sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Lystin kanssa SM-kisoissa

Niin koitti Lystin ja minun kuudennet yksilö-SM-kisat. Luulen, että tässä elämässä mulle ei enää tule samanlaista uraa koiran kanssa. Jo lauantai meni kisoja odotellessa ja vähän jännitti. Ihmettelin sitä ja tajusin jännittäväni siksi, koska kisat ovat todennäköisesti Lystin viimeiset SM:t ja siksi niillä oli enemmän painoarvoa. 

Aamulla heräsin vähän ennen kännykän herätystä. Ihme, koska se soi jo klo 5.40. Vauhdilla vein koirat pihalle ja annoin vähän ruokaa. Gibli jäi kotiin. Autoon pakkasin viimeisimmät kamat ja menoksi.

40 minuuttia ajettuani aloin miettiä, tulikohan Tikkinen varmasti mukaani. Lystihän matkustaa täysin huomaamatta, mutta nyt se ei pyynnöstäni noussut ylös. Pysäytin linja-autopysäkille, jolloin helpotuksekseni kaksi korvaa ilmaantui taustapeiliin ja jatkoin matkaani.


Oli ihanan kesäinen aamu. Perillä sain ohjeiden mukaan auton parkkiin lähelle kisa-aluetta. Myyrmäen jalkapallokentällä on tekonurmi. Se ei tuntunut liian tarttuvalta eikä liukkaalta. Molemmin puolin kenttää oli isot kuppi-istuinkatsomot. Puitteet oli hienot. Kun kävelin kentälle, kuvittelin hetken, millaiselta tuntuisi olla kuuluisa jalkapalloilija vielä isompien katsomoiden keskellä.


Auto ei ollut varjossa. Avasin ikkunoita 10 cm ja laitoin takaluukun ilmahakaan. Lystiä ei voi laittaa mihinkään halliin ja telttaan, en halua sitä järkyttää. Katsomossa se yhtäkkiä tajusi olevansa kumisevalla alustalla ja lakosi siihen, joten vein sen autoon. Seurasin takakontin lämpötilaa tiuhaan. Se pysyi samana kuin ulkona, 26 asteessa. Autossa on takana tummennetut ikkunat, ehkä se auttaa. Lisäksi tuuli jonkin verran. Olin Lystin kaverina sen verran kuin radan opettelulta kykenin.

Sveitsiläisen tuomarin tekemä rata näytti siltä, että siinä sai tehdä koko ajan töitä. Välillä jännitti, mutta päätin koota itseni. Ennen starttia jalat eivät hetkeen tuntuneet omilta, mutta lähtökarsinassa en enää niitä miettinyt. Lysti oli sinut kentän kanssa, minne ei tuullut eli lähtölakanoiden tms. läpätystä ei tarvinnut sietää.


Päätin asetella Lystin ekalle hypylle niin, ettei nähnyt sen takana olevaa suoraa putkea. Kolmas hyppy oli takaakierto. Neljännelle päätin tehdä valssin, koska ilman sitä Lysti olisi todennäköisesti hakenut muurin. Tässä kohtaa vähän seikkailtiin, mutta sain Lystin kepeille. Kepeiltä käännyttiin takaakiertohypylle, mikä piti ohjata tarkasti, koska takana houkutteli putki. Lysti oli kuuliainen. Sitten vähän linjattava pikkuisen pitkittäinen hyppy, laskettelua muurille ja u-putkeen. Putken jälkeen vähän linjattava pitkittäinen hyppy ja kaksi hyppyä kulmittain. Sitten lievää koiran reitin viilausta ja putkeen. Putkesta siivekkeen ympäri kierrätys, tein siihen jonkun takaakierto-jaakotus-persjättövirityksen, koska edessä oli kaksi putkensuuta. Sain Lystin oikeaan. Muistin antaa putkijarrunkin, koska tämän putken jatkona oli lähtöhyppy. Lysti kääntyi hyvin sivuhypylle. 

Sitten oli jäljellä kolmanneksi viimeisin hyppy, jolle etukäteen kaavailin erilaisia ohjauksia. Sen takana oli putki, mitä halusin varoa. Viskileikkaus ei välttämättä olisi kääntänyt tarpeeksi hyvin. Tännimmäisen siivekkeen ympäri oli älytöntä pyörittää, koska Lysti ei pyöri kunnolla ja jatkoa ajatellen linja olisi ollut huono. Pakkovalssi ei kiinnostanut, koska pelkäsin törmääväni siivekkeeseen. Radalla ehdin hyvin ohjaamaan ja tein sen pakkovalssin. Lysti tiputti riman. Videolla näkyy, kuinka sen eteen ehkä vähän yllättäen tuli putken seinämä, minkä vuoksi se jarrutti. En tätä etukäteen tajunnut varoa, joten olisi sittenkin pitänyt hoksata pyöräyttää se lähimmän siivekkeen ympäri. Sitä voin jossitella loputtomiin. Kahden hypyn kautta maaliin, 5 vp ja lopulta sijoitus 52.

31 koiraa sai puhtaan radan ja pääsi finaaliin. 3 kohtaa keräsi eniten virheitä: kepille viedessä moni koira poimi muurin, keppien jälkeisen hypyn sijaan putken tai lopun suoran putken jälkeen lähtöhypyn. Aika moni koira tiputti saman riman kuin Lysti, toki rimoja tiputeltiin monissa muissakin paikoissa.

Tässä on Lystin rata.

Olin kuitenkin tyytyväinen. En tyrinyt mitään hirveitä ja rimavarman Lystikin fiballe löytyi hyvä selitys. 

Itse paikka oli mainio, iso ja lähellä pääkaupunkia. Olen sitä mieltä, että jos agilitya halutaan nostaa näkyvämmäksi, SM-tasoisten kisojen on oltava isoilla stadioneilla lähellä ihmisiä. Ilma oli hyvä, vähän liiankin lämmin kyllä. Katsomossa oli tunnelmaa. Jäi hyvä mieli.

Ei kommentteja: