Putkiohituksia ja kontakteja

Viikonloppuna minusta kuoriutui penkkiurheilija jymähtäessäni aika ajoin livestreamin ääreen katsomaan MM-karsintoja. Näin upeita suorituksia!

Otin pelkästään Lystin mukaani hallille, koska optiona on (himputin sade) oli ehkä treenit illemmalla Lykyn kanssa. Vein Lystin taas tossuissa halliin sisälle saakka. Tällä "tossut aina ulkona kesäisin" -metodilla tassut kestävät. Eilen tilasin lenkkareita 2 paria lisää, kaksi alkaa hajota. 35 $ pari + rahti 20 $, jos jotakin kiinnostaa.

Harjoittelimme ohjaavaan käteen tuloa, se on perinteisesti ollut Lystille vaikeaa. Mutta nyt ei ollut mitään ongelmaa. Tein näitä u-putken edessä pelkällä putkella, A:n jälkeen, keinun jälkeen, pujottelun jälkeen. Ei mennyt koira vipuun, ei. Aina kiinnosti ohjauskäsi. Joko se on edistynyt tai minä tai jotakin. Hyvin tyytyväinen olen tähän.

Sitten treenasimme kontakteja. Viimeksi jäin miettimään, haittaako, jos Lysti lähtee mukaani, jos pysähdyn vierellä ja jatkan matkaani. Jos kisoissa pysähdyn ja lähden liikkeelle, haluan silloin koiran mukaani = ei haittaa. En siis treenannut sitä, vaan kokeilin pitkästä aikaa, voinko juosta ohi pysähtymättä ja tehdä persjätön. Kyllä voin. Tieto riittää. Toivon sen toimivan kisavireessä myös.

Sattui haaverikin. Lysti tuli vähän vinosti puomille, joka vähän antoi periksi, minkä seurauksena Lysti hyppäsi pois ylösmenon yläosalta. Tämän jälkeen Lysti ei meinannut uskaltaa kivuta koko puomille, mutta sain sen yllytettyä. Muutama toisto vielä otettiin, jotta koira näytti suht rohkealta. 

Kolmantena treenattiin takaakiertoja marekovicilaisittain. Aion kokeilla kisoissa, jos tulee sopiva tilaisuus.

Alla on kaksi kuvaa SM-finaalista. Ne on julkaistu kuvien ottajan, Jukka Pätynen/Koirakuvat.fi luvalla. Kiitän kuvista ja luvista.

Keinun alastulokontakti saisi tällainen aina ollakin.

Pidän Lystin ahnaasta ilmeestä tässä kuvassa.

Vieheleikkiä ja kontakteja

Tänään vietin miniloman toista päivää. Lämpöä riitti miltei 15 astetta eikä edes satanut koko aikaa. Niin sitä vaan juhannuksesta kesä alkaa. :)

Ajoin molempien koirien kanssa hallille. Vieheleikitin ne ensin yhdessä toista kertaa Tässä on alusta video. Leikkasin leikkimiset lyhemmiksi, jotta videosta tuli jotenkin tolkullisen mittainen. Lystin on edelleen vaikea katsoa toisen leikkiä. Tuossa vielä pysyy paikoillaan, mutta myöhemmillä kerroilla nousi seisomaan ja hiipi lähemmäs taas. Lykky malttoi hyvin. Aluksi liikahti, kun Lysti pääsi leluun, myöhemmin pysyi ihan aloillaan. Näytti tuo muiden silmiin miltä tahansa, voin silti sanoa, etten muutama kuukausi sitten olisi uskonut, että voin treenata noin kummankaan kanssa.

(Tässä *klik* on jollekin tosikatsojalle koko pätkä, leikkiosuudet on nopeutettu.)

Yhteisleikin jälkeen treenasin kontaktit. Vein aluksi Lykyn autoon odottamaan. Lystille on vaikeaa, jos pysähdyn ja jatkan matkaani. Sille piti sanoa toisen kerran "osu" eli kontaktikäsky. Keinun jälkeiset valssit sujuvat jo paremmin kuin aiemmin. En tiedä, uskallanko ikinä toteuttaa niitä kisanopeuksissa.

Lykky osasi kontaktitreenit paremmin. Se ei mennyt vipuun kuin kerran, kun ohijuoksin. Valsseissa ei ollut ongelmaa. Muuten pysyi tosi hyvin ja sai palkaksi vieheleikkiä. Se oli ihanan kylläisen oloinen treenin jälkeen. 

Lopuksi käytiin kävelemässä lammen laitamilla. Lykky luopui hienosti myös rannassa polskineen sorsan katselusta. 

Lykky ryhmätreenissä

Hallissa oli edelleen Marekovicin rata, jonka olen mennyt aiemmin Lystillä. Menin sen nyt sitten Lykyllä. Huomioita:

• Takaakierto-niiston jälkeen lähde aiemmin pois edestä.
• Lykky piti käydä kääntämässä keinulle ihan peruskäännöksellä, jottei kaarrattanut. Lysti kääntyi tarpeeksi, kun rytmitin kaukaa. 
• Vastakäännöksen tein ilmeisesti hyvin, koska vetäjä ei kommentoinut. (Hän on tarkka ja pidän siitä.)
• Ennen keppejä ehdin persjättöön eikä se Lykkyä haitannut tippaakaan. 
• Ennen A:ta olevalla hypyllä minun pitää vaan kääntää Lykky kauempaa, jos en ehdi itse lähemmäs. Käännä rintamasuuntaa vastaan ja ohjaa kädellä riman yli.
• Loppu meni suunnitelmien mukaisesti. 

• Lykky ei tiputtanut yhtään rimaa.
• Se oli rauhallisempi kuin aiemmin. Ei haukkunut.
• Mulla ei ollut mukana viehe, vaan patukka. Annoin sen kanssa rallatella välillä ja se selvästi siitä nousi. Pitää yrittää sitä viehettä tuoda treeneihin. 
• Vapautin kontakteilta, kun olin itse vielä takana. Jatkossa treenaa ohijuoksuja kontakteilla!

Valoisat illat

Omien koirien treenaus meinaa jäädä. Töissä tein alkuviikon pitkää päivää ja huhkin vielä oman seuran agilitykisoissa. Pihaakin on laitettava, minkä jälkeen on pakko huilia. 

Eilisiltana kehtuutti, mutta onneksi lähdin myöhään koirien kanssa metsään. Yksi tie kulkee ihanasti järven rantaa pitkin. 

Metsässä on paksua sammalta vanhojen kuusien alla. Molemmat koirat saivat siellä juoksuhepulit. Tiedätte varmastikin juoksutyylin, missä takapää menee matalalla ja siinä on selvästi enemmän tehoja kuin etupäässä? Ne kirmasivat ympäri puita, hivottelivat toisiaan ja välillä piehtaroivat sammalikossa. Minua nauratti niitä katsoessani. Rallien päätteeksi Lystiltä puuttui yksi tossu. Laitoin koirat etsimään ja samalla huomasin itse tossun sammaleen päällä. Katsoin, kumpi sen löytää. Lykky pääsi aiemmin hajulle, seurasin kuinka se tarkensi ja kehuin vuolaasti, kun tossu löytyi. 

Tänään pidän vuosilomapäivää. Kävin hallilla molempien kanssa. Lystille harjoitin luopumista vieheestä ja se olikin nyt sille helppoa. Teetin puomin, keinun ja muutaman esteen sarjoja viehe palkkana. Lysti kiskoo viehettä ihan eri lailla kuin muita leluja, sen avulla sain keinuakin paremmaksi. Hyödynnän ilmiötä jatkossakin. Lopuksi kokeilin vastakäännöksen ja "väärällä kädellä" takaakierron, onnistuivat.

Sitten otin Lykyn viehelelun kanssa. Sillä treenasin myös vastakäännöksen ja väärällä kädellä takaakierron, yhdellä otolla ne olivat ok. Kepit mentiin pariin kertaan, puomi myös. Pääpaino oli taas vireessä. Pitkään ei oltu. (Rehellisesti sanottuna: En jaksanut enää. Lysti kiskoi ennestään väsyneistä käsistäni kaikki voimat.)

Agitreeniä + kuvia ja tilastoja kisoista

Juhannusta ei vietetty erityisemmin. Tänään ei ollut tarkoitus treenata, mutta koska hallilla oli käytävä joka tapauksessa, otin koirat matkaan. Projekti Vireeseen liittyen todettakoon, että Lykyn kanssa se todella on vireillä koko ajan. Kerron esimerkein, miten se näkyy arjessa: Kotoa lähtiessä Lykky ulko-oven jälkeen kiirehti kohti autoa niin, että hihna kiristyi. Koira päätyi takaisin kuraeteiseen ja taisi siinä kirosanakin lipsahtaa. Uudella yrityksellä kulku autolle oli maltillinen ja koira ihan eri mielentilassa. Sama juttu oli matkalla autosta halliin. Intoa oli ja hihna kiristyi, oli taas muistutettava säännöistä. En vaan voi lipsua sinnikkään nousukkaani kanssa.

Päätin treenata molempia vuorotellen, niin että ovat molemmat irti hallissa. :D Pääpainona oli siis häiriö ja hallinta. Olen kerran leikittänyt niitä vuorotellen, mikä sujui hyvin. Silti tämä oli ihan uusi kokeilu. Otin leluksi vieheen.

Lykky oli hyvä, se jaksoi joka kerta (miinus yksi yritys) maltillisesti odottaa, kun Lysti leikki ja suoritti muutaman esteen agilitya. Paitsi kerran Lykky olisi halunnut tulla mukaan, kun Lysti tuli vierestä putkesta, mutta ärähdin sen pois. Pidin sen ilmeestä muuten, oli tyyni, ei tärissyt eikä vinkunut eikä tuijottanut lelua.

Lystillä oli hankalampaa ja tajusin, että en ole ehdollistanut sitä kunnolla luopumaan. Lysti välillä vinkui eikä tahtonut kestää aloillaan, ei se kuitenkaan luokse saakka tullut, joten sain Lykynkin kanssa leikkiä ja treenata rauhassa. Samalla Lykky näki, että suojelen sen leikkirauhaa, kun käskin Lystin kauemmas. Omilla vuoroillaan Lysti puri vimmalla leluun, aivan eri volyymillä kuin keskenään ollessamme. Tuli taas mieleeni, että jos joskus tipahdan avantoon, toivon, että se on minua kiskomassa.

Lopuksi vein Lykyn autoon ja testasin Lystin kanssa kohtia, mitkä Marekovicin koulutuksessa jäivät treenattaviksi. Toinen oli takaakierto, johon kokeilin myös niistoa. Toinen kohta oli pyöritys, mihin Lysti ei edelleenkään kovin tiukasti tule. Tähän liittyy myös kokoamisen vaikeus. Näitä on vaan treenattava. Vieheen kanssa Lysti suoritti keinun hyvin, siitä jäi hyvä mieli.

Treenattavaksi merkkaan vieheleikityksen Lystille. Siitä on sillekin hyötyä ratoja odotellessa ym. Voin treenata sitä tassuystävällisesti hallin kumirouheella, jätän siksi aikaa tossut seinän viereen odottamaan.

***

Palaan vielä agilityn SM-kisoihin ja rotutilastoihin. Makseja oli ilmoittautunut 211. Suurimpien roturyhmien osuudet: Bordercollieita osallistui 94 eli 45 %, kelpieitä 26 eli 12 %. Belgianpaimenkoiria oli 23 (11 %), joista tervuja 9 (4 %), groenendaleja 8 (4%) ja malinoiseja 6 (3 %). Australianpaimenkoiria oli 15 (7 %).

Finaaliin pääsi 50 koiraa. Niistä bordercollieita oli ylivoimaisesti eniten eli 30 (60 %), kelpieitä 7 (14 %), belgejä 5 (10 %) (3 tervua, 2 gronttua) ja australianpaimenkoiria 2 (4 %). Otos on pienehkö, mutta bortsuista noin kolmannes pääsi finaaliin, kelpieistä noin neljännes, belgeistä noin viidennes ja australianpaimenkoirista noin joka 7. Finaalissa bortsuja oli suhteellisesti enemmän kuin karsintaradalla, kelpieitä ja tervuja oli suurin piirtein samassa suhteessa, australianpaimenkoiria vähemmän.

Kilpailuissa yksi valokuvaaja kiinnitti huomiota ja otti valokuvan putken painosta, jonka hihnat oli vedetty liian tiukalle ja painoi putken lysyyn. Vastaavaan kuoli muistaakseni vuosi sitten yksi belgianpaimenkoira. Lystihän on suht iso belgi, säkä yli 60 cm ja putken halkaisijan pitäisi olla 60 cm. Käytännössä se on aina vähän pienempi. Putken muodon pitää seinämille kiinnitetty metallispiraali. Tässä Maarit Karhu-Teiskosen ottamassa kuvassa näkyy se huono putkipaino oikean kantapääni takana. Putki painuu lysyyn yhdestä kohtaa. Putki on pullea ennen sitä, koska Lysti on sisällä.

Viikolla käteni osui Lystin selässä oleviin möykkyihin. Katsoin tarkemmin. Sillä oli turvotusta ja pitkittäisiä verirahkoja siinä kohtaa, missä selkä on ylimmillään. Iho on muuten siisti. Liekö se oli ryykännyt putken yläreunaan? Mihinkään muualle selkä ei mielestäni ole osunut eikä koira itse pääse siitä kohtaa raapimaan tai puremaan. Onneksi ei käynyt pahemmin. Ei tullut mieleenikään tarkistaa, että painot ovat oikealla lailla, varsinkaan noin isoissa kisoissa. Koiraystävällisimmät putkipainot olisivat tuollaiset leveäselkäiset, mitä tuossakin putkessa on osin käytetty. Jos käytetään pussipainoja, joissa on säädettävät hihnat, niiden on oltava tarpeeksi löysällä. Pitäkää siis silmänne auki kisoissa ja treeneissä.

Muita Maaritin kuvia:

Puomille

Puomin alastulolta tuli vitonen (tuomarin käsi on pystyssä).

Kohti keinua

Keinulla

Viimeinen hyppy on hypätty väärin päin, naurattaa.

Projekti Vireen väliraportti

Seuraavassa videossa näytän pätkiä helmikuun treenipätkien välistä ja kesäkuun harjoituksista. Moni koira kiihtyy agilityssa ja monen mielestä Lykky oli makea, mutta minusta virettä alkoi olla liikaa. Aloitin siksi helmikuun lopulla Projekti Vireen, joka on edelleen kesken. Tältä näytti 7.6. 

Mitä on tehty? Kaikki uusiksi, alkaen arkihallinnasta, mikä on kaiken perusta. Oheen on liitetty Lykyn vireen hallinta, jota on toteutettu lisäksi vieheleikillä.

Vieheleikki aloitettiin alkuvuodesta 2013. Silloin odotettiin, että Lykky aikansa leikittyään oma-aloitteisesti luopui vieheestä, jotta saalisleikki jatkui. Luopuminen nopeutui nopeasti tunnista muutamaan minuuttiin, kun koira hoksasi idean. *KLIK*

23.4.14 haastetta lisättiin. Edelleenkään koiraa ei käsketty, vaan odotettiin, että se luopuu oma-aloitteisesti: 

"Tavoite on nyt saada koira luopumaan vieheestä ennen kuin se pääsee puremaan ensimmäistä kertaa. Maria varoitti etukäteen, että luopuminen voi kestää, koska ensimmäiseen irrotukseenkin meni liki tunti. Ja kestihän se.

Heilutettuani viehettä reilun tunnin aukealla pellolla, oli pohjoistuuli jäädyttänyt minut. Olin itse luovuttamassa, koska Lykky ei ollut. Mutta tässä maailmassa tapahtuu ihmeitä. Yhtäkkiä koira ei enää innosta täristen tuijottanutkaan liikkuvaa viehettä, vaan alkoi rauhallisena katsoa kaukaisuuteen, venytti oikein kaulansa pitkäksi ja antaumuksella nuuski tuulen tuomia ihania hajuja. En ole täysin varma, saavuttiko Lykky täyttä luopumisen tilaa, mutta kyllä se aika lähellä oli. Annoin koiralle luvan ja katsoin, kuinka rakas malinoisini leikki."

Pian Lykky oppi luopumaan vieheestä yhä nopeammin ennen leikin alkua. Siirsin leikin agilitykentälle 30.5. Tarkoitus on siirtää sama mielentila agilityyn. Tässä on 10.6. otettu video:

Kun Lykky oli pentu, minulla oli suuria tavoitteita Lykyn harrastusuran suhteen. Tavoitteet ovat vaihtuneet oikean mielentilan ja yhteistyön rakentamiseen. Sellaisen opettelu on ilmeisesti Lykyn tehtävä elämässäni, kun Lystin tehtävä on ollut opettaa elämää aran ja pehmeän koiran kanssa.

Alen Marekovicin opissa

Pitkään pohdin, kummalla lähden. Koska päivällä satoi räntää, jonka vuoksi koulutus oli hallissa, jolloin saatoin tarjota Lystille tassuystävällisen kentän ja välttää allergeenit riisumalla tossut vasta sisällä, lähdin Lystillä. Toivoin saavani neuvoja pitkäksi venyviin mutkiin ja sainkin. 

Radalla oli takaakiertoja ja yhden siivekkeen ympäri pyörityksiä, 180 asteen käännöksiä hypyllä, persjätön paikkoja ym. 

Saimme ohjeita, kuinka Lysti kääntyy paremmin takaakierrossa oikeanlaisella viennillä ja tämä oli uusi juttu. 180 asteen käännöshypyllä en saa näyttää liikkeellä tai kädellä yhtään, että "jatka matkaasi". Yhdessä kohtaa Lysti oli päättänyt kääntyä pidempää kautta ja siinä otettiin muutama toisto, että koira tuli ohjaukseen. Olkapää täytyy muistaa laskea! Englannista vapaasti suomeksi käännettynä: "Fiksu koira tekee paremman reitin, mutta kyllä sen täytyisi tulla ohjaukseesi." Ääntä saisin myös käyttää enemmän, koska ohjaus ei koskaan ole täydellistä. Ja yleensäkin täytyy treenata juttuja, jotka ovat vaikeampia.

Lopussa oli kohta, missä tein valssia keinun jälkeen. Edessä oli putkensuu, jonne ei pitänyt mennä. Lystin keinu on toki hätäinen edelleen, mutta uusi oivallus oli sekin, että voin ehtiä sen eteen valssaamaan ilman, että minun täytyy jättää sitä yksin keinulle. Valssin jälkeen on tärkeä tietää, minne jatkan, jottei koira sukella minne sattuu.

Eli koulutuksesta saatiin 5 hyvää juttua, joko uutta oivallusta tai vanhan tiedon esille tuloa. Tykkäsin.

***

Katsoin Lystin kisavideota. Yritin saada normivauhtisesta selvää, miten Lysti menee kepit. Vääntö tai uskallus ei ihan riitä melomiseen ja etutassut tasassa -tyyli ei riitä. Hidastin videon 0.25-kertaiseksi ja vastaus löytyi. Tikkisellä on rytmi verissä.