maanantai 29. kesäkuuta 2026

Toipumista

Giblin kipulääkkeitä olen päässyt vähentämään. Taidan antaa yöksi vielä parasetamolin. Nyt Gibli nukkuu rauhallisesti.

Otin eilen pois haavasidokset, kuten oli ohjeistettu. Haavat sinänsä olivat varsin siistit, mutta en ollut varautunut siihen, että Giblin vatsa näytti siltä kuin koira olisi jäänyt leikkuupuimurin tai ruohonleikkurin alle. Tikkijonot kiemurtelevat. (Monesti isoista haavoista tehdään kiemurtelevia, jotta arpi joustaa paremmin.)

Oma järkytykseni alkaa jotenkin tasaantua. Edelleen, kuten vuosi sitten, tulee yhtäkkiä havahtumisia sairauteen - ihan kuin sen muka kunnolla olisi päässyt unohtamaankaan. 50 % nisäkasvaimista on pahanlaatuisia. 

Sitten vielä informaatiota narttukoirien omistajille. Luulin, että nisäkasvain tulee ihan nisän viereen tai nisän alle. Giblillä kasvaimet olivat 1-3 cm päässä nisistä, nisien välissä. Jos niissä kohtaa ihon alla tuntuu riisinjyviä tai isompia tai pienempiä pahkuroita, niin tervemenoa eläinlääkäriin. Giblin pienin jyvänen oli puolikkaan nuppineulanpään kokoinen.

Jos Giblillä ei olisi tikkejä, nyt olisi juuri oikeat ilmat olla veden äärellä.


Ei kommentteja: