannen hypyn, mikä oli väärä. Toruin, kytkin ja taas Lykkyä vietiin maaliin. 

Lystin kanssa olin ajoissa ja flown vallassa tehtiin rataa. Yhden putken jälkeen muuri oli tyrkyllä, unohdin putkijarrun ja siinä meillä oli hylkäys. Muuten rata oli mainio, Lysti hyvä ja fiilis kiva.

Kotimatkalla mietin, että nyt ei harjoittelu, taito ja kisaradat kohtaa. Treeneissä tehdään helppoa nollaa eri vaihtoehdoilla - kisoissa tulee molemmille jotakin. Treenien pitäisi olla vaikeampia ja haastavampia, ehkä kisamaisempia. Lähimmät hyvät valmennuspaikat ovat vähintään kahden tunnin ajomatkan päässä. Tällä niskalla ja selällä ei niin vaan matkusteta treenaamaan. Ehkä treenaan liian vähän yleensäkin? Yhdellä viikkotreenillä ja kisoilla ei ainakaan nyt olla pärjätty. Kolmas syy on ollut selkä ja niska. Ohjauksia on karsittava ja juoksu on varovaista. Jos haluaa pärjätä, pitäisi satsata enemmän. Voinko? Pystynkö? Kannattaako? Vähennänkö kisaamista?

Joka tapauksessa hyl-5-reissut ovat turhauttavia. Tänäänkin kuudesta startista tuli 4 hylkäystä ja 2 vitosta. 2 hylkäystä vieritän Lykyn niskaan, ryökäle varasti lähdöstä ja puomilta. Lystin hylkäykset johtuivat ohjauksestani. Lykyn piikkiin laitan puomin ylösmenon vitosen, niin paljon kuin sitäkin on hinkattu. Olisi Lystikin saanut puomin alastulon ottaa. Jotakin positiivista: Lykky piti kaikki rimat ylhäällä, sen, mitä ehti hyppiä. Lysti onnistui kepeillä joka kerta.

Niskastani voisin kommentoida sen verran, että uusien jumppa- ja venyttelyohjeiden sekä muiden hoito-ohjeiden myötä kipu on hellittänyt huomattavasti ja pää kääntyy paljon paremmin. Että jos on jotakin vaivaa, niin kannattaa hakeutua kunnon asiantuntijalle mahdollisimman pian.

Ai niin, annoin molemmille eilen matolääkkeet. Lykky on aika kapoisassa kunnossa. Suljetaan nyt matovaihtoehto pois.

Ryhmätreenit

Hallissa oli Mustosen Saijan rata. Aloitus oli aika suoraviivainen. Kepeille menossa oli erotteluesteenä puomi. Kulmassa hypyt olivat tähden mallisesti. Persjätön paikkoja löytyi ja takaakierrolle eri ohjausmahdollisuuksia. 

Menin radan ennen treenien alkua Lystillä. Ensin se meni keppien sijaan puomille, sen jälkeen teki pari kertaa nollan. Kokeilin käännöksissä valsseja ja poispäinkääntöjä, molemmat pelasivat. Kontaktit koiruus otti hyvin. 

Lykyllä menin ohjatuissa treeneissä. Valsseilla se ohjautui ja irtosi mainiosti. Keinulta se karkasi kerran - otin uusiksi. Vauhdikkaammissa paikoissa laajahko poispäinkäännös ei pelaa ollenkaan. Koira lukee jo kaukaa kauemmat hypyt kohteikseen. Venäläinen pelaa hyvin tiukoissa takaakierroissa, jos otan hauvani kunnolla käteen edellisen hypyn jälkeen. Persjättöjä tein pari, onnistuivat. Lopun kiemuroissa viskileikkaus käänsi paremmin kuin persjättö ja työntö esteen yli. Puomin kontaktit olivat makeat, ylösmenoissa neljän tassun kontaktit. :)

Paksu-Bertta yrittää palata

Pesin Lystin shampoolla, oli korkea aika. Päätin siis, että punkintorjuntakausi on ohi muutaman pakkasyön jälkeen. Ensi kesänä laitan varmaan Lystillekin punkkipannan, jotta sen shampoopesu onnistuu myös pitkin kesää. Allergikkokoira hyötyy purkin puhtaudesta, siinä tärkein motivaattori.

Noh, putipuhdas turkki ei suinkaan valunut kylkiä pitkin alaspäin, vaan törröttää sivulle ja ylös. Ylhäältä kilparatsuni profiili muistuttaa amerikkalaista jalkapalloa. Vein sen vaa'alle, joka näytti 25,4 kg. Ei ihan sellaisissa lukemissa kuin keväällä, mutta hyvää vauhtia sinne menossa. Silloin näköjään olin tyytyväinen, kun se laihduttuaan painoi 24,8 kg. Ruokaköyhät ajat on tulossa, rakas Mössykkäin.

Agilitytreeniä

Olisi ollut ryhmätreenit ilman koutsia. Koska illaksi ilmaantui muuta ohjelmaa, kävin treenaamassa aiemmin. Valmiina ratana oli yksi medien MM-radasta mukailtu versio.

Lysti luki pakkovalssit tosi hyvin. Takaakiertoon se irtosi mainiosti. Leijeröintikin pelasi. Kontaktit toimivat. Kepit löytyivät. 

Lykky luki aluksi pakkovalssit hyvin, sitten alkoi ohittaa samaa rimaa. Ehkä ahnehdin liikaa. Muut pakkovalssit se luki hyvin. Venäläinen sujui, varsinkin, jos en itse lopettanut liikettä. Kontaktit onnistuivat sekä ylösmenon että alastulon osalta. Leijeröinti oli vaikea, jos jäin jälkeen. Yhden riman koira tiputti, kun sähelsin.

Sain maanantaina TENS-laitteen. Tarkoittaa sitä, että niskan kipukohdan molemmin puolin on kaksi läpyskää, joiden välissä kulkee sirisevä sähkövirta. Se auttaa jonkin verran. Kävin fysiatrilla, jolla on kuntoutuksen erityispätevyys. Pidän hänen asenteestaan ja paneutumisestaan, mikä tuli tutuksi jo selän aikoihin. Jatketaan hoitopaketilla tens, kauluri, jäät, lääkkeet (tabletit + geeli), töissä asentojen vaihtelut, venytykset, jumppa ja tarv. sairauslomaa. Sain uusia jumppa- ja venyttelyohjeita, joita alan soveltaa. Jos ei auta, tutkitaan lisää.

Kaksi vitosta

Eipä mennyt kovin hulppeasti kuusi starttia. Oli radoissakin vaikeutta (ei muutkaan nollilla juuri juhlineet).

Eka agilityradalla piti ehtiä suoran putken jälkeen ohjaamaan koira hypyn takaakiertoon, mitä seurasi putki-puomi-erottelu. Muurilla tiukka käännös, kepit ja takaisin päin kiire päällejuoksuun. Sitten sellainen välistävetokiemura, A, tiukka takaaleikkaus ja maaliin.

Lykky lähti kolmantena ja epäonnistuimme putki-puomi-erottelussa. Ei ne kontaktien alastulotkaan tarkkoja olleet. Rimoja tuli alas. Lykyn vire oli liian korkealla, olisi pitänyt keskeyttää. Hylkäys.

Lysti jätti viimeisen keppivälin pujottelematta, vaikka mielestäni sitä tuin. Otin kepit uudelleen. Ihan lopussa se hyppäsi saman hypyn kahteen otteeseen. Hylkäys.

Toisella agilityradalla tuli heti alkuun putki-puomi-erottelu ja rientäminen takaakiertoon. Muurilta käännyttiin tiukasti, jos ei kääntynyt, koiran oli hypättävä 3 metrin päässä ollut ansahyppy. Kepeille lähestyminen oli nopsa. Sitten taas putki-puomi-erottelu ja suoran putken päässä hyppy, joka piti edetä suoraan. Tässä kaikki näkemäni koirakot olivat ongelmissa. Lopussa A:n ja renkaan jälkeen takaakierto, mistä taas putki-puomi-erottelu ja lopulta maaliin.

Lykky lähti nyt toisena. Näissä irtoamiskohdissa se kääntyi hypyn jälkeen väärään suuntaan. Kepeillä se ei taipunut toiseen väliin. Otin ne uusiksi. Muuten rata sujui yllättävän kivasti, suorastaan flown kera, koska ei ehtinyt mitään miettiä, rientää vaan kilpaa putkessa juosseen koiran kanssa. Vitonen tältä radalta, sijoitus toinen.

Lysti kärsi, kun jäin niistossa sen eteen. Rima siitä. Muuten hienoa työtä, sijoitus neljäs.

Kolmas agilityrata oli jouhevin etukäteen katsottuna. Siinä kolmantena oli kepit, minkä jälkeen päällejuoksuhyppy, putkeen, kiemuran kautta puomille, mistä hyppy, suoraan putkeen ja puomin toiselta puolen leijeröiden muuri ja toinen hyppy. Sieltä A:lle ja loppukiemurat.

Lykyn kohdalla keppien jälkeinen päällejuoksuhyppy jäi toteutumatta. Siitä otteeni herpaantui ja Lykky nosti virettään. Taisi tulla pari rimaa alas eikä alastulokontaktitkaan olleet kauniita. Hylkäys.

Lystin ohjasin ihmeellisesti pakkovalssilla takaakiertoon jo toisen hypyn kohdalla. Se luki sen tosi kaukaa ja sujuvasti. Muuten oltaisiinkin tehty nolla ja annoin Lystin niin olettaakin. Koira teki kaiken mainiosti.

Muista ensi kerralla keskeyttää rata, jos Lykky nousee radalla noin. Lystiä ohjaa kunnolla, niin se hoitaa hommansa. Plussaa: molempien startit, Lykyn ylösmenokontaktit ja Lystin ohjautuvuus ja kontaktit.

Omat treenit

Herättyäni join kupin kahvia ja annoin koirille piimää. Sitten lähdimme hallille. Siellä oli saman radan pohjat kuin torstaina. Otin molemmat koirat halliin. Lysti oli kiinni aidassa, kun treenasin Lykkyä. Lykky oli irti epämääräisellä toteamuksella: "menen nyt Lystin kanssa". Lykky kävi makuulle radan reunalle, aitaa ei ollut välissä. Se seurasi treeniämme hiljaa, tarkkaavaisena ja levollisena. Se on jotakin sellaista, mitä olen tavoitellutkin. Treenasin koirat kolmessa lyhyessä pätkässä.

Lystillä menin rataa, missä ei ongelmia tullut. Pituudelta se haki kepit ekalla kerralla ilman ongelmia. Tästä olin yllättynyt. Kokeilin kepeillä myös niiston, hyvin pelitti. Treenasimme putki-kepit-erottelua. Keinun se otti varmasti. Niistossa se kääntyi hyvin. Puomin tarkistin myös, kivasti Lysti siinä pysyi. Pituudelta tiukka käännös sujui.

Lykylle kokeilin niiston vaihtoehtoja ja oman katseeni merkitystä. Paras oli "edessä kääntäminen". Kepeillä treenasin hankalia kulmia ja tiukkoja takana leikkaamisia, päällejuoksua myös. Pituudella kokeilin tiukat käännökset, eipä niissä ollut ongelmaa. Lopuksi harjoiteltiin puomia. Kerran loikkasi ylösmenon yli, muuten pääsin palkkaamaan hyvistä suorituksista.