sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Agilitya Giblin kanssa

Eilen kävimme pitkällä kävelyllä.

Tänään päätin treenata ennen aamiaista. Viimeksi rengastreenit menivät hyvin ja siitä rohkaistuneena oli pötkössä normikorkea hyppy, rengas ja normikorkea hyppy. Koira osui renkaaseen ja sen jälkeen hyppäsi renkaan ali kahdesti ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Mielessä häivähti jotakin muuta kuin mielihyvää koiran kouluttamisesta. Sain kuitenkin lempeysmoodin päälle, kaivoin taskusta naksuttimen ja ystävällisesti pyysin Gibliä hyppäämään pelkän renkaan. Se onnistui. Superkehut! Kohta koira tarjosi itse pelkkää rengasta ja taas ylistystä. Pian Gibli osasi hypätä hyppysuoran renkaan kanssa. Rengas pitää toistaiseksi muistutella ajatuksiin joka kerta ennen treeniä.

Sitten mentiin 8 keppiä. Loput 4 oli kaukana, en alkanut niitä raahata. Gibli haki niitä hyvin eri kulmista. Klo 8:sta se haki pari kertaa väärin, sitten oikein.

Kolmantena juttuna mentiin 3 hyppyä takaakiertoina molempiin suuntiin. Nyt meni hyvin. Sitten sujuvana slalomina samat kolme hyppyä. 

40 cm hypyllä treenasimme vielä käännöksiä. Toiseen suuntaan koira lataa hypyn suoraan ja kääntyy vasta sitten.

Kontakteja olisi vielä pitänyt treenata, mutta ei enää huvittanut. Ajoimme kotiin.

lauantai 20. lokakuuta 2018

Tikkinen eläinlääkärissä

Alkuviikosta hieroin Lystiä. Yhtäkkiä sormeni osuivat 3-senttiseen pattiin. Se on rintakehässä ihon alla, neljän nisän keskellä. Se tuntuu myötäävältä ja liikkuvalta. Kävin eilen sitä näyttämässä. Patti tuntui eläinlääkärinkin sormiin rasvapatilta. Ohutneulanäyte näytti samaa. 

Sovittiin kuitenkin patin poisto marraskuun alkuun vapaapäivälleni. Samalla tsekataan hampaat ja poistetaan hammaskiveä, tarvittaessa hampaitakin. Ulkoisesti ei näytä siltä, että poistettavia olisi. Asia varmistetaan rtg-kuvilla. - Joskus Lysti irrottaa yhtäkkiä otteen kepistä ihan kuin joku vihlaisisi, en tiedä onko joku hammas rikki vai osuuko joku terävä ikeneen. Lystiltä puuttuu yksi poskihammas synnynnäisenä vikana. Tai maitohammas oli, mutta pysyvää ei tullut. 

Siklosporiini lisää kaikenlaisten kasvainten riskiä, mutta se on ollut ehdottoman tarpeellinen. Se voi tehdä myös ienten liikakasvua, mutta Lystillä sitä ei näyttäisi tulleen.


keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Kertausta

Jatkoin tänään Giblin kanssa rengastreenillä. 

Laitoin renkaan sekä hyppyteknillisen harjoituksen että rinkulan osaksi. Nyt koira hyppi hyvin keskittyen. Kerran kolautti, mutta eilisenkaltaista "hyppelen sieltä täältä" -sessiota en nähnyt. Se haki hyvin rinkulan muutkin hypyt. Oma mielentilani oli harkitusti "opetan kokemattoman koiraystäväni hyppäämään hyvillä mielin rengasta", koska eilinen tuskin oli Giblille kovin miellyttävää, kun epätietoisena hyppi miten sattuu välillä itsensä siihen kolauttaen. Nyt treeni onnistui hyvin.

Lopuksi teetin käännöksiä 40 cm rimalla. Toinen suunta on hyvä, toisessa Gibli ei käänny "ilmassa". Otin Lystin mukaan hallille, mutta kovasti mietin, onko se kivaa. Lysti taatusti ihmettelee, miksi se ei kelpaa treenikaveriksi. 

Saatiin uudet jumppaohjeet ja aloiteltiin jo niiden mukaisia treenejä. 

tiistai 16. lokakuuta 2018

Vapaapäivän treenit

Kävin Giblin kanssa ulkokentällä. Otin renkaan mukaan yksinkertaiseen hyppykuvioon. Testasin 180 asteen käännöstä kahdella hypyllä ja siitä renkaalle menoa. Kun rengas tuli yhtään hankalamman kuvion jälkeen (= käännöksen jälkeisen hypyn jälkeen), koira meni ali tai sivusta. Kun en hyväksynyt, Gibli jäi tarjoamaan eri variaatioita eli hyppäämään kahdeksikkoa renkaan ali ja vierestä jne. Meni hetki, että sain sen lopettamaan. 

Älysin, että ei se rengasta vielä osaa. Laitoin renkaan osaksi hyppytekniikkasuoraa ja olin eri paikoissa lähettämässä. Näin saatiin onnistuneita suorituksia. Muuta ei sitten tehtykään. Täytyy tuo rengas opettaa huolella ihan alusta saakka. 

Lystin jätin kotiin. Hieroin siltä tänään selästä kaksi triggeriä pois, joten jätin kotiin lepäämään.

Kävin itse omt-fysioterapiassa aamulla. Ei saisi nostella mitään eikä istuminenkaan tee hyvää. Plääh.

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Ulkoilua ja pohdiskelua

Perjantaina käytiin pitkä lenkki, lauantaina kaksi. Viikolla en oikein ehtinyt. Selvästi kaikilla oli moiseen tarvetta. Ilmat olivat erinomaiset, tänään 20 astetta.

Olen alkanut treenata (vasta nyt) maihinmenoja yllättäen ihan lenkillä ollessa. Lysti menee nopeammin kuin Gibli, mutta Gibli kirii. Motivaattorina oli ruokanappulaa, mikä kelpasi mainiosti molemmille. Pyysin Giblin välillä myös sivulle tai eteen. 

Tänään taas jumpattiinkin: punnerruksia, tassujen nostoja, pyörimistä vadin päällä, vatiin menemistä (nyt mahtuu Gibli kokonaan), kurreja ja pallon päällä eri asentoja. 

A:n ja puomin kontaktit mietityttävät yhä. Pähkäilen juoksu- ja pysäytyskontaktien välillä. Ylösmenoja voi tietty treenata joka tapauksessa. 

torstai 11. lokakuuta 2018

Vähän agilitya

Kävin Giblin kanssa agilityssa.

Ensin menin kepit x 4 eri kulmista. Yhdestä kulmasta tuli pari väärää sisäänmenoa, muuten koira osasi oikein.

Sitten harjoittelimme käännöksiä 45 cm rimoilla. Tuli hyviä ja huonoja käännöksiä.

Seuraavaksi oli välistävetojen vuoro, joita jouduimme uusimaan muutamaan otteeseen. Taaksetyöntämällä ne onnistuivat paremmin.

Lopuksi koira kiipesi keinulle ja sai siitä kehut.

Ulkomaanmatka ei palauttanut alaraajaani tuntoa eikä lihasvoimakaan ole ihan priima. Nyt kokeillaan fysioterapiaa.

Koiria jumppasin tässä yhtenä iltana. Hyvin ne muistavat reilun viikon tauon jäljiltä, mitä kuuluikaan tehdä.

maanantai 8. lokakuuta 2018

Las Palmas syys-lokakuussa

Myönnän, että matkakohteen valinta herätti hilpeyttä ja häpeää. Syy valintaan oli uteliaisuus. Mikä saa jotkut ihmiset matkustamaan Las Palmasiin tai Gran Canarialle yhä uudestaan - ja kuinka paikka on onnistunut pysymään valikoimissa yli 40 vuotta?

Tavoitteena oli yhdistää kaupunki- ja rantaloma. En halua paahtaa itseäni auringossa, joten muutakin tekemistä on keksittävä. Toisaalta tykkään uimisesta ja aalloista niin paljon, että meriveden on oltava reilusti uimalämmintä.

Las Palmas on ihan oikea kaupunki. Kaupungissa asuu 380 000 ihmistä ja esikaupungit mukaan lukien 670 000 ihmistä. Se näkyy. Hotellimme sijaitsi ns. turistikaupunginosassa eli reilun 2 km mittaisen hienohiekkaisen rannan vieressä. Turistikaupunginosassakaan ei ollut pelkäämiäni Suomi-baareja ja juopporemmejä, vaan tavallisia kauppoja, ravintoloita, hienosti hoidettuja katuja. Turistit olivat lähinnä Espanjan mantereelta. Rantakatu oli leveä. Ihmiset kävelivät ja hölkkäsivät sitä tai rantaviivaa pitkin.


Las Palmasissa on useita kaupunginosia. Suosituimpiin osiin oli meiltä matkaa noin 4 km. Matka taittui julkisilla busseilla, 1,40 euroa per nuppi per sivu. Bussit kulkivat tiheästi ja täsmällisesti sekä olivat erittäin siistejä. Pysäkeillä on digitaalitaulut, jotka kertovat, montako minuuttia on seuraavan bussin tuloon. Vegueta on ns. vanha kaupunki, jossa on vanha katedraali ja kapeita kujia. Trianassa on pitkä ostoskatu. Sellainen oli myös meistä noin kilometrin päässä, Av. José Mesa y López. Kaupungissa tai sen liepeillä oli 3 todella suurta ostoskeskusta. Nämä kaikki kolusimme.

Pelkäsin, että kaupungin koko näkyy meriveden laadussa, mutta pelkoni oli turha. Vesi oli hyvänlaatuiseksi kehuttua ja todella kirkasta. Ympäristöasiat on huomioitu ja ranta ilmeisesti jotenkin rauhoitettu, koska esim. mitään moottorivene-uimaleluja ei ollut tarjolla. Siellä oli hiljaista, musiikkiakaan ei soitettu. Hiekka lanattiin (ja puhdistettiin?) joka aamu. Aaltoja oli tarjolla surffareille ja uimareille rannan eteläosassa. Siellä kävimme kesyttämässä tyrskyjä. Kahdesti menin aallon voimasta kunnolla ympäri, silloin aalto pyöräyttää kerran sukelluksiin ja toisen kerran vielä jossakin pinnan alla. Kun sieltä sai hengittimet pinnan yläpuolelle, tulikin jo seuraava aalto. Hauskempaa kuin ikinä! Varsinkin, kun jäi niin matalalle, että jalat yltivät pohjaan. Punaisia lippuja kannatti kunnioittaa, tällöin meren virtaus on niin vahva, että vetää sukelluksiin.


Auton vuokrasimme kahteen otteeseen. Suositelluimmalta firmalta vaikutti Cicar, jonka auton saattoi varata etukäteen internetissä. Toimisto oli meitä lähellä ja homma toimi luvatusti. Vakuutusten omavastuu on 0 euroa. Päivän vuokra oli 31,78 euroa kolmioviselle autolle, useamman päivän vuokraamalla hinta olisi halventunut. Toisaalta parkkeeraaminen maksoi, joten emme ottaneet autoa vaivoiksemme pidemmäksi aikaa.

Kävimme katsomassa etelän turistikohteita, minne oli noin 55 km enimmäkseen 3-kaistaista moottoritietä pitkin, joka kulkee rannikon viertä. Eniten keskustelua herätti Playa del Ingles, dyynit ja pitkä ranta, mistä pääsi kävelemään Faron majakalle. Paikalla on runsaasti nudisteja, mikä yllätti. Kun saaren pohjoisessa oli taivaalla kumpupilviä, etelässä oli "siveltimen vetoja". Kävimme myös isossa Jardin Canarion puutarhassa, missä näimme vihreän papukaijan.


Toisena päivänä ajoimme saaren korkeimmalle vuorelle 2 km korkeuteen, missä lämpötila laski maltillisesti 18:aan, ja laskeuduimme sieltä luoteisrannikon uinuvaan kalastaja- ja turistikylään Agaeteen, missä oli kirkas pyöreäkivinen ranta. Vuoristoteiden oli varoiteltu olevan tiukkamutkaisia, kapeita ja tarkasti ajettavia. Kreikkalaisiin teihin verrattuna nämä olivat huomattavasti leveämpiä, kaikki moitteettomasti päällystettyjä sekä niitä reunusti kunnon kaiteet.


Ruoka oli suht edullista, täyttävä leipä 2 euroa, 2 lajin lounas noin 8 euroa, pizzat 8-11 euroa. Supersuosikkia ei kanarialaisista ruuista löytynyt, mutta ei siellä nälkä tule -  ja pizzat olivat hyviä. Hintataso oli kaiken kaikkiaan edullisempi kuin Suomessa. Alkoholi olisi ollut halpaa. Viinipullo 1,40 euroa, mutta emme panostaneet juomiseen. Hiusteni leikkuu maksoi 10 euroa, se voi maksaa myös vain 5 euroa.

Espanjankielestä oli hyötyä. Mm. ruokalistat olivat monesti vain espanjaksi eikä englanti riittänyt läheskään kaikkialla. Kiva oli myös poimia sana sieltä ja toinen täältä. Jatkan opiskelua.


Varjossa oli lämpöä iltamyöhäänkin vielä 23 astetta eli t-paidassa ja hameessa pärjäsi, päivisin varjossa noin 26 astetta, auringossa enemmän. Enimmäkseen oli aurinkoista, vaikka taivaalla näkyikin koko ajan pilviä. Lyhyt varjoinen hetki helpotti. Perjantai oli pilvinen päivä ja illalla ripeksi jonkin aikaa. Las Canterasin rannalle tuulee koko ajan, mikä viilentää ihanasti. Toisaalta, jos viilennystä ei kaivannut, riitti, että siirtyi yhden talorivin taakse tyyneen paahteeseen. Merivesi oli 23-24-asteista. Se oli sopivan lämmintä uimiseen, mutta ihan loputtomasti siinä en tarkene lillua. Merivesi on viilenemään päin, joten talvella en sinne matkustaisi polskimaan.

Koirat olivat luottohoitolassa. Ne olivat viihtyneet hyvin. Kummankin mahat ja Lystin tassut pysyivät kunnossa. Ei tarvinnut varalla olleen isän hakea niitä luokseen kesken kaiken. 

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Jumppaa ja agilitya

Samoilla teemoilla jatketaan. 

Iltaruuasta on tullut kiposta syöttämisen sijaan jumppatuokio. On kiva katsoa, miten molemmat koirat etenevät. 

Eilen ja tänään kävin Giblin kanssa treenaamassa. Niitä samoja käännöksiä siivekkeen ympäri. Vasemmalle on edelleen huonompaa, mutta sain luotua kivaa draivia. Välistävetoja treenattiin myös, inhoan niitä itse eikä ne Giblillekään vielä kolahtaneet. Vahvistin leluun tulemista, kun koira tuli luokseni eikä hyppinyt "automaattisesti slalomia". 

Eilen teetin nurmikolla vielä 12 keppiä, mutta taidan ne muuten siirtää jo varastoon. Nurmi ei enää kuiva kunnolla ja pelkään liukastumista. Palkaksi Gibli sai noutokapulan, joka kelpasi hyvin. Ehkä sitä kautta saan noudon ikään kuin vahingossa opetettua? Puruote sillä elää kovasti, mikä näkyy myös lelun mälväämisessä. Siinä missä Lykky oli kuin haukkaava hippo (suu auki ja kiinni ja siinä on ja pysyy), Gibli hompsii ja mälvää. Toisaalta ei siitä mitään varjeluskoiraa tehdäkään, joten sinänsä sama minulle, mutta nouto on hankalampi opettaa.

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Agilitya

Kävin agilitykentällä eilen ja tänään.

Lauantaina treenasin Giblin kanssa käännnöksiä. 45 cm menee just ja just. 180 asteen käännös 2 hypyllä oli hyvä. 4 kepillä tehtiin lähestymisiä 1-2 hypyn kautta klo 4-8:sta. Gibli oli niissä hyvä! Lysti sai humputella lopuksi, ravistella lelua ja juosta sen kanssa karkuun.

Tänään ohjelma oli suht samaa käännösten treenausta. Takaakierrot ovat mainiot, mutta toiseen suuntaan hypätessä eli hypyn jälkeen siivekkeen ympäri kääntyminen saisi olla etenkin vasempaan tiukempi. Slalomit meni nyt kuin vettä valaen. Välistävedot taakse työntämällä ovat ok, jos olen ajoissa. Välistä vetämällä ne ovat vaikeampi, ovat aina olleet itsellenikin niin ärsyttävät ohjata. Eka kertaa tein näitä. Gibli olisi tarjonnut slalomia. Keppikulmia treenattiin nyt 8 kepillä klo 4-8 väliltä. Tuli erheitä ja onnistumisia.

Olen jumpannut molempien kanssa.

Alaraajaani sirittää ja puuduttaa yhä. Käveleminen on "parasta".

torstai 20. syyskuuta 2018

Jumppaa

Olen jatkanut koirien jumppaa. Laitan ylös, missä mennään.
  • Ristikkäisten jalkojen nostot: Gibli hamuaa käsiä, mutta tänään jo hyviä toistoja. Jkv puolieroa. Lystillä vaivatonta nostelua, tosi kepeät tassut. Luulen, että se nostaa niitä melko itsenäisesti.
  • Tassujen annot: Lysti on tehnyt "Lassiet" aiemmin vain vasemmalla etutassulla, eilen oppi antamaan myös oik. tassun. Gibli hoksasi tänään ja systemaattisesti läpsi molemmilla etutassuillaan.
  • Iso jumppapallo: Lysti makaa luottavaisena meritähtenä. Gibli tasapainotti itsensä äsken hyvin istumaan ja seisomaan.
  • Jumppatyynyllä käännökset: Giblillä yhä vähän puolieroa, ts. toiseen suuntaan sukkela, toiseen ei, tasoittumassa. Lysti symmetrinen.
  • Pikkujumppatyynyillä punnerrukset molemmilla hyvät.
  • Kurret ja karhut ok.
  • Vatiin meno: Giblillä menee takatassut, etutassut tänään reunalla. Lysti on niin iso, etten kiusaa.
  • Vadin päälle: Molemmat istuvat ja seisovat ja laittavat joko etu- tai takatassut.
  • Käsikosketukset ok.

sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Kiitos Lysti!

Halusin päättää Lystin kisauran jotenkin muuten kuin hiipumalla pois kisakuvioista ja muistamatta, milloin viimeisin startti olikaan. Piirinmestaruuskisoissa oli tarkoitus nauttia viimeisimmästä startista, mutta tassu oli pahasti rikki. 

Ilmoittauduin täksi päiväksi hyppärille. Heräsin 5.35 pirteänä. Otin pojan matkalta mukaan ja tavallaan ympyrä sulkeutui. V. 2010 alkaen hän on ollut ajoittain kisoissa mukanamme.

Startista lähdin Lystin kanssa yhtä aikaa, koska en halunnut joutua sanomaan mahdollisesta varastelusta. Tämän vuoksi toinen hyppy kierrettiin pidempää kautta. Improvisoinnin avulla sain Lystin jatkamaan oikein ja sehän on etevä lukemaan ajatuksia. Tuo alusta on Lystille vieras, pidän siitä kyllä, mutta Lysti teki hypyillä töitä enemmän kuin nuorempana olisi tehnyt.


Tehtiin nolla ja oltiin neljänsiä. Palkkasin rakkaan kisakaverini hyvin. Poika otti valokuvan. Herkistyin.


Kotimatkalla mietin yhteistä kisauraamme. Tikkinen on ollut se koira, jonka kanssa on yhdessä opeteltu laji ja josta kuoriutui valtavan luotettava kisakaveri. Uran lopettaminen harmittaa, koska yhteistyö on parhaimmillaan. 8 kisavuotta on etuoikeutetun pitkä ura. Silloin, kun aloitimme, oli vielä ihan tavalliset videokamerat. Nyt 391. kisastarttimme video otettiin kännykällä. Pääsimme tasolle, josta en ikinä voinut kuvitellakaan, vaikka molempien sairastelut tekivät urasta repalaisen. Tikkinen teki jotenkin itselleni salaa upean uran: AVA, AVA-H, piirinmestari, Belgianpaimenkoirayhdistyksen 2. paras agilitykoira, belgianpaimenkoirien MM-edustuspaikka tänä vuonna, 6 yksilö-SM-kisat, Suur-Savon Kennelpiirin paras agilitykoira 2 vuotena, oman seuran vuoden arvokisamenestyjä, 2 vuotena paras maksi-agilitykoira ja seuran vuoden agilitykoira.

Vieläkö kisaan Lystillä? Tuskin. Lajitreeniä olisi tehtävä, jotta kroppa olisi valmis kisaamaan. Treenit alkavat tuntua liian rankoilta. Loukkaantumisriski kasvaa koko ajan, niistä toipuminen pitenisi. Sellaista imua esteille ei enää ole kuin aiemmin - eikä tämän ikäisellä koiralla enää tarvitsekaan olla. Mössykkäin on ansainnut mukavat eläkepäivät.

Mielestäni agility teki Lystille kaikkinensa hyvää. Se on sen avulla vahvistunut ja selättänyt monta pelkoaan. Ja varmasti sai monta kertaa kuulla ja tuntea olevansa maailman paras koira. Luopuminen agilitysta Lystin kanssa on haikeaa. Siinä on liikaa syksyn makua.

Mitä kisaurasta jää jäljelle? Syvä kiitollisuus kaikista näistä vuosista. 

- Mennään Lysti illemmalla kevyelle metsälenkille.

lauantai 15. syyskuuta 2018

Agilitya ja jumppaa

Toistan itseäni otsikkotasolla. 

Giblin kanssa treenasin ulkokentällä. Hyppytekniikkana hyppyytin kokoamista kaarteessa. 

Toisena tekniikkana harjoitutin siivekkeen ympäri pyöritystä. Rima oli siinä 40 cm. Metrin vauhdilla Gibli taipuu nätisti. Siivekkeen ympäri pyörittäminen oli ainakin vuosi sitten kuuminta hottia pentujen koulutuksessa, mutta tarkoituksella sen skippasin pennun kroppaa säästääkseni. Lisäksi Lykyn kanssa treenit aloitettiin tismalleen saman ikäisenä kuin Giblillä ja se kääntyi koko kisauransa pienesti. Luulen sen suuren koon auttaneen, hypyt olivat suhteessa pienempiä.

Takaisin Giblin treeniin: Kepeille menemistä harjoitin hypyn kautta kellonajoista 8, 7, 6 ja 4. Näitä teetin 4 kepillä. Lopuksi pujottelutin 12 keppiä määrän muistutukseksi.

Gibli tuntuu toistaiseksi omaavan mukavan luonteen. Havahduin yhtenä päivänä, ettei se ole purrut minua vielä kertaakaan tosissaan. Terävyys ei ole kovinkaan pinnassa. Siinä mielessä Lykky oli aivan eri kaliiberia, kaikella rakkaudella sitä kohtaan. Ikävä ei ole lakannut vieläkään.

Tänään treenin jälkeen jäähdytellessä Giblin letkeästi vieressä ravatessani mietin, että tässä sitä kävellään Pienen Ystäväni kanssa.

Illalla jumppasin molempia jumppapallolla. Gibli löytää paremmin tasapainon kuin tuossa alla olevalla ensimmäisellä kerralla. Lysti on maltillisempi ja saa venyttää ja pyöristää rintarankaansa.




Jalkaani ei ole palannut tunto. Vielä se liikkuu tahdonalaisesti.

perjantai 14. syyskuuta 2018

Agilitya ja jumppaa


On jumpattu. Keskiviikkona ulkoiltiin pitkästi.

Torstaina Gibli oli agilityn ryhmätreeneissä. Hyppyytin renkaan muutaman kerran. Pujottelutin kepit. Sitten mentiin rataa, jossa oli päällejuoksu ja muutama käännös. Gibli oli mainio eikä enää kiinnostunut katsojista.

Tänään kävin teettämässä taas kepit. Nyt otin eri kulmia ja eka kerran kepit hypyn kautta. Se jättää usein viimeisen välin pujottelematta. Plääh. Kiipeilytin myös keinua. Hypyillä treenasin tiukkaa käännöstä. 35 cm rimalla ilman vauhtia sujui. Siitä etenemme hissukseen.

Lystillä en agilitya teettänyt ja sydäntä särki.

Olkapäätäni ei sitten toistaiseksi leikata, mutta ei sillä tartte mitään yläkautta heittääkään. Vasemmasta säären sivusta hävisi tunto aamulla eikä ole palannut sen jälkeen, liike on onneksi normaalia. Takapuoleen ja ristiselkään vihloo, joten selästä se nyt sitten taas on.

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Kertaus

Aamun sumuisina ja varhaisina hetkinä silmissäni siinsi eilinen treeni, jolle kaavailin Lystille persjättöjä ja Giblille kertausta. Perillä odotti esteistä siivottu halli, jonne kannoin 3 hyppyä, kepit ja keinun.

Lystille teetin muutaman hyppytreenin ja vahvistin keinua.

Giblin kanssa mentiin keppejä, joista ei aluksi tullut mitään. Sitten se taas keksi, mitä pitää tehdä. Tämän jälkeen saatiin 3 onnistunutta toistoa. Sitten treenattiin eilistä päällejuoksua vaihtelevalla menestyksellä. 180 asteen käännöksissä on treenattava varmaan alkeista alkaen. Ei tuo Giblikki kyllä mikään luontainen kääntyjä ole. Lopuksi palkkasin sitä nakilla keinulle kipuamisista. Enkä vieläkään tiedä kuinka treenata A:ta ja puomia. Ylösmenoja tietty kannattaisi vahvistaa.

Jonkin ajan päästä käytiin metsälenkillä. Koirat uivat. Eivät kovin pitkään, koska vesi on jo kylmempää. Reissun jälkeen pesin molemmat.

lauantai 8. syyskuuta 2018

Alen Marekovic ja samaan otsikkoon kommenttiongelma

Ensinnäkin pyydän anteeksi julkaisemattomia kommentteja. En ikinä tiennyt sellaisia saaneeni ja kolmanneksi kiitän Satua, joka asiasta laittoi blogiinsa. Blogger ei siis enää lähetä sähköpostia, että "kommentti odottaa tarkistusta". Sinne on hukkunut Lystin syntymäpäiväonnitteluja ja monia muita terveisiä. Nyt ne on julkaistu. Kiitän jokaisesta! Luulin vaan blogin pitämisen olevan jo niin vanhanaikaista, ettei kukaan enää jaksa lukea tai kommentoida.

***

Sitten koirajuttuihin. Alen Marekovic tuli meille kouluttamaan. Osallistuin Giblillä. Oli haikeaa saada nauttia malinois-agilitysta pitkästä aikaa. Kuuntelin Def Leppardin tätä mennessäni. Laittaisin tähän sanat, mikäli en pelkäisi tekijänoikeusrikkomusta. Täältä löytyy sanatkin.

Giblillä on menty max 3 esteen "ratoja" tyyliin hyppy, hyppy & putkeen ja 6 hypyn rinkulaa. Rimat on nostettu 55 cm:iin pari viikkoa sitten. Viime viikonloppuna se meni ekan kerran 12 keppiä. A:ta ja puomia ei ole menty lainkaan, keinua pelkästään yksittäisenä ilman vauhtia. Vappu on tsekannut meidän hyppimisiä ja sain eilisiltana siunauksen, että koira on niin valmis (kropan hallinta ja tekniikka), että sillä voi alkaa mennä rataa.

Alen oli tehnyt hyppyradan, jolle vaan tupsahdettiin ja alettiin mennä muutaman esteen pätkissä. Rimat olivat 50-55 cm:ssä. Gibli hyppäsi ensimmäisen kerran elämässään siivekkeen ympäri, pitkittäisen päällejuoksun, täysikorkean pakkovalssihypyn jne. Radalla oli paljon persjätön paikkoja, mitä tehtiin myös. Rimaherkkä se on samaan tyyliin kuin Lykky, mutta ei niitä lentämällä lentele. Silloin tällöin yksi ja helposti löydän syyn itsestäni. Ihmettelin sen osaamista. Käytännössä pakasta repäisty koira ja noin vaan suoritti. Siitä on tullut salaa Ihan Oikea Agilitykoira. Ehkä tosiaan menee niin, että ohjaukset ovat koirille loogisia ja ohjautuminen niiden mukaan tulee syntyjään?

Huojentavaa oli huomata, että Gibli ei välittänyt radan vierellä olevista koirista, vaikka ne olisivat äännelleet radalle pääsemistä odotellessaan. Radalle mennessään Gibli tosin parin kertaan kiljaisi suunnitellessaan ihmisten niskaan kipuamista. Se myös käynnisti häntänsä.


Tässä on toinen osa.

Opit:
  1. Opeta koiralle jarru (hypyltä 180 asteen käännös). 
  2. Palkkaa myös kädestä.
  3. Pitkittäisen hypyn päällejuoksun opetus
  4. Anna tilaa hypätä esim. persjätön ennen ja jälkeen.
  5. Pakkovalssi toimii, älä peruuta, koira kiertää toisen siivekkeen tällöin kauempaa.
Sitten käytiin jäähdyttelylenkillä, millä Gibli käyttäytyi hienosti. Kotona vaihdoin koiran ja lähdin Lystin kanssa isoon yleisötapahtumaan, missä se käyttäytyi todella hienosti. Ihmettelen monia mulkkuja, jotka kävelevät miltei hännän päältä. Luottavainen Lysti ei ole niin pieni, ettei sitä huomaisi, oli aivan vieressäni eikä kenenkään edessä.

Ainiin, ja ollaan me jumpattu! Molemmat saivat seikkailla jumppapallon päällä - muutakin jumppaa on tehty.

tiistai 4. syyskuuta 2018

Agilitya

Giblin kanssa treenasin agilitya.

Ensin mentiin kisakepit, joissa oli alkuun vähän hakemista. Kun koira hoksasi ekan kerran, meni heti perään toinen kerta oikein, samoin kolmas, mihin lopetinkin. Eka kerralla se selvästi mietti, kerta kerralta nopeutui. Vaihdoin itse puolta. 

Sitten tehtiin hyppytekniikkana Sveitsin lippua, mikä sujui silmiini hyvin. Olen itse tosi toispuoleinen ihminen. 

Sitten 3 hypyllä slalomit molemmin puolin x 1 ja kahden vierekkäisen hypyn hyppäämistä valssilla ja kääntämällä. Rimat olivat 55 cm:ssa, yksi hetken 60 cm:ssä. Gibli on edelleen yhtä tarkka rimojen kanssa kuin Lykky. Lystin jäljiltä joudun tosissani skarppaamaan.

Lopuksi harjoittelimme keinua ja A:n ylösmenokontaktia

Lystin kanssa ollaan päästy jo kävelyille. Tassu kestää taasen.

maanantai 3. syyskuuta 2018

Gibli puuhaa ja Lysti toipuu

Lauantaista tuli niitä ajantappopäiviä, jolloin etukäteen on ajatellut kisaavansa, muttei kisaakaan.

Laitoin Giblille aamulla 12 keppiä ekaa kertaa elämässään ja sain onnistumisen videolle.


Otin videolle myös sen, miten paljon Lysti tykkää tassun raplaamisesta. 


Tottistelin Giblin kanssa ja otin sitäkin videolle. Seuruu elää hirveästi ja myös minun toimintani näyttää tosi levottomalta. Myöhemmin piilotin Giblille katsomoon lelun narun, minkä se löysi ja otti suuhunsa. Voisin sitä ilmaisua opettaa.

Sunnuntaina olimme kisaturisteja, tarkoituksena opettaa Giblille välinpitämättömyyttä koiria ja muita ihmisiä kohtaan. Aika hyvin onnistuimme, mutta muutaman kerran koira innostui vatkaamaan häntäänsä tosi vauhdikkaasti.

Sunnuntai-iltana Lysti kesti asfaltilla kävelyn pelkän laastarin avulla ja tänään ontui sorallakin vain vähän. Tuo kuva on otettu aamulla. Tuo musta piste ei ole tikku, vaan rahka. Kaikki tuo vaaleanpunainen anturan vieressä on uutta nahkaa. Että jos joku miettii, miksi allergisia koiria ei voisi käyttää jalostukseen, niin voi samalla miettiä, mitä se koiran elämä pahimmillaan on.


lauantai 1. syyskuuta 2018

Voi itku tuota Lystiä

Sunnuntaina kesken iltalenkin Lysti yhtäkki nosti tassunsa ilmaan ja linkkasi. Puolet pääanturasta puuttui. Täällä kaupunki on siistinyt trimmerillä tienvieruskasvit mataliksi, mm. jokaisen pylvään ympäriltä, missä nämä tassuttelevat ja haistelevat. Epäilen, että Lysti sai jonkin katkaistun putkikasvin nestettä tassuunsa, mikä nosti sukkelaan rakkulan, mikä räjähti. 

Sen jälkeen olen tassua paketoinut. Välillä sinkkisalvaa ja välillä keittosuolahaude vetistävään vereslihaan. Tassu on ollut hirmuisen arka. Voi vaan omalle kohdalle kuvitella, miltä palovamma tuntuu. Lysti nostelee huuliaan ja klaksii hampaillaan ilmaa, kun lähestynkään jalkaa. Pakko sitä on hoitaa ja siteitä vaihtaa. En pelkää sen purevan, näen hampaiden näyttelyn ilmoituksena siitä, että ole nyt hyvä ihminen varovainen. Operaation jälkeen Lysti heiluttaa häntää ja nuolee hyvitykseksi. Ostin keittosuolaliuosta, jolla irrottelen siteitä, sen ei pitäisi kirvellä. Tulehtuneelta jalka ei toistaiseksi näytä.
Jalka toissapäivänä, valkea on sinkkisalvaa.
Siklosporiinia meni välillä 5 päivänä viikossa. Nyt se on ollut pakko nostaa 7 päivään viikossa, minkä johdosta Lystiä närästää enemmän. Heti, kun se pääsee muovipussitetulla jalallaan ulos, se ahmii ruohoa. Välillä se on oksentanut. Että tässä sitä tasapainoillaan sivuvaikutusten ja hoitovaikutusten välillä.

Tällainen Lysti oli ennen tassurikkoa. Lystillä on tapana ottaa vauhtia ja syöksyä kaula edellä maahan. Nyt sain sen videolle.

Tänään olisi ollut piirinmestaruuskisat oman seuran kentällä. Olin kaavaillut niitä Lystin viimeisiksi kisoiksi. Ympyrä olisi sulkeutunut. Aikoinaan, keväällä 2010, aloitettiin myös omissa kisoissa. Nyt on aika haikea olo. Mietin, käynkö vielä yksissä kisoissa vai oliko Lystin ura tässä. Tassutaukojen jäljiltä lihaskunto ei ole sellainen kuin pitäisi. Tämä herättää monenlaisia ajatuksia. Agilitykisojen tahdittamat viikonloput alkavat muuttuvat joksikin muuksi, kun  "yhtäkkiä" ei olekaan kisakoiraa.

***
Molemmille koirille oli varattu tiistaiksi fysioterapia. Lystiltä se jäi väliin tassun vuoksi. Gibli rauhoittui alkuinnostuskiljumisen jälkeen käsittelyyn. Sillä oli helposti avautuvat urheilukoiran "tyyppijumit" lapojen rangassa lapojen seutuvilla ja rinta- ja lannerangan taitekohdassa. Seuraava aika varataan tarvittaessa, mutta säännöllistä tsekkausta koira ei tuossa kunnossa tarvitse.

Aika vähälle taisi jäädä treenit viime viikolla. Maanantaina en tainnut tehdä mitään viikonlopun jäljiltä. Tiistaina oli fysioterapia. Keskiviikkona lepopäivä. Torstaina en päässyt agilitytreeneihin. Perjantaina tein Giblille pitkän jäljen, joka meni ihan päin peetä. Luulen koiran jäljestäneen enemmän pupun kakkaa kuin makkaroita. Tein sen jälkeen 15 m pitkän suoran paikkausjäljen runsailla nakeilla. Sillä ei sentään eksytty.

Urheilukoirien jumppaa on sentään jatkettu. Gibli treenaa salaa. Se oli kaivanut jumppatyynyn laatikon sohvan alta, repinyt laatikon ja kuljettanut jumppatyynyn matolle. Luultavasti jumppatyyny on ollut yhteistyökyvytön, koska Giblin oli täytynyt kurittaa sitä hampaillaan. Ilma ei enää kestä sisällä.



sunnuntai 26. elokuuta 2018

Pitkä kävely, kuvia ja agilitya lisää

Eilen kävimme pidemmällä kävelyllä. Lämpö yllätti metsässä, jonne ei tuullut. Otin kuvia.



Tänä aamuna teetin Giblillä 8 keppiä. Täytyy kiireen vilkkaa lisätä ne 12:een. Nyt koira lopetti kuudennen jälkeen monta kertaa.


Sitten teetin slalomia. Se tuntuu yhä varmemmalta, vaikkei ehkä näytä siltä.

Lystillä teetin A:ta ja hyppyytin slalomin kerran suuntaansa. Säästin tassua ja kroppaa. Illalla sen tassu oli ihan auki. Voi itku.

lauantai 25. elokuuta 2018

Jumppaa, tottista, uimista ja vähän agilitya

Lystin tassu alkaa olla toipumisen rajamailla, mutta koko viime viikon olen tassua paketoinut ja rasvaillut. Koiraparka on ollut ulkona minimiliikunnalla.

Olen jatkanut molempien koirien kanssa jumppaa. Lystille temput ovat vanhoja tuttuja, Gibli edistyy. Se osaa mennä jo seisomaan vatiin tai vadin päälle eikä enää kalua nakin hajuisia käsiäni niin paljon, kun nostelen tassuja. Käsikosketuksen = nuolaisun se on oppinut siinä sivussa.

Olin ilmoittanut Lystin täksi päiväksi koiranäyttelyyn veteraaniluokkaan, mutta koska tassu on toipumisen rajamailla, peruin kekkerit. En ole sen hampaiden näyttämistäkään harjoitellut, joten sympaattinen Mössykkäni olisi voinut väläyttää esiin takahampaatkin äänen säestyksellä. Ei olisi ollut kivaa kellekään. Mutta minusta se on kaunis, ikäisekseen hyväkuntoinen ja kauniisti käyttäytyvä koira, joten mielelläni olisin sitä esitellyt.

Giblin kanssa olen tottistellut. Meille sattui kentälle oiva häiriö, noin viisi larppaajamiestä (?), jotka taistelivat jesarilla päällystetyillä 1,5-metrisillä miekoillaan. Gibliä ritaritaistelut eivät kiinnostaneet ensihavainnon jälkeen.

Giblin kanssa ollaan uitu, minäkin. En siellä enää mielelläni läträä, mutta vielä ei ole niin kylmää vettä, että kävisi luihin ja ytimiinkään.

Aamulla ajoin Giblin kanssa agilityyn. Laitoin 4 kisakeppiä kentälle ja odotin hoksaamista. Pian näin kävikin ja pääsin palkkaamaan koirani. Lisäsin perään 4 keppiä. Pienen hakemisen jälkeen Gibli keksi juonen ja pujotteli 8 keppiä putkeen. Palkkasin sen haltioituneena. Kovasti teki mieli ottaa uusinta, mutta päätin lopettaa treenin siihen ja jättää hautumaan.

Seuraavaksi virittelin renkaan ja hyppyytin sen läpi muutamaan otteeseen. Jos laitoin lelun maahan, koira syöksyi renkaan alitse, muuten hyppäsi hyvin. Odottelen uusia hyppytekniikkaohjeita, joten en oikein vielä osaa edetä. Gibli paahtaa melkoisilla loikilla enkä ole varma, olisiko parasta ottaa takapakkia ja malttia. Tämä video on viikon takaa. Hyppyjen päässä on putki.


Lopuksi tottisteltiin. Kyllä se seuruu sieltä hiljalleen löytyy.

Lämpötila on nyt oiva treenaamiseen, mutta en mahda sille mitään, että syksymelankolia iskee taas. Tove Janssonin Syyslaulussa on oivat sanat.

maanantai 20. elokuuta 2018

Jumppaa ja Lystin tassu rikki

Ilmoittauduin urheilukoirien jumppakurssille, mikä toteutetaan verkossa. Sitä vetää eläinfysioterapeutti Tanja Pitkänen. Kurssi kestää tämän vuoden loppuun. Jumpat videoidaan ja lähetetään kommentoitaviksi.

Olen jumpannut koiriani satunnaisesti silloin, kun "ei ole pakko". Vaivoja olen hoitanut kiltisti ohjeiden mukaan. Jumpan täytyy olla systemaattisempaa, mihin ajattelen kurssin motivoivan. Teetän liikkeet molemmilla koirillani. 

Lykyn agilityuranhan aikoinaan keskeytin, kun koira oli 1,5-vuotias. Puolen vuoden jumpan jälkeen sen ymmärrys kropastaan oli riittävällä tasolla agilitya ajatellen. Sen kropanhallinta olikin sittemmin ilmiömäistä ja rajusta vauhdistaan huolimatta se sai harrastaa hyvin terveenä. 

Eilen ja tänään on jumpattu ohjeiden mukaisesti. Kaivoin pukuhuoneen penkin alta jumppatyynyn ja aloin kuvata. Gibli esitti vanhat temput. Alla on video kohelluksestamme.


Lysti sai sen verran nakkeja, että sen maha meni sekaisin (pahimmillaan kehittää haimatulehdusta) ja herätti minut yöllä monta kertaa. Lisäksi sen yksi tassu on auennut. 

Giblin kanssa tottistelin taas tänään. Samoissa mennään. Ollaan ihan alkeistasolla verrattuna siihen, missä Lykyn kanssa aikoinaan oltiin samassa iässä.

lauantai 18. elokuuta 2018

Muitakin treenejä

Keskiviikkona tottistelin ihan kentällä Giblin kanssa. Panostin myös leikkiin. Seuraamista mennään edelleen namittamalla. Paikallaan pysyminen on hyvällä mallilla. Luoksetuloa ja jääviä harjoitellaan. Liikkeestä istuminen ja pysähtyminen ovat ihan vaiheessa.

Lystin kanssa treenasin rallytokoilusta sivulta eteen tulemista. Muistutin sille paikallaan pysymistä eri asennoissa, vaikka kiersin sen ympäri, ei se mitään muistutusta tarvinnut.

Lysti on liikkunut vähän epäpuhtaasti viime viikonlopun starttien jälkeen. Aamulla paikansin vian toiseen (en nyt muista kumpaan) takajalkaan, jota ennenkin olen katsonut sillä silmällä. Kynsiä leikatessa jalka väsyy nopeammin, erityisesti liukkaalla lattialla. Ensi viikolla on fysioterapia, saadaan tällöin lisäselvyyttä.

Tänään kävin agilityssakin Giblin kanssa. Harjoiteltiin nopeavauhtisempia hyppyjä, käännöstä, takaakiertoa ja keinua. Keinulla pitää vauhtia lisätä hiljalleen, jotta koiruus oppii jarruttamaan. Normaaleja keppejä Gibli ei tajunnut vieläkään. 2 x 2 -kepeillä sain sille kuitenkin onnistuneita toistoja.

Lystin kanssa tein niitä sivulta eteen tulemisia vielä pidemmän kaarroksen kautta. Tulomatkalla tuumin, että en ehkä kuitenkaan ala sillä rallyssa kisaamaan. Tokoilusta Lysti ei ikinä nauttinut, vaan pelkäsi kaikkea mahdollista pientäkin häiriötä. Rallyssa se toki saa olla lähempänä ja sitä voi kehua, mutta vaikea kuvitella, että se sillä tavalla syttyisi. Tai että minä syttyisin niin paljon, että sen vuoksi ajaisin kisaamaan. Liikkeitä toki voidaan tehdä.

Treenin jälkeen käytiin uimassa. Lämmintä oli peräti 24 astetta. Vesi oli niin lämmintä, että olisin voinut uida itsekin, jos olisi ollut uikkarit matkassa. 

torstai 16. elokuuta 2018

Tomba treenaa

Otin Giblin ryhmätreeneihin. Jätin Lystin kotimieheksi. 

Tehtiin rataa meille soveltuvin osin eli 2-3 hypyn loivaa kaarrosta putkeen ja uutena takaakiertoja. Rimat olivat 50 cm:ssä. Hyvin se Gibli selvisi. Hirmu tarkka se on ohjaamiselle edelleen. 

Treenikavereita oli katsomassa. Gibli jaksoi silti keskittyä minuun eikä rynnännyt heitä liehittelemään ja pussailemaan. (Paitsi kerran otti lähdöt koutsia kohden, mutta palasi huudostani.) 

tiistai 14. elokuuta 2018

Ihan kameran kanssa

Gibli on mennyt 6 keppiä kotipihalla niin hyvin, että otin ihan kameran mukaan hallille, jotta saan videoitua sen ensimmäiset oikeat kepit. 

Ensin tehtiin slalomia. Rimat oli 50-55 cm. Vasemman käden ohjauspuoli meni oikein kerrasta, oikea puoli vaati muutaman toiston. Sokko-u-putki tehtiin pitkästä aikaa kääntymisineen. Puomin alastulolla treenattiin oikeaa paikkaa.

Lopuksi tehtiin keppejä. Tai Gibli juoksi niiden ohi. Pari kertaa se löysi tiensä yhden keppiparin välistä. En saanut ikuistettua heurekaa, jota ei tällä kerralla siis tullut.

Kotipihalla testattiin omilla kepeillä. Niillä taas sujui. No, vielä Gibli hoksaa.

Lystin kanssa tehtiin puomia ja sitten leikittiin.

Oli +19. Passeli treeni-ilma.

lauantai 11. elokuuta 2018

Tikkinen kisoissa

Olimme Lystin kanssa omissa kisoissa. Lämmintä oli yli 25 astetta.

Eka rata oli hyppäri. Siinä oli ansakohtia, jotka selvitimme. Esim. kepeille lähettämisessä saattoi avata suunnan putkeen, mutta Lysti uppoutui pujottelemaan, kuten kuuluu. Tein sitä ennen persejätön. Yksi rima tipahti, millä vitonen ja viides sija. Loppusuoran Lysti tuli hitaamman oloisesti kuin parhaina vuosinaan.

Toinen rata oli agilityrata. Siinäkin Lysti teki mainiota työtä, otti kontaktit tarkasti ja ohjautui hyvin. Intouduin taas tekemään yhden persjätön. Kepeille lähettämisessä olin epätarkka. Lisäksi Lysti tiputti viimeisimmän riman, käännähti sen päällä katsomaan minua.10 vp. Kehuin sen silti maalissa.

Olin eilisiltana ehtinyt ilmoittaa meidät ensi viikonlopun kisoihin kahdelle radalle. Ehkä mennään vain hyppäri tai sitten ei. Piirinmestikset on 1.9. Sinne tähdätään. Minulla on vahva tunne ja ajatus, että Lystin on aika siirtyä hömpöttelyaksaan. Haikeaa. Mutta en halua olla se, joka kiskoo kaikkensa yrittävää eläkeläisikäistä koiraa perässään. 

Kotona odotti virkeä Giblikki. Sen kanssa kävimme uusilla seuduilla kävelemässä. Ei pitkästi, koska tuolla tosiaan tarkenee. Kotipihalla testasin 6 keppiä eri kulmista. Ne ovat jo suorassa linjassa. Lisäsin nyt häiriötä eli liikuin (tämän olisin voinut tehdä aiemminkin). Aluksi Gibli jätti keppejä väliin, sitten pujotteli opetetusti.

torstai 9. elokuuta 2018

Ryhmätreeniä

Otin molemmat koirat mukaan ryhmätreeniin. Lystin kanssa menin sisällä radan, Giblin kanssa toisella vuorolla ulkona slalomia ihmishäiriössä.

Radalla oli 20 estettä, esteiden ohituksia ja käännöksiä putkien edessä. Yksi välistävetokin oli. Lysti teki nollalla läpi. Hiottiin sitten välistävetokohtaa. Halusin kokeilla siihen japanilaista ja se toimi hyvin. Persjätöissä ei ollut ongelmia. Lysti on kyllä ihana koira!

Giblin kanssa kokeilin slalomia. Suorassa linjassa se ei nyt osannut, mutta vähän esteitä kääntämällä osasi. Nyt muut ihmiset eivät olleet niin houkuttelevia kuin aiemmin. Kotipihalla se meni 6 keppiä 4 kertaa. Panostin palkkaukseen.

tiistai 7. elokuuta 2018

Rokotus

Kävin Giblin kanssa rokotuksilla. Painoa on 21 kg ja koira näyttää passelin painoiselta. Se kiljui taas, koska ei pysynyt nahoissaan ihanan eläinlääkärin osoittaessa kiinnostusta sitä kohtaan. Luulen, että muutama koira odotusaulassa suunnitteli pakoretkeä sinä aikana.

Illemmalla kävimme pitkästä aikaa metsäkävelyllä. Molemmat koirat nauttivat. Lysti on ihana, se ottaa vauhtia ja syöksyy ja liukuu kaulan sivu edellä nurmikolle piehtaroimaan. Yritän saada videolle.

sunnuntai 5. elokuuta 2018

Gilberto Tomba pujottelee

Giblillä on tänään oivallusten päivä. 

3.8. kuusi keppiä oli vielä liikaa, samoin suoran linjan havittelu. Helpotuksista huolimatta Gibli juoksi keppien ohi. Helteessä en pitkään raaskinut katsoa. Jätin kepit hautumaan.

Tänään yritin uudelleen ja *piu* - siinä se on. Kepit suorassa linjassa. Sitten sisälle viileään. (Pitäisi vielä saada heittokäsi kuntoon.)

Sitten Gibli yhtäkkiä osasi

On niin hyppytekniikkapainotteisia nuo meidän treenipyrähdykset, joten ajoin hallille "muuten" tänä aamuna.

Vahvistin Lystin keinua, slalomia ja loppusuoraa. Yllättäen se osasi välistävedotkin kevyellä käden sivuviennillä. Ei sellaista olla ikinä edes harjoiteltu.

Giblin kanssa harjoittelin slalomia todettuani eilen, ettei sillä ole siitä hajuakaan. Aloitin siksak-kuviolla, minkä se meni kuin vanha tekijä. Palkkasin nakilla. Oikaisin hypyt nopeasti suoraan linjaan. Ja sehän tuli ja teki kerrasta oikein! Sitten tehtiin samaa oikean käden ohjauspuolelta. Rimat olivat 45-50 cm.

Keinua teetin myös namilla. Sekin alkoi positiivisesti sillä, että koira tarjosi keinun alastuloa ihan itsestään. Siinäkin tuli hyviä toistoja. Näitä alkeita on näköjään paras tehdä namipalkalla, muuten ajatus on lelussa.

Eilen kävin Giblin kanssa kahdestaan uimassa. Lystin turkki ei kuivu millään, joten en uita sitä joka päivä. Niin joo, uin räpylöillä, joilla pääsee lähemmäs koiran vauhtia. Siinä on vaan jotakin kivaa, uida koiran kuonon tasalla. Että täällä kaksi luontoeläintä lipuu menemään ihan veden pinnalla. Ja voi plääh. Takaisin tullessa rantauduimme pehmeään rantaan. Kun jalan laittoi "pohjaan", se upposi puoleen väliin pohjetta höttöiseen möhnään. Rohkeuteni loppui ennen muhjun loppumista, kovaa pohjaa en tavoittanut. Jotenkin meritähtimäisesti siniset räpylät levällään pääsin lopulta rannalle ruskeapilkkuisen suohirviön näköisenä.

Eilen jyrisi taukoamatta monta tuntia. Ukkonen ei tullut päälle. Ukkostutka Lysti tarkkaili tilannetta pikkuvessassa, missä laitoin sälekaihtimet kiinni, jotta luola olisi mahdollisimman pimeä.


lauantai 4. elokuuta 2018

Hyppelyjä

Heräsin aikaisin, kaadoin kahvit kurkkuuni ja lähdin hallille. 19 astetta on aika passeli treenausilma.

Giblillä teetin perussarjaa ja korkeuden arviointia *klik*. Jälkimmäisessä okseri oli 60 cm. Sitten harjoiteltiin keinua. Koiralla ei näytä olevan paljon käsitystä, mihin pysähtyisi. Pitää varmaan treenata kotona jollakin lankulla. Lopuksi harjoiteltiin paikoillaan pysymistä häiriössä (Lysti teki, Giblin piti maata). On treenattavaa tässäkin.

Lystillä teetin korkeuden arvioinnin *klik* ja keppejä tiukoista kulmista takana leikaten. 

Ukkonen jyrisi, muttei tullut päälle. Ajoin kotiin aamupalalle.

Gibli on sitten sylikoira *klik*. Tulee niin Lykky mieleen.

perjantai 3. elokuuta 2018

Helteet jatkuu

Ihanan lämmin kesä on jatkunut. Vesi on niin lämmintä, ettei sieltä tarvitse nousta pois kylmyyden vuoksi. Koirien treenaamiseen on liian lämmintä. Niinpä liikunta on koostunut lyhyistä pissatuslenkeistä ja uimisesta. Onneksi on ilmalämpöpumppu, mikä viilentää sisäilman.

Tänään tein ukkosen jälkeen ilman viilennyttyä Giblille jäljen ja se oli kyllä pitkät pätkät ihan hukassa. Löysi se loppumakkarat, mutta hurraamista ei muuten ole. Tottistelin myös. Seuruu on edelleen vaiheessa, mutta kehittyy. Uutena harjoitellaan paikalle jäämistä ja siitä luoksetuloa. Koira on oppinut lähtemään heti, kun käännän rintamasuunnan, mikä ei ole ollut tarkoitus. 

Keppejä olen teettänyt Giblille pariin otteeseen muutaman toiston. Nyt on 6 keppiä. Ihan suoraan linjaan en niitä vielä saa. Tai saan minä ne, mutta sitten Gibli juoksee ohi, pyörähtää takaisin ja ihmettelee, että mihin se yks juttu jäi, mitä tässä yleensä tehdään.


Lysti toipui häntävaivastaan peruspuhdistuksilla ja kuivatuksilla. Olen opettanut sille oikealla puolen seuraamista namittamalla.

lauantai 28. heinäkuuta 2018

Perutaanperutaan

Eilen töiden jälkeen uitiin pitkään. Vesi on nyt niin lämmintä, ettei järvestä tarvitse nousta palelun vuoksi. En viskellyt koirille mitään, uin vain niiden kanssa. Koen ja tiedän tällaisen uittamisen niiden hermoille ja kropalle terveellisemmäksi kuin saalishyppelyn. Lisäksi minua viehättää kovasti olla kuonojen tasalla vedessä. Gibli tulee usein viereeni uimaan  ja katselee vain, ihastelen sen pentumaista ja totista alaleukaa. Lysti pitää metrin etäisyyttä ja tarkkailee missä ja minne mennään. 

Pentuleuka ravistelee.
Tänään oli oman kotipaikkakunnan kisat. Olin ilmoittanut Lystin hyppärille ja agilityradalle. Pitkästä aikaa päivä oli pilvinen, mutta lämmin. Oikein sopiva ilma. Ennen lähtöä leikkasin Lystin kynnet ja harjasin sitä edustuskuntoon. Hännässä tuntui olevan takiainen, joka paljastuikin punakarvaiseksi karvamöykyksi. Alta löytyi ihosta vetistävä reikä, muutama sentti turvotusta ja kuumotusta. Koira ei häntäänsä juuri arkonut ja mietin mitä tehdä kisojen kanssa. Koska hännän haavat voivat olla ikäviä hoidettavia ja tuollainen tulehdus leimahtaa herkästi - ja siklosporiinin vuoksi Lystillä ei juuri ole vastustuskykyä, en vienyt sitä kv-näyttelyn yhteydessä olleisiin agilitykilpailuihin. Häntä olisi kuitenkin osunut keppeihin, putkiin, maahan jne. Joku varmaan olisi kisannut, mutta koiran terveys edellä ajattelin mennä kuitenkin. Enkä sitä paitsi olisi antanut itselleni anteeksi, jos tulehdus olisi leimahtanut kisojen jälkeen. Katson nyt, tepsiikö karvojen leikkuu ja paikallishoito vai tarvitaanko antibioottikuuri.

Lystillä on pörheä häntä.

Tuli taas sellainen *itutus-tylsyyspäivä, kuten aina ennenkin kisojen peruunnuttua. Nyt on vielä viimeiset kisat Lystin kanssa -kesä menossa, joten uusintoja ei tule loputtomiin.

Aamulla harjoittelin Giblin kanssa keppejä. 4 keppiä menee miltei suorassa linjassa - välillä. Paljon tulee virheitäkin. Siinä sitten aprikoin, monennenko virheen jälkeen armahdan ja helpotan.

Koska aurinko ei paahtanut, otin Giblin mukaani jäljelle. Tein sen lyhyelle nurmikolle. Varjoiset paikat tuntuivat jopa vähän kosteilta (täällä on satanut viimeksi viikko sitten), mutta muuten alusta pölysi. Tuuli puuskittain. Tallustin mutkia ja kulmia. Aluksi Gibli oli ihan hukassa, mutta pian sai juonesta kiinni ja jäljesti tarkasti loppuun. 

Sitten tottistelin sen kanssa: seuruuta (edelleen namilla), sivulle tulemista, maahanmenoja ja eteentuloa. Sain sen tulemaan kivasti eteeni lelun kanssa - siinähän mulla on noudon loppuasento. Itse kapulan pitäminen on edelleen ihan kauheaa närppimistä.

Lopuksi Gip sai uida ja jäähdytellä. Lysti joutuu uimistauolle. Plääh.

torstai 26. heinäkuuta 2018

Hellettä ja hyppelyä

Tänään kävin treeneissä erittäin lyhyesti Giblin kanssa. Tein taas rinkulaa 6 hypyllä korkeuksilla 45-50 cm. Tein 1 rinkulan helpompaan suuntaan ja 2 vaikeampaan. Nyt koira haki hypyt hyvin ja meni tasapainoisen näköisesti. Sitten käänsin valssilla 180 astetta x 2/puoli. Ilman paikalle tiputettua lelua koira hyppää laakana.

Olen panostanut kapulan noutoon. Gibli ei kapulasta tykkää. Saan sen jotenkin leikkimään. Naksuttelen, kun ottaa kapulan suuhunsa. Tosin olen onnistunut naksauttamaan juuri silloin, kun koira kapulan tiputtaa. Sitä saa, mitä vahvistaa. 

tiistai 24. heinäkuuta 2018

Hyppelyitä ja keinua

Aamusella ajelin hallille. Nopeasti alkoi lämmetä, vaikka kello oli vasta 8.

Giblin kanssa mentiin hyppyrinkulaa 30 cm hypyillä lyhyemmillä väleillä ja sitten 40-50 cm hypyillä pidemmillä väleillä. Jälkimmäiseen treeniin laajensin rinkulaa eikä hyppyjen hakeminen ollutkaan enää helppoa. Video antaa aivan liian siloitellun kuvan. Koira tuntui jäävän kiinni leluun, oli se sitten kädessäni tai valmiina odottamassa.

Sitten harjoittelimme keinua.

Lysti oli mukana rakentamassa rataa.  Temppuilimme vasta kotipihalla. Ehkä meidän pitäisi aloittaa rallitoko.

lauantai 21. heinäkuuta 2018

Hyppyjä

Nämä sateet ovat kovin tarkkarajaisia. Eilen uimasta palatessa lähikaupan piha oli litimärkä ja lätäköillä. Riemuitsin, että vihdoin oma piha sai vettä ja vesitynnyri täytettä. Kaikkea muuta! Pihani oli rutikuiva. Uimisesta mainittakoon sen verran, että Gibli ui omia kierroksiaan ihan hiljaa suu kiinni. Suloinen. Lisäksi on kivaa uida koirien tasalla.

Gibli ui.
Tänään ajoin treenaamaan. Teetin Giblille perussarjaa siksakkina pikkuoksereilla. Viritin kameran paikoilleen, kunnes tajusin akun jääneen kotiin. Toisena treeninä teetin "Sveitsin lippua", missä toisessa päässä on 5-rimainen hevosenkenkä pienemmillä väleillä, keskellä hyppy ja toisessa päässä 3-rimainen hevosenkenkä isommilla väleillä. Gibli loikki hienosti, teki mielestäni nätit painonsiirrot, pysyi kehällä ja lopulta haki kuvion hyvin. Ohjaaminen tuntui minusta vaikealta. Kokeilin persjättöjä, mutta molemmissa Gibli tiputti rimat. Huonosti suunnatulla valssilla sain sen hypyn ohi. Se on yhtä tarkka kuin Lykky. Harmittaa, etten saanut treeniä videolle!
Lysti teki samat kuviot. Hyppytekniikka tekee hyvää kisakoirallekin kropan tasapainotukseen.

Jatkoin Giblin kanssa vielä keinua. Se tarjoaa sitä itse ja nyt mentiin jo kokonaisiakin muutama otos. 

Nyt pohdin kovasti, milloin vien sen rokotuksiin. Joko punkkimyrkkyreaktiosta on tarpeeksi aikaa? 9.7. loppui näkyvät oireet. Jos joku tietää, saa kertoa. Elokuulle on aikaa, mutta en haluaisi jättää viime tippaan, jos tuleekin jotakin, minkä vuoksi rokotuksia ei voi antaa.

perjantai 20. heinäkuuta 2018

Maistraatin asiointipalvelu

Soitin keskiviikkona paikkakuntani maistraattiin, koska tarvitsin kopion päätöksestä x, jonka olin saanut toukokuussa. Alkuperäisen olin laittanut roskiin, koska päätöspaperi tulee 2 vuoden välein enkä ole ikinä ennen sitä tarvinnut 14 vuoden aikana. Nyt tarvitsin. 

- Minä: "Tarvitsisin kopion päätöksestä X." 
- Maistraatin täti: "Milloin päätös on tehty?"
- "Minusta se on tehty huhti- tai toukokuussa."
- "Saanko henkkarin?"
- "xx.xx.xxxx xxxx"
- "Joo, täältä se löytyy. Se on tehty meillä toukokuussa."
- "No voinko tulla hakemaan siitä kopion?"
- "Sinun pitää ensin tehdä kirjallinen pyyntö."
- "Jos nyt teen kirjallisen pyynnön, niin voin tulla sen kanssa teille ja hakea kopion?"
- "Meillä on asiointipalvelu auki vain tiistaisin ja torstaisin kaupungin pisteessä. Sinun pitää toimittaa pyyntö sinne." (matkaa maistraattiin 150 metriä) 
- "No jos toimitan sen tänään sinne, saanko todistuksen huomenna? Sillä on todella kiire."
- "Me voimme soittaa huomenna, kun se on haettavissa."

Torstaina uusi puhelu:

- "Maistraatissa."
- "Soitan todistuksen X kopiosta, mistä olen toimittanut kirjallisen pyynnön. Oli puhe, että saisin sen tänään."
- "Ei täällä näy mitään pyyntöä. Minne sinä olet sen toimittanut?"
- "Sinne kaupungin asiointipalveluun, minne se pyydettiin toimittamaan."
- "Voi, ei, ei se kuule niin toimi. Siellä on töissä kaupungin henkilökuntaa."
- "No sinne minä sen toimitin teidän pyynnöstä, jotta voin kopion tänään asiointipäivänä sieltä hakea."
- "Ei sitä vielä ole tehty, kun ei sitä pyyntöä näy. Me haemme postin sieltä tiistaina tai torstaina, kun käymme siellä ja viemme valmiit paperit sinne seuraavana tiistaina tai torstaina. Tänään siis haemme sieltä postin, missä on sinun pyyntösi ja toimitamme kopion tiistaina asiointipalveluun... Sinun olisi pitänyt säilyttää se paperi, sitä voi joutua näyttämään vaikka missä."
- "Ei siis onnistu, että hakisin sen teiltä iltapäivällä?"
- "Ei onnistu." 

Olin kuulevinani äänessään voitonriemua. Tietyssä ihmistyypissä vaan on sitä jotakin.

torstai 19. heinäkuuta 2018

Helteitä

Koirat ovat uineet ja olleet sisällä. Lenkkeilyt ovat jääneet "hyötyliikunnaksi" matkalle uimapaikalle ja takaisin.

Tänään kävin ryhmätreenissä, mutta otin vain Giblin mukaani. Sillä teetin hyppytekniikoista lyhyttä okseria ja korkeuden arviointia. Sitten treenasin keinua. Koira tarjoaa itse sille kipuamista. Lopuksi lähetin kolmelle hypylle, seurakaveri oli häiriönä. Treenin ajan Gibli keskittyi, lelu suussa rallatessaan olisi käynyt mieluusti tervehtimässä.

sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Lomapäivä

Olin ilmoittanut Lystin myös tämän päivän kisoihin, mutta päätin säästellä meitä molempia. Eilisestä jäi niin kylläinen olo, on helle ja lisäksi olen treenannut Lystillä niin vähän, joten en ajatellut rasittaa sitä kahta päivää peräkkäin. Toisaalta siinä ei aamulla näkynyt eilisen kisan rasitukset mitenkään, joten siinä mielessä olisi ollut iskussa. Loman päättyminen vaikutti myös, kisoissa olisi mennyt iltaan. Joka tapauksessa minulla ei ollut sitä poltetta, mitä olisi pitänyt olla. 

Kävimme metsäkävelyllä ja uimassa. Gibli uiskenteli (KLIK) ilman lelua, ja niin pian Lystikin.

lauantai 14. heinäkuuta 2018

Tuplanolla-Lystikki

Alkaa tareta. Tänään oli virallisesti enimmillään 28,1 lämmintä. 

Olin ilmonnut Lystin kahteen starttiin kotikaupunkiin. Lähdöt olivat vasta illalla. Lämpötilan puolesta armollisempaa, tai no, 25-26 astetta virallisesti vielä illallakin. Huonoa se, että koko päivä meni odotellessa. Jätin Giblin kotiin, en halunnut sitä autoon paahtumaan.

Eka rata oli Jouni Kauton agilityrata. Se oli kivan sujuva, mutta oli haasteitakin. Putki-A-erottelu, ja puomin ali menevä putki, jonka jälkeen hyppy, jolta 180 asteen käännös. Kepeille tuli pituuden kautta suoraan linjaan lujaa. Puomin jälkeen oli takaakierto ja maalihyppy. Lysti teki työt kuten kuuluu, nollalla maaliin ja nollavoitto jättäen kovia nimiä taakseen! On se aarre.

Toka rata oli Arto Laitisen hyppäri. Siitä löytyi useampi ansakohta. Heti alussa tyrkkäsin Lystin etäisimmälle hypylle ja jäin tekemään valssia hyppyjen "tälle puolelle". Sitten olikin suoran putken pää ja kepeille meno vierekkäin. Käänsin kuonon oikeaan suuntaan ja Lysti haki kepit hienosti. Keppien jälkeen oli taas putkea tarjolla, mutta ohjasin Lystin kauempaan eli oikeaan putken päähän. Sitten oli muutama kiemura ja sokkoputken haku. Sokkoputki syötti seuraavaan putkeen, mutta kuuluikin hypätä sivulla ollut hyppy. Lysti tuli hienosti ohjaukseen. Siitä taas putkeen ja koiran ohjaus sivuun, ettei sujahda ansaputkeen. Näin aukeni maalisuora ja nollalla siitä maaliin. Nopeutta oli tällä radalla 4,64 m/s eli samoja vauhteja kuin ennenkin. Sijoituimme 7.:ksi.

Niinpä meillä on nyt sitten tupla tehtynä.  Lähdin kisoihin sillä mielellä, että voisivat jäädä viimeisiksi Lystin kanssa, mutta ei nyt siltä tunnu. Miten koira voikaan mennä kuin ajatus? Miun mössykkäin.


torstai 12. heinäkuuta 2018

Treeniä

Näin sitä pompahdettiin takaisin pinnalle kuin hukutettava anoppi.

Ennen aamukahvia ajoin hallille koirain kanssa. Hetken kehtuutti auton pakkaaminen, mutta muistutin itseäni, kuinka tilanne voisi olla aivan toisenlainen. Tämän realiteetin älyäminen riitti. Oli hellepäivän aamu. Luulin olevani hallilla ainoa. No en ollut. Pihassa oli neljä muutakin autoa, mutta ei siitä ongelmaa tullut. Gibli sai vähän häiriötä ja kävikin tervehtimässä pariin otteeseen treenikaverin, joka ystävällisesti noudatti ohjeitani ja oli huomaamatta koko koiraa.

Giblille on "jarrun" opetus kesken, se hyppäisi mieluiten täysillä eteen. Tein ensin okseria (25-35 cm) lyhennetyllä välillä ja sen jälkeen kombinaation, missä toisessa päässä on mutkaputki, keskellä hyppy ja toisessa päässä 5 hypyn hevosenkenkä (rimat 30 cm). Tässä hevosenkengässä Gibli on yllättävän taitava, että kyllä siltä se maltti, jarru ja tekninen osaaminen löytyy. Keinulla harjoitutin loppuasentoa ruualla. Turha kait sanoa, etten vieläkään tiedä, opetanko A:lle ja puomille pysäytys- vai juoksukontaktit.

Lystin kanssa menin samat kuviot, lisäksi puomia ja kepit. 

Eilen kävimme metsälenkillä. Koirat kahlailivat ja uivat omaehtoisesti. Oli huojentunut olo.

Giblin hermoista noin yleisessä mielessä pitää vielä mainita. Eilen metsikössä Lysti jahtasi paarmoja ja muita pörriäisiä. Gibli istui vieressäni, kun Lysti yhtäkkiä syöksähti minun ja Giblin välistä leuat loksuen paarman perässä. Gibli ei reagoinut mitenkään. Joku toisenlainen koira olisi reagoinut, kun joku syöksyy kohti tuimana hampaat välkkyen.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Tuloksia

Giblin kuvaustulokset tulivat eilen. Lonkat A/A, kyynärät 1/1, selässä VA0 ja LTV0 eli selkä kunnossa. Odottelen vastausta, mikä kyynärissä on vialla ja totuttelen uutiseen.

Ataksiasta olen kysellyt asiantuntijoilta. Giblin oireet eivät sovi belgien perinnölliseen ataksiaan. Koska oireet sopivat ajallisesti punkkipantaan (x 2) ja ovat hävinneet, tällä hetkellä ei tutkita lisää. Jos oireet palaavat, vien koiran neurologille.

Illan ja aamun mietin, mitä molempia nappaavaa sijaisharrastusta keksitään. Heräsin yöllä puoli viisi miettimään, miksi otin pennun syksyllä mukaan metsälenkeille. Samalla olin iloinen, etten ollut vielä aloittanut kontaktien opettamista - ja muutenkin laiskaa treenitahtiani.

Tänään Kennelliiton kuvat lausunut Lappalainen vastasi. Hänen luvallaan kerron tässäkin: Giblin kyynärpäiden ulokkeiden (proc. anconeus) yläpinnassa on lievää uudisluumuodostusta. Samaan kohtaan tulisi myös nivelrikkomuutokset. Koska nivelissä ei ole muita muutoksia, hänen kokemuksensa mukaan kyseessä on "vaaraton" kasvunaikainen reaktio, joka ei kasvun jälkeen enää muutu. Voimme rauhassa jatkaa agilityharrastusta. Koiran voi kuvauttaa (rtg tai ct) uudestaan myöhemmin, jos asia mietityttää tai jos suunnittelen jalostuskäyttöä.

Iso huokaus. En tiennyt, että ykkösen kyynärissä voi olla myös "hyviä" vaihtoehtoja.

tiistai 10. heinäkuuta 2018

Jumisten koirien kanssa fysioterapiassa

Kesälomani ohjelmaksi oli sovittu koirien huoltoa Giblin rokotuksista (eivät toteutuneet vielä) lähtien. Tänään oli fysioterapia. Etukäteen kysäisin fysioterapeutilta, mitäs tehdään Giblin kanssa. Sovittiin, että edetään tilanteen mukaan. 

Gibli pääsi ensin. Se oli jo eilen oireeton eikä tänäänkään ole näkynyt mitään. Olin jo alustavasti kertonut fysioterapeutille Giblin kylkiruhjeesta ja pantareaktiosta. Gibli olikin varsin hyvin juntturassa etuosasta takaosaan ja jopa vatsalihasten kiinnityskohta oikealla takana oli kireä. Mm. tämä sopii sen kylkivamman seuraukseksi. Kaikki jumitukset saatiin hyvin auki. Alun tervehtimisen hösäämisen ja ilon kiljahtelujen jälkeen se rauhoittui hyvin käsittelyyn.

Lystiltä löytyi jumeja lähinnä lavoista. Kun ne saatiin purettua varsin pehmeän oloisella käsittelyllä, koko koira aukeni. Eturaajat ojentuivat hyvin (keväällähän siinä oli ongelmaa).

Molemmat olisi hyvä tsekata vajaan kuukauden päästä. Kunhan pääsen työallakan pariin, varaan seuraavat ajat. Tämä ja huominen päivä suositellaan kevyempää liikuntaa eli ei treenejä tai kisoja. Uiminen on hyväksi molemmille.

maanantai 9. heinäkuuta 2018

Tärinäpäivitys

Eilisiltana mietin, milloin varailen Aistiin aikaa. Näin unta, että toimin eläinlääkärinä tutulla el-asemalla, joka sijaitsi lapsuudenystäväni lapsuudenkodissa. Havahduin unessa, että eihän minulla ole eläinlääkärin oikeuksia. Sanoin tästä pomolleni (tuttu eläinlääkäri),  joka totesi,  ettei se haittaa. "Voit hoitaa tämän päivän jonon silti loppuun."

Aamuruualla tarkkailin jännittyneenä Giblin kaulaa. En nähnyt värinää eikä sitä myöskään tuntunut. Iltaruokailu sujui tärinöittä. Yhtään kipukiljaisua ei ole kuulunut. Kävimme lyhyehköllä metsälenkillä, missä koira päästeli mitä kintuista lähti. 

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Giblin värinät

Aamuruualla Gibli ei enää näkyvästi tärissyt, mutta käsiin tuntui lihasvärinä kaulan alueella. Kokeilin Lystinkin kaulaa sen syödessä, mutta se ei värise. Gibli ei ole enää kiljunut, kun sen kaulaan koskee. Ja just kun tämän kirjoitin, se kiljaisi, kun nousi vasten ja hipaisin kaulaa. Se on veret seisauttava kiljahdus joka kerta.

Lenkeillä Tomba käyttäytyi normaalisti ja ystävä-tiibetinspanielin kanssa olisi kovasti vääntänyt leikkiä. Korvat ihan niskassa, etuosa matalana leikkisästi etutassuilla maata taputtaen ja kroppa tuhannen mutkalla. Giblistä olisi varmaan koirapuistokoiraksi.

Iltaruualla se ei näkyvästi värissyt enkä kokeilemallakaan tuntenut kaulalla mitään. Ilahduin. Ehkä tämä painajainen loppuu.

Tuntuu, että maailma on heilahtanut paikoiltaan, kun Gibli ei ole ihan kunnossa. Ajattelin otattaa joka tapauksessa ataksiatestin belgeillä perinnöllisen ataksian varalta. Jos oireilu ei häivy kokonaan, varaan ajan neurologille.

Tämän kuvan ottamisen jälkeen laitoin punkkipannan. 
Aamulla oli vastassa sahapukkina seisova 
ja silmäluomia roikuttava koira.
Treenit on ihan jäissä, koska en tiedä, pitäisikö Giblin saada olla ihan levossa vai ei. Olen välttänyt pidempiä lenkkejäkin. Toisaalta se liikkuu ja on muuten niin normaali, että ei kait sitä pumpulissa tartte pitää.

***

Lattialta löytyi itsensä täyteen verta imenyt punkki. 

lauantai 7. heinäkuuta 2018

Fairylla punkkipantaa vastaan

Päivitän Giblin kuulumisia. Aamulla kuului jo tuttua vingahtelua oven takaa. Tällä viikolla on muuten ollut aamuisin kuolemanhiljaista, jos huumori sallitaan. Pihalla se liikkui normaalisti, mutta ruokaa odottaessa oikean lavan seutu vapisi. Kuulin, että Fairy poistaa hyvin rasvaa ja siihen sitoutunutta punkkimyrkkyä, joten Giblin tie vei jälleen yhä tutummaksi käyneeseen suihkutukseen. Huuhdoin jälleen runsaalla vedellä huolellisesti. Niin neuvotaan tekemään ja se käy järkeenkin. Ei koira nuole liuotettua punkkimyrkkyä eikä sitä siirry joka paikkaan. Pesun jälkeen turkki natisi rasvattomuuttaan. 

Myöhemmin Gibli hyppäsi autoon notkeamman näköisesti kuin viikolla.

perjantai 6. heinäkuuta 2018

Eläinlääkärissä

Olin varannut molemmille ajan eläinlääkäriin: Lystille siklosporiinin puolivuotistarkastuksen vuoksi ja Giblille luustokuviin ja rokotuksiin.

Lysti tarkistettiin ja otettiin verikokeet, joiden vastaukset sain saman tein. Kaikki arvot olivat kunnossa, mm. perusverenkuva, haima, maksa ja munuaiset. Siklosporiinin takia kisoissa pitää olla mukana todistus, että puolivuosittain on käyty tsekkauksessa. Se muuten painoi 24,5 kg.

Giblin käynti sai uusia ulottuvuuksia. Olen googlaillut laajalti Serestosta. Esim. tämä vaikutti luotettavalta sivustolta. Pannan sisältämä flumetriini voi aiheuttaa ataksiaa (koordinaation ongelmia), hyperreaktiivisuutta (käytösmuutokset), vapinaa/nykinää, ihon kihelmöintiä (Miten tämä on selvitetty, altistuneiden ihmisten kokemusten perusteella?), kovaa uupumusta, kuolausta, pahoinvointia, ripulia ja inkontinenssia. Pannan sisältämä toinen aine, imidaklopridi taasen voi aiheuttaa ihottumaa, uupumusta, nykimistä, kramppeja, lihasheikkoutta ja hengitysvaikeuksia. 

Kerroin erikoiseläinlääkärille punkkipannasta ja kuinka se on tehnyt oireita kahteen otteeseen. Näihin kuului kaulan oikean puolen elohiiri, välillä koko kropan lihasväristykset, kaulan ihon herkkyys ja kivusta kiljahtelu, kun kaulaan osuu, pään roikotus, silmäluomien roikkuminen (silmänvalkuaiset näkyy sirppinä silmien alapuolella), yleinen apeus ja hitaus. Kerroin eilen ottaneeni pannan pois, pesseeni koiran shampoolla kolmesti ja vaihtaneeni nukkuma-alustat. (Vein matotkin pesulaan. Karvoista siis imeytyy myrkkyä myös koiran alustoihin.) Se liikkuu normaalisti, jos kotona näkyvää hitautta ei lasketa. Se syö, juo, kakkii ja pissii normaalisti.

Vastaanotolla näkyi pääoireet: Giblin kaulan oikea puolen lihas nyki välillä, ihan kuin siinä olisi iso elohiiri. Kaulan ihoa aristaa eli välillä Gibli kiljaisee, kun kaulaan hipaisee. Näin kävi tutkimuspöydälläkin ja eläinlääkäri hämmentyneenä totesi vain ottaneensa kaulapannasta kiinni. Toisaalta koira kesti kunnon kopelointia. Giblille tehtiin neurologista statusta, testattiin aivohermot, lihastunnot jne. Ne olivat kunnossa. Gibli käyttäytyi muutenkin, kuten "normaalisti" eläinlääkärissä. Oli ylitsevuotavan ystävällinen. Koiruus painoi 20,5 kg. Varmuuden vuoksi tarkistettiin verikokeet, jotka olivat ok: verenkuva, tulehdusarvo, lihasentsyymit, maksa- ja munuaiskokeet, Na, K, Ca ja Pi. Eläinlääkäri piti punkkilääkettä oireilun syynä. Spekuloitiin muitakin vaihtoehtoja ja sairauksia, mutta tuollainen ei oikein sovi mihinkään muuhun. Lävistävä vierasesine kurkussa aiheuttaisi turvotusta ja nielemisvaikeuksia tai kuolaamista. Jos olisi esim. kaularankaperäinen lihasjumi, sen pitäisi näkyä muutenkin.

Myrkytysoireet jatkunevat vuorokausia. Rokotukset päätettiin jättää myöhempään ajankohtaan. Ne ovat voimassa elokuun puoleen väliin. Koira rauhoitettiin ja kuvattiin, myös diagnostisessa mielessä. Ainakin kaula- ja rintarangan nikamat näyttivät olevan yhä paikoillaan. Jännään nyt sitten muita kuvaustuloksia ja valvon Giblin heräämistä. Voi pieni, tule kuntoon. Miksi en uskonut kerrasta, ettei panta sovi?


***

Lystillä on Seresto yhä. Koirat eivät kihnua kiinni toisissaan. Ne tykkäävät nukkua eri paikoissa. Jatkanko Lystin altistamista? Leviääkö siitä kuitenkin punkkiainetta myös Gibliin? Gibli olkoot toistaiseksi ilman, yritän syynätä sitä tarkasti. Lystillä on niin tuuhea ja pitkä turkki, että siinä punkit pääsevät imemään rauhassa. Täällä liikkuu punkkeja. Mitä sitten käytetään?

torstai 5. heinäkuuta 2018

Kulmia

Tein tiistaina Giblille oikein siksak-jäljen. 90 asteen kulmia oli monta. Koiruus meni aluksi ehkä noin metrin yli, sitten tarkensi kulmatyöskentelyään. Olen siihen oikein tyytyväinen. Lysti urakoi jäljen siivoajana ja löysi yhden namin. Pitäisi tehdä sillekin ihan oma jälki.


Eilen kävin ennen aamukahvia treenaamassa. Hyppytekniikasta mentiin korkeuden arviointia ja rinkulaa. Nostin pari rimaa 50 cm:iin. Keinua treenattiin myös, sen alastulossa ei tarvitse miettiä metodia. Lystin kanssa tein myös hyppytekniikkaa ja joitakin hyppykuvioita sekä puomia.


Illalla kävimme taas uudella ulkoilureitillä, joka vei vanhoja metsäteitä pitkin Saimaan rantaan. Kamera oli mukana, mutta pidin sen laukussa kotiin saakka. Yhrm.


Näyttää siltä, että Gibli ei siedä Serestoa. Otin pannan tänään toistamiseen pois ja pesin koiran kahdesti (korjaus klo 18.32: kolmesti) shampoolla. Vein makuualustat ja suosituimmat nukkumamatot pesulaan. Pelottavaa. Lykkyhän oli punkkilääkkeille myös herkkä. Lystille on toistaiseksi sopineet kaikki myrkyt.