Kun Giblin diagnoosi tuli, toivoin vaan, että saan koiran leikkauspöydälle. Siihen sisältyi mahdollisuus, että on jotakin tehtävissä.
Viikko on eletty koira pumpulissa, jottei tulisi mitään, mikä estäisi huomisen leikkauksen. Riehumiset ja uimiset on kielletty, jotta kasvain ei turpoa. Giblin olisi voinut ottaa metsään hihnassa syömään mustikoita, En uskalla, jotta ei kyy pure tms. Itse kävin poimimassa mustikoita, annoin niitä Giblille kotona.
Onhan tämä edelleenkin hirveä järkytys. Seuraavaksi jännitän leikkauksesta selviämistä, patin levinneisyyttä ja mikä patin lopullinen pad on.
Voi rakas Gibli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti