tiistai 30. huhtikuuta 2013

Varsinaiset vappuhulinat

Onneksi en tiennyt viime kirjoituksessani, mitä on tulossa. Aika on kulunut nopeasti, kun olen nukkunut kuumeisena 21 tuntia vuorokaudessa. Keuhkokuumetta ei onneksi ole. Seuraavan kerran palaan tänne toivottavasti koirajuttuja kertoen.

Kuva eiliseltä (c) EJP

torstai 25. huhtikuuta 2013

Hiljentyvää

Voihan kettu. Tässä firmassa on potenut yksi perheenjäsen maanantaista alkaen viruksen aiheuttamaa kuumetta, joka on vain naureskellut kuumelääkkeille ja keikkunut 39.7:ssä. Toivoin vastustuskykyni olevan huippuluokkaa, mutta turha toivo. Oli karmivaa herätä tänä aamuna paksun kurkun kera. Autolla ajaminen sattuu, ratin hellä pitely koskee olkapäihin ja ranteisiin. Koskee päähän. Vihloo silmiin, kun niitä liikuttaa. Ulkoilman hengitys raastaa kurkkua ja saa köhimään. Tietokoneen hiiren pitäminen väsyttää ranteen ja hauiksen.

Miten tämä liittyy koirablogiin? - Ajoitus on huippu! Jätetään tämän päivän epäviralliset agilitykilpailut väliin, jätetään myös viikonlopun Linnan koulutus väliin. Kun tänne kerrankin saadaan joku etelän ihme houkuteltua, minä köhin kulkutaudissa sängyssä. Toivottavasti on huono hyvä koulutus! Lisäksi sunnuntai-iltapäivälle olisi ollut peruutuspaikkana siivu jälkikoulutusta. Siinä ja siinä. Lykky "Valmet" Lykkensdorfin kanssa voi tulla liian hiki.

Onneksi toinen koira pötköttää sohvalla ja toinen lussuttaa rättiä selkäni takana. Illalla vedetään pitkää tikkua eli mitataan kilpaa kuumetta, pienimmän lukeman vetäissyt pääsee koiralenkille. 

Olen tehnyt sellaisen ratkaisun Lystin kanssa, että puen aina ulos tossut jokaiseen tassuun. Säästymme kaikki lenkin jälkeiseltä suihkuttelulta. Toivottavasti tossut estävät altistuksen tarpeeksi kattavasti ja tassurakkulat jättävät meidät rauhaan. Tossut kopisevat hauskasti, puen Lystille kohta päitset.

Mätän lisää lääkettä kähisevää ääntäni kohti ja jään ihmettä odottamaan. 

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Ehkä ensimmäinen oikea jälki

Jäljestä on aina ollut puhe, mutta se on toistuvasti jäänyt muiden varjoon. Lystillä se on jäänyt paukkuarkuuden takia. Viime kesänä tein Lykylle muutamia jälkiä, mutta ne oli sellaisia nami askeleen - 4 askeleen välein ja pituus max 50 metriä. Toissapäivänä tein ehkä 60-metrisen jäljen. Ruokaa oli noin joka 5. askeleella vaihdellen. Lykky veti ihan älyttömästi ja jälki loppui selvästi kesken.

Syksyllä Maija näytti kuinka keppi-ilmaisu opetetaan. Opetin Lykyn ilmaisemaan niin, että painuu maihin ja laittaa etujalat kepin molemmille puolille. Sisällä se oikein heittäytyy kepin molemmin puolin.

Eilen kokeilin keppi-ilmaisua läheisellä nurmikolla/niityllä. Lykky oli hirmu innoissaan, mutta joka kerta otti maassa kepin suuhunsa ja napitti silmiin. Aloin tästä kieltää, koska ei sen niin pitänyt mennä. Koiralla siinä into laski, kun ei selvästi enää tiennyt, mitä kuuluu tehdä. Lampsin sisään miettien mitä olisi järkevintä. Konsultoin Maijaa taasen. Puhelun jälkeen päätin vaikeuttaa jälkiä, antaa koiran ilmaista nostamalla kepin suuhun, koska se selvästi on luontaista, ja vaatia jäljestämistä tasajalkalaukan sijaan.

Tänään tallasin lammikoita väistellen 125 metriä pitkän jäljen (5.). Kävelin normaalimittaisella askeleella. Tein yhden kulman ja kerran hyppäsin 80-senttisen urassa lilluneen lätäkön yli. Tiputin vielä 2 keppiä jäljelle enkä laittanut maahan yhtään palkkaa. Taskuun otin maksamakkarapötkön lopun. Annoin jäljen vanhentua puolisen tuntia. Tuuli kovasti enkä jälkeä ihan myötätuuleen saanut, sivutuulta tuli mukaan myös.

Lykky pysähtyi jäljellä kahdesti. Ekan kerran jäi kuuntelemaan kohtalaisen lähellä haukkunutta kahta koiraa, kehotin jatkamaan hommia ja koira jatkoi jäljestystä. Toisen kerran se hämääntyi kulmassa, joka oli luvattoman huonosti tallattu, mutta siinä oli tosi märkää. Vähän aikaa haisteli, etsi jäljen uudelleen siinä missä katosi ja pysähtyi. Sanoin taas "jälki" ja kohta koira jatkoi matkaansa. Se jäljesti nenä miltei maassa.

En tietenkään muistanut, missä kepit oli. Ei tarvinnut. Lykky löysi ne. :) Yhtäkkiä se jäi tarkentamaan jälkeä ja kävi maihin keppi etujalkojen välissä, ottaen sen suuhunsa. Vitsit mikä tunne! Palkkasin maksamakkaralla, minkä jälkeen usutin Lykyn jatkamaan hommia. Ja se jatkoi. Lätäkön kohdalla se hetken ihmetteli, sitten nappasi hajusta kiinni ja jatkoi lätäkön toiselta puolelta. Toinen keppi löytyi sieltä. Taas palkka. Siitä jatkettiin vielä 20 metriä. Palkkasin lopuksi pötkön lopulla. Lykky olisi vielä jäljestänyt, mutta raastoin sen pois pellolta.

Entäs se vauhti? Kiinnitin liinan valjaiden mahapuolelle ja pujotin sen takajalkojen välistä. Ehkä osansa oli myös sillä, että jälki oli haasteellisempi kuin aiemmat, mutta kiskominen ja loikkiminen jäi. 

Jatkamme pian. :)

Iltalisäys:
P.S. Lysti ei enää linkuta. Su-ti meni näköjään parantumiseen tällä kertaa.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Kolmijalkainen koira ja nenähommia

Voihan surkeuksien surkeus. Ei auttanut broilerin pois jättäminen, B-vitamiini-loudaus tai sterilointi. Lystillä on tassu auki. Eilen lähdin sen kanssa lenkille ja jo pihasoralla se loikki kolmella jalalla. Arvasin heti, mistä on kyse. Vasemman takajalan anturan sivusta löytyi puhjennut rakkula, joka ulottuu 0.5 mm maahan osuvalle pinnalle. Käännyimme takaisin ja laitoin Lystin takatassuihin lenkkarit. Niillä se pystyi onneksi liikkumaan normaalisti. 

Jatkoimme lähimetsään, koska viimeisimmästä metsäilystä on ikuisuus. Kävelimme lumettoman harjun päällä polulla, Lysti juoksenteli Z-kirjaimen mallista uraa. Yhtäkkiä huomasin, että oikeasta takajalasta puuttuu tossu. Ne maksavat yli 20 euroa kappale, joten en halunnut sinnekään jättää. Usutin Lystiä etsimään. Se löysi kepin, mitä antaumuksella jäyti. Vein koiran paikkamakuuseen polun alkupäähän ja aloin tallata esineruutua polun molemmille puolille, haravoiden samalla katseellani tossua, mikä ei sattunut silmääni. Esineruudusta tuli noin 8 metriä leveä ja 110 metriä pitkä. Lysti on harvakseltaan tehnyt noin 30 m esineruutuja, joten tuli kerralla aika paljon vaikeusastetta lisää. Lähetin sen "esine"-käskyllä haravoimaan. Se nuuskutteli oikean näköisesti pysyen tallaamallani alueella. 60 metrin kohdalla ajattelin, että ei tästä mitään tule, palaan takaisin illalla taskulampun kera, jolloin hyvin heijastettu tossu löytyy. 75 m kohdalla Lysti tarkensi jotakin pienen kuusen juurelta ja juoksi luokseni tossu suussa. Voi että olin ilahtunut! Lysti sai kuulla olevansa supertyttö. Palkkaa ei ollut, mutta kehujen lisäksi heittelin puukeppiä. 

Nyt sitten alkaa taas tassushow. En tiedä alkoiko tassuvaiva perjantain kisoista, missä oli ehkä suolattu kivituhka - toisaalta koira ei ole aiemmin saman kentän pohjasta oireillut. Veikkaan, että syypäänä on nurmikko, pölyt ja siitepölyt, joille Lysti on allerginen. Viisainta on varmaan kuljettaa sitä ulkona vain lenkkareilla. Sillä säästyisi jatkuvalta suihkuttelulta. Nyt kipeässä tassussa on sinkkisalvaa ja tossu sisälläkin, jottei Lysti sitä nuole. Kaikki muuttui taas epävarmaksi. Muistan viime kesän, jolloin peruttiin 4/5 kisailmoista. :(

Lystin löytämän tossun myötä minua puraisi jälkikärpänen. Tein tänään sellaisen Lykylle (4.). Olisiko ollut 60 askelta pitkä, juuston paloja harvakseltaan. Jösses sentään mikä veto. Nojasin valjaista kulkeneeseen talutushihnaan takakenossa ja koira kiskoi nelivedolla. Varmaan ruohikkoon jäi kantapäistäni vana. Pitää konsultoida viisaampia. Ei jäljestys ihan kyntötraktorin hommaa ole. ;)

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Lykyn agilityt

Aamulla sain poikani mukaani agilitykentälle avuksi ja kuvaamaan. Jostakin syystä Juutuubi näyttäisi videot mieluiten pienillä pikseleillä, mutta niitä saa videon alta asetuksista lisättyä.

Lykyn ohjelma

  • Hyppytekniikkaa 
    • Hyppysuoralla juoksin vierellä niin kovaa kuin märällä kentällä uskalsin ilman nappiksia. Ekalla kerralla juuri korkea rima tipahti, muuten pysyivät kaikki rimat koko treenikerralla. :) Aika rohkeasti se menee: yksi laukka-askel mahtui hyppyjen väliin eli koira veti koko suoran 5-6 metrin loikilla.
  • Kääntymisiä kahden hypyn välillä (video *KLIK*)
  • Seuraamisessa rakas koirani taas painoi ensimmäisellä yrityksellä, keskeytin ja otin uudelleen. Siitä on video tässä *KLIK*. Nyt ei koira painanut, mutta erkanee hiukan just ennen merkkaustani - harmi. 
Painava koira
Painamaton
Hetki ennen palkkaa - on vähän kuraiset vaatteet - ihanaa!

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Lykyn tottikset

Lykyn kanssa hiekkakentällä:

  • Seuraaminen: 2 ekaa askelta painoi, kielsin. Siitä lähtien seurasi tosi hyvän tuntuisesti, ei painanut, vire oli hyvä. 
  • Jäävät takapalkalla: Ei yhtään sekoitusta näissä. Naksulla merkkasin suoritukset.
  • Luoksetulon pysäytys: Ensin lyhyestä matkasta takapalkalla, oli hyvä. Sitten pidempi 30 metristä, meni ekalla maihin, kutsuin uudelleen, sitten seisoi. Kolmannella ekasta hyvä. Otin myös pelkän luoksetulon perille saakka. 
  • Eteenmeno: Vietiin lelu yhdessä. Seuraamisosio oli kaunis, koira ei edistänyt yhtään.
Hyvä treeni!

Olisi kyllä kätevää, jos molemmat koirat kisaisivat agilityssa kolmosluokassa. Nyt kisat ja harjoitukset menevät vuoropäivin. Lykyn kanssa ei vaan ole vielä yhtään 0-tulosta ja nykyisellä asenteellani "mikäs tässä nautiskellessa, ei tämä ole niin nuukaa" ei ikinä nollia saadakaan. :/ Eikä se mikään helppo temppu mulle/meille ole joka tapauksessa.

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Lysti kisoissa

Olimme Lystin kanssa iltakisoissa. Osallistuimme hyppärille ja agilityradalle, jotka tuntuivat loogisilta ja sopivan mutkikkailta.

Hyppäriltä saimme nollan, sijoitus 8./51. Aika -3.91 tai -3.19. Hyvää:
  • Lähtö
  • Takaakierto-päällejuoksut
  • Pujottelu: Lysti haki pituudelta kepeille vähän takaperoiseen avokulmaan ja vaikka lisäksi leikkasin takana, kisakaverini vain pujotteli. :)
  • Tiukoissa valsseissa maltoin odottaa, että Lysti kääntyi.
Agiradalla hylkäännyimme. Lysti hyppäsi A:n jälkeisen hypyn väärään suuntaan, kun hakeutui puolelleni, eipä siinä muuta tarvittu. Myöhemmin se loikkasi puomin alastulokontaktin, mihin keskeytin radan. Hyvää:
  • Lähdössä Lysti mönki eteenpäin, mutta kävi käskystä uudelleen maihin.
  • Toisen esteen uskalsin ottaa pakkovalssilla, onnistui ja lisäksi tuntui sujuvalta. Olen karttanut pakkovalsseja sen jälkeen kisoissa, kun sain Lystin joskus yli väärään suuntaan. Pitää alkaa näitä käyttää nyt rohkeasti.
  • Kepit piti pujotella päin seinää, ei ollut ongelma, tarkasti tosin veinkin loppuun saakka.

Yksi hässäkkä sattui ennen agirataa, joka ehkä vaikutti Lystin toisen radan vallattomuuteen. Kisat käytiin järjestyksessä hyppäri-agilityrata-agilityrata. Olin ilmoittautunut hyppärille (B) ja seuraavalle agilityradalle (A). Seinältä tsekkasin, että olemme radoilla A ja B. Kisat käytiinkin järjestyksessä B-C-A. Tarkoitti sitä, että kun odotin nimeämme kuulutettavan valmistautuvaksi, sitä ei sanottukaan. Äkkiä sanoin asiasta sisäänheittäjälle, joka hälytti paikalle koetoimitsijan, jolloin pääsin lähtemään olettamallani paikalla. Kiitos siitä järjestäjille. Paha juttu oli se, että näiden radan vieressä käytyjen lyhyiden keskustelujen ajan Lysti kiihtyi edellistä koiraa katsoessaan, en voinut pitää sitä pimennossa enkä rauhallisena muutenkaan. :( Ensi kerralla tsekkaan järjestyksen.

Paluumatkalla taivas sinersi vielä klo 22 maissa, niin sitä iltoihin alkaa tulla valoa!

torstai 18. huhtikuuta 2013

Lisää agilitya ja tottelevaisuutta, osa 437

Tänään kävimme kentällä ja harjoittelimme taas 5 hypyllä. Kenttä oli tosi märkä, 1/3 maasta oli lätäkköä.
  • Molemmille hyppyytin tekniikkana 5 hyppyä 12-6-6-18 jalan välein. Pienten välien hyppyjen korkeus oli 20 cm. Molemmat niputtivat yhteen kaksi viimeisintä pikkuhyppyä, jos en laittanut lelua väliin. Muuten näytti oikein kivalta.
  • Lykylle rakensin 5 hypyn rinkulan, jossa oli yksi 90 asteen käännös, rimat 55-65 cm. Lykky meni vakuuttavasti, haki hypyt ehkä 3 metrin päästä, pyörin vain paikallani keskellä. Yhtään rimaa ei tipahtanut. On se nyt uskottava, että nti Lykkensdorf on edistynyt. :)
  • 5 hyppyä peräkkäin 5-6 m välein: 
    • Molemmille loppusuoran eteneminen lelulle, hyvä oli.
    • Molemmille jaakotuksia, upeita käännöksiä tuli - Lystillekin. :D 
    • Lystille poispäinkääntö – sylkkäri, vaatii omaa liikettäni, muuten haki hypyn tulosuunnasta. Tämä ei luonnistu ollenkaan, tuntuu tosi vaikealta ja epävarmalta. Tämä olisi hyvä niihin tilanteisiin, kun en ehdi takaakiertoon, muttamutta. :S
    • Lykylle vedätin 5 hyppyä peräkkäin, juoksin täysillä. Lykky ei tiputellut rimoja.
Lykky oli tosi varma rimojen kanssa. Minun ei tarvinnut nostaa yhtään rimaa, vaikka ohjasin rohkeasti - ehkä juuri siksi?

Lykylle teetin kosketusalustaa ”kiipee”-käskyllä. Jos odotin edellä lelun kanssa, se unohti mitä piti tehdä – tähän vahvistusta jatkossa. Mallasin sillä siis tilannetta, jolloin juoksen puomille koiran edellä. Ei vielä kannata. ;) 

Lopuksi Lykky totteli
  • Seuraamisessa huomautin taas painamisesta (sanoin auts kolahduksesta), uskoi heti ja sai iloiset palkat. Oudolta tuntuu, kun koira ei tunnu yhtään seuraamisessa. Vain käden alta pilkottaa kuono ja tapittaa innostunut silmäpari. 
  • Harjoittelimme luoksetulon pysäytyksiä takapalkan kera. Asteittain lisäsin matkaa päätyen 20 metriin, mistä koira teki upean pysäytyksen. Lopuksi pyysin luokse suoraan palkkaan. Hyvä oli tähän lopettaa.

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Lisää agilitya ja tottista

Maanantaina kävin molempien kanssa kentällä. Kontakteja ei vielä ulkona ole, mutta 5 hyppyä löytyi. Niillä sitten taiteilimme.

Tein 5 hypyn rinkulan, jolla hyppyytin molempia vuorotellen, suuntaa välillä valssilla vaihtaen. Lystille tämä oli helppo, mutta niin oli Lykyllekin. Se haki esteet hyvin eikä tiputellut rimoja. :)

Toisena tein leijamaisen kuvion, jolla harjoittelimme takana leikkaamista. Kummallakaan ei ollut siinä ongelmaa.

Seuraavaksi laitoin 5 hyppyä peräkkäin, millä treenasimme loppusuoran irtoamista. Hyvin molemmat lähtevät, kun on lelu odottamassa. Lykkyä vedätin tällä suoralla erikseen juoksemalla niin lujaa kuin pääsin edessä ja vierellä, lopulta taakse jääden. Eka kerralla tipahti yksi rima, kahdella seuraavalla pysyi kaikki. Tämä ei olisi ollut mahdollista vielä viime syksynä.

Tänään tottistelin Lykyn kanssa. Kevät on voittanut luisteluradat ja kenttiä alkaa paljastua. Ensin seuruutin ja huomautin painamisesta, naksulla merkkasin hyvät paikat. Tällä tuli sopiva väljyys. Jäävät teetin seuraavaksi. Kolmantena vähän uutena tuli luoksetulon pysäytys. Ensin Lykky tarjosi maahanmenoa, sitähän viimeksi hangella on harjoiteltu. Pian se hoksasi, että kannattaa seisoa. Vapautin niistä takapalkalle. Olisiko etäisyyttä ollut noin 8 metriä. Taskustani kaivoin vielä kosketusalustan, mihin Lykky heti hyppäsi etujalat ojossa. :) Siirrän sen taas ylösmenokontaktille, jotta saan niitä muistuteltua.

Ostin naksutinkirjan. Kotihommina on treenattu pannan päähän laittamista. Pyörähdyksiä molempiin suuntiin olen jatkanut uudella innolla. 

Ristikkäisten jalkojen nostoja jaksetaan jo 19 per puoli. Siinä alan mennä jo laskuissa sekaisin. ;)

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Agilitya ja tottista

Autoilu sirittää sen verran vasempaan jalkaan, että peruin tänään Lystin agilitykisat. Sen sijaan ajoin kentälle treenaamaan. Tein aina yhden ohjaussysteemin per koira ja sitten vaihdoin koiraa. 

Tein ensin samaa kuviota kuin viimeksi:


  • Ohjasin kuvion molempiin suuntiin. Ensin valssasin käännöksen, sitten kiersin olkapäällä. Lysti kääntyy olkapäällä vähän paremmin (mutta sillä ei vaihdu ohjauspuoli). Lykky ei tiputtanut yhtään rimaa. Viimeksi ohjasin jotenkin löllösti, nyt juoksin itse napakasti, sekin ehkä auttoi. 
  • Harjoittelin 1. ja 2. hypyllä 180 asteen käännöstä ohjaten joko valssilla tai jaakottamalla. Lykky kääntyi nyt yhtä pienesti kuin ennen, annoin tosin merkin aiemmin, ei silti kieltäytynyt. Lysti tekee isommat kaarrokset. 
  • Kolmantena harjoittelin takaakierto-päällejuoksut kolmella rinnakkaisella esteellä. Molemmat olivat erheettömiä. Kerta riitti tätä per suunta.
  • Neljäntenä ohjasin saksalaisittain (?), siis takaakierto-päällejuoksu-persjättö. Kummatkin menivät hyvin. Lystillä testasin, kuinka kaukaa voin laittaa takaakiertoon ja kyllä se parista metristä menee - pitää muistaa kokeilla raja joskus.
  • Molemmilla katsoin pakkovalssit - ok.
  • Lystillä kokeilin vielä tuloa vastakkaiseen käteen, ts. sylkkäriä tai poispäinkäännöstä - tätä täytyy harjoitella vielä, tuntuu tönköltä.
Tottistelin Lykyn kanssa:
  • Jäävissä eka maahanmeno unohtui, sitten muisti - hyviä tuli juoksustakin. Istuminen ja pysähtyminen ekoilla oikein, teetin seisahtumista juoksustakin.
  • Luoksetulo hieno!
  • Seuraaminen käärmeuralla ja volteissa eri vauhdeissa hyvää. Kun oli painaa, pidin lelua vasemmassa kädessäni, sillä L irtosi jalastani. 
Hyvä mieli jäi!

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Lystin vieheleikki

Alla on videoituna Lystin vieheleikki. 

Lystillä ei ole ikinä ollut kunnollista puruotetta tai rauhavaihetta. Olen leikittänyt sitä vieheellä tammikuun lopulta alkaen, kuten Lykkyäkin. Aluksi Lysti leikki hyvin levottomasti, viskeli ja nyhti lelua, keskittyi sen hajottamiseen, hyppi minua päin ja sitoi etujaloillaan jalkojani.

Viime viikolla se alkoi vetää lelusta kunnolla, raahasi minut hankeen 15 metriä, vaikka pistin täysillä hanttiin. Nyt samanlaista vetoa ei syntynyt alustasta johtuen, hankeen upotessaan Lysti ei saanut tukea ponnistuksilleen.

Samanlaista luovutusta ei vielä tule kuin Lykyn kanssa. Oletan sen johtuvan siitä, että Lystin saalistusketju on puutteellinen. Edelleen Lysti sitoo, mistä en pidä (tapaturmariski). Lisäksi Lysti haluaa katkaista lelun joustavan "kaulan", mitä yritän videolla estää. Muuten se saa leikkiä haluamallaan tavalla. On mielenkiintoista seurata, kuinka leikki kehittyy ja miten se alkaa näkyä vireenhallinnassa.

Videon alussa treenaan paikoillaan pysymistä agilityn lähdöt mielessäni. Lysti pysyy paljon paremmin kuin edellisellä kerralla. Videolla "vapa" on siksi noin koholla, jottei valkea naru takertuisi jalkoihin.

Tarpeeksi temuttuaan Lysti tulee aina rauhoittumaan vierelleni. Se tuntuu hyvältä.



Video (c) EJP

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Lykyn viehevideoita

Tasapainoilimme tarkkaa reittiä pitkin pellolle. Jalan täytyi osua tarkasti yhden naisen tekemän polun jalanjälkeen, muuten humpsahdimme puolimetriseen hankeen. Olimme kuin Viisikossa, missä lapset kulkevat tarkkojen koordinaattien mukaisesti välttääkseen tipahtamisen suohon tai mereen, mistä laskuvesi on kivien "noustua" pinnemmaksi paljastanut salaisen polun. Meiltä puuttui vain eväskori. ;) Emme kauhoneet lunta kengistä turhaan: poika tallensi videolle vieheleikkiä.

Vesileimasta huolimatta (c) EJP

Leikkipaikka oli tallaantuneempi, mutta sen ulkopuolella koirat upposivat hankeen, mikä vaikutti myös leikkiin. Tässä *KLIK* on Lykyn osuus. Se on koostettu 10 min äänitteestä. Tammikuussa ensimmäisellä kerralla *KLIK* lelusta luopumiseen kului 50 min, nyt 42 sekuntia. Hommassa on edelleen työstämistä, en saa Lykkyä tarpeeksi levolliseksi lelun liikahdusta odottaessaan. Tavoite olisi, että koira katselisi muualle ikään kuin leikittämisen toivon menettäneenä. Fleecelelu täytyy vaihtaa paksummaksi, tuosta koirat eivät saa kunnon puruotetta. Sitä edellisen Lysti puri rikki.

Lykky odottaa lihakset jännittyneinä lelun liikahdusta. (c) EJP

P.S. Jaksavimmille lukijoille on tästä *klikkaamalla* bonus-track, mistä näkee kuinka totista ja oppikirjamaista touhu todellisuudessa on. ;) Lystin videon laitan heti, kun saan sen työstettyä.

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Kesä tulee, etkä mahda mitään

Tottistelut


En ole unohtanut kokonaan tottistelua. Lykyn kanssa treenattiin lauantaina agilitykisojen lomassa patoamista ja seuraamista. Sunnuntaina harjoiteltiin jääviä ja seuraamista eri tempoilla ja kuvioilla pyörätiellä. Hienosti se keskittyy!

Vieheleikki


Eilen vieheleikitin molemmat. Lykylle sain Marialta lisäneuvoja. Ongelmaksi alkoi muotoutua, että lelun luovuttamisen jälkeen Lykky ei jaksanutkaan rauhallisesti odottaa, vaan alkoi härkkiä lelua. Tämän Maria selitti johtuvan siitä, että tavallaan koira käskee minua liikauttamaan lelua, mihin tepsii kieltäminen, mikä lisää hallintaa. Niinpä kielsin Lykkyä törkkimisestä. Koira katsoi ensin, miten voin muuttaa sääntöjä kesken leikityksen, mutta muuttui. Rauha palasi leikkiin ja sain lisättyä lepoaikaa merkittävästi, totuutta venyttämättä sanoisin, että noin 45 sekuntiin. Videoin lisää, kunhan saan pojan houkuteltua hankeen seisomaan.

Leikitin myös Lystin. Siitä kuoriutui varsinainen peto. Jouduin korjaamaan käsityksiäni sen taisteluhalusta. Täytyy myöntää, että avantoon tipahdettuani tuntisin oloni turvalliseksi, jos Lysti olisi kiskomassa kaulaliinasta. Se nimittäin riuhtoi lelua niin lujaa, että jouduin kääntämään selkäni ja tukemaan vieheen varren lonkkieni eteen, jotta jaksoin pitää kiinni. Lysti kiskoi niin sinnikkäästi, että sai raahattua minut askel askeleelta hankeen noin 15 metrin matkan. Olin pöyristynyt ja hikinen! Sitten treenattiin agilityn lähdössä pysymistä viehehäiriöllä. Muutaman kerran Lysti menikin vipuun, joten jatkamme harjoituksia. Lopuksi leikimme "normaalisti". Siinä missä Lykky luovuttaa lelusta maaten minusta parin metrin päässä, Lysti tulee seisomaan lelu suussaan reiteeni kiinni. Siinä se rauhoituttuaan hellittää otteensa.

Agility


Tänään ajoin agilitykentälle Lykyn kanssa. Kenttä on käytännössä sulanut ja kuivumassa hyvää vauhtia. Siis ihanaa, että treenaaminen taas helpottuu! Tein 4 hypyllä juttuja. Jokaisen osion jälkeen Lykky huilasi takakontissa.

  • Hyppytekniikkaa otin rimat 12 ft välein, juoksin rinnalla molemmin puolin - ok
  • Sama rimat 16 ft välein, osa hypyistä vähän pois linjasta tai viistosti, molemmin puolin tämäkin - ok
  • Perusohjausta, koska koira kisoissa kielsi vastaavassa kuviossa:
    • Ensin ylempi kuvio ohjaten hidastamalla ja kääntymällä, molempiin suuntiin
    • Sama kuvio valssilla 
    • Sitten alempi kuvio takaakierto-päällejuoksuina (neliönumerointi) molempiin suuntiin. Tässä Lykkyä piti aluksi auttaa lelulla, muuten se kiersi koko hypyn. Lisäksi minun täytyi olla ajoissa. Eteneminen vasemmalle oli hankalampaa kuin oikealle. Näitä on treenattava. 
    • Sama alempi kuvio slalomina (mustat ympyrät) molempiin suuntiin


Koska Lykky on alkanut kääntyä löysemmin kuin ennen, tein lopuksi vielä valssilla ja jaakotuksella tiukat käännökset kaksi per puoli, osasihan se.

Yksi rima tipahti toistuvasti, se oli muita korkeammalla 65 cm:ssä ja maa alla aika pehmeää. Tämän otatin aina uusiksi ja pysyi se lopulta.

***

Lopuksi laitan yhden sunnuntaisen kuvan. Minulle on ainakin kaksi valmentajaa huomauttanut, että Lysti hyppää rohkeasti. Siltä näyttää:

(c) Jere Pätäri

Kuva on jatkoa edellisen postauksen kuvasarjaan. Olen Lystin just työntänyt takaakiertoon ja valssaamassa taaksepäin pois edestä, jotta Lysti pääsee kepeille. Emme osuneet toisiimme. :) Zoom latistaa syvyyssuunnan etäisyyttä, joten kuva näyttää vähän hurjemmalta, mitä tilanne todellisuudessa oli. 

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Valokuvia

Jere Pätäri sattui eilen kameransa kanssa kisoihin. Alla on hänen ottamiaan kuvia. Kiitos Jere!!!

Eka radalla Lysti tulee putkesta.
Katson kontaktia tarkasti.

Lysti ottaa puomin kontaktin - seisotaan molemmat, peli on jo menetetty.

Toisen radan täpärä paikka: hyppy on hypätty takaakiertona A:lle
päin, saan vielä Lystin kääntymään u-putken vasempaan päähän.

Äskeiseltä putkelta tullaan takaakiertohypylle, olen myöhässä. Ehdin kuitenkin
valssata alta pois ja Lysti pääsee pujottelemaan.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Once upon a time

- "Hyvää huomenta kaikki koiraurheilun ystävät täältä studiosta. Tänään kisataan agilityssa ja paikalle on saatu pitkästä aikaa Melkoranta. Ole hyvä, Melkoranta, miltä siellä näyttää?"

- "Hyvää huomenta minunkin puolestani kaikille. Kaunis keväinen päivä on valjennut. Lysti starttaa lähtönsä noin viidentenätoista koirakkona. Sieltä he tulevatkin. Lysti näyttää rauhalliselta. Omistajansa haukuttaa sen ja käskee maihin ja ihme, Lysti pysyy harvinaisen hyvin. Ohjaaja kutsuu kahden ensimmäisen hypyn yli suoraan u-putkeen. Putkesta heti seuraavaan u-putkeen ja Lystihän tästä pitää. Ohjaaja juoksee seuraavan hypyn toiselle puolelle ja ohjaa Lystin kepeille. Lysti hakee kepit hyvin, ohjaaja ottaa sivuttaisetäisyyttä ja juoksee edellekin, jotta ehtii taas ohjata seuraavan hypyn takaa ja kääntää koiraa kohta 180 asteen mutkaan. Mutka selvitetään, samoin päällejuoksu ja nyt tullaan keinulle. Lysti hyppää pois vasta keinun paukahduksesta, joten tuomarin käsi ei nouse. Siitä u-putkeen, valssi hypylle ja A:lle. A:n alastulolta Lysti hyppää väärälle hypylle. Ohjaaja on myöhässä kuin resiinalla pumppaisi ja Lysti pendolinona meni jo. Voi elämän kevät! Siinä sitä ollaan, se on hylkäys! Ohjaaja jatkaa loppurataa, hyppy, takanaleikkauksella muurilta käännös hypylle ja puomille. Puomin alastulolla hän seisottaa Lystiä hetken, siitä vielä pussiin ja maaliin, nnnäinnn. Ohjaaja iloisesti leikittää koiraansa ja lähtee kävelylle. - No nyt he kävelevät autolle, hän juottaa Lystille Gefilus-piimää, hörppää itsekin tölkistä ja lampsii luokseni.  No miltä tuntuu?"

- "No voihan **ttu, siis suoraan sanoen *piip* *piip*. Ei kai sulla ole mikki päällä? Aijaa, sekin vielä, niinpä tietysti. Me ei ikinä onnistuta. Näin sitä punnitaan ohjaajien hermot ja minulla ei selvästikään niitä ole. Ei saisi hetkeksikään herpaantua, koska heti käy näin. Ei pitäisi olla iso homma ohjata kunnolla reilu puoli minuuttia, mutta on näköjään niin vaikeaa. Lysti oli vielä hyvässä iskussa, ideaalivireessä, lähdössä harvinaisen tyyni ja otti kontaktitkin hyvin, A:lta ehkä vähän varasti, en ehtinyt tehdä valssia ja sinne se hyppäsi väärään suuntaan. Vielä valkkasin A:lta sen puolen, että hyppäisi oikeaan suuntaan, jos kiirehtii, mutta ehkä rintamasuuntani siksi näytti väärään tai jotakin sellaista. Se ärsyttää eniten, että muuten oli niin hyvän tuntuinen rata. Ei näitä meille niin kamalasti kerry ja juuri siksi olisi tärkeää onnistua silloin, kun on nolla tarjolla. Eihän kukaan enää usko, jos sanon, että oli nolla taas lähellä."
- "Jätetään ohjaaja vielä jäähdyttelemään ja odotellaan seuraavan radan alkua."

- "Nyt tulee lähtöön Lysti. Se näyttää vähän pelokkaalta ja pälyilee taaksensa. Ohjaaja yrittää haukuttaa, eikä ensin Lystiltä haukku irtoa, mutta sitten koko hallissa kajahtaa kumea HAU ja koko koiran rohkaistuu. Tästä ohjaaja pyytää Lystin makuulle, ja hyvällä ilmeellä, oikeaan suuntaan tarkkaavaisena koira käy makuulle. Ja nousee seisomaan, ohjaaja käskee uudelleen maihin. Röyhkeän oloinen koira nousee taas ja vielä ohjaaja käskee koiransa alas, joka tottelee. Nyt käy Lystille kutsu ja sieltä tullaan karvat hulmuten. Heti toisella valssin merkkaus ja miltei takaperoinen käännös U-putkeen. Sieltä hyppy, mitä ennen ohjaaja huutaa "kiipee" ja A:lle, minkä ylösmenon molemmin puolin on putken päät. Lysti tekee työtä käskettyä, kuuntelee kontaktikomennon ja pysähtyy A:n alastulolle, nyt on koira kuulolla. Tästä hyppy, hyppy, takaakiertoon törkkäisy ja seuraavakin vähän takaa, päällejuoksu ja puomille. Ohjaaja huutaa Lystille "osu" pariin kertaan ja Lysti pysähtyy alastulolle. Nyt näyttää hyvältä. Tästä hypylle takaakierto ja valssi, millä kääntö A:n alla olevaan putkeen ja tämän jälkeen takaakierto hypylle ja valssilla kepeille. Lysti pujottelee varman tuntuisesti, tämän jälkeen hyppy, jota ennen vähän jarrua koiralle, koska heti käännytään loppusuoralle. Siinä iso okseri, jonka Lysti hyppää puhtaasti ja keinu, jota nyt jännätään. Lysti loikkaa vasta keinun kolahduksesta, tuomarin käsi ei nouse. Ohjaaja jää jälkeen huutaen koiralleen "Menemene!", Lysti kiittää, painaa korvat luimuun ja kiihdyttää epäröimättä, jatkaa suoraan renkaan läpi ja vielä maalihypyn ja SE ON SIINÄ! Se on nolla! Yleisö taputtaa ja pari ohjaajan kaveria huutaa onnittelut. Kyllä on iloisen näköinen ohjaaja ja Lysti saa iloiset leikitykset. Antaa parin tehdä taas rutiininsa ja haastattelen sitten lisää."

- "No nyt on eri ilme?"
- "No niin on. On tämä ihan hullua. Eka radan jälkeen ajattelin, että ei ne nollat tekemättä tule ja minun täytyy ohjata herpaantumatta jokainen paikka. Lysti säikkyi radalle tullessaan kopin vierestä kuulunutta kumahdusta ja oli siksi nuupean näköinen. En meinannut saada sitä haukkumaan, mutta sitten kun se vihdoin haukahti, sen koko olemus muuttui toisenlaiseksi. Sillä tohdin vaatia siltä pysymistäkin. Kamala olo iski kolmantena olleen putken jälkeen, hetkeen en muistanut minne rata jatkuu. Sitten silmäni sattui neloshyppyyn ja tajusin huutaa Lystille "kiipee". Tämän jälkeen ei blackouteja tullutkaan, onneksi. Kontakteja jännäsin ja otin ne jämäkästi. Toivottavasti jatkossakin Lysti jatkaa keinulla nykyistä linjaansa, että lähtee vasta laskeutumiskolahduksesta - siitä ei tule virhettä ja on samalla nopein suoritustapa. Loppusuorasta olen ylpeä, noita loppuirtoamisia ei olla harjoiteltu aikoihin, mutta niin vaan Lysti irtosi, haki renkaankin. Ehkä viime viikon pk-kentän eteenmeno-hömpöttelytreeni auttoi."

- "Miten tästä eteenpäin?"
- "Iso kivi on tipahtanut harteilta. Yritin olla ottamatta paineita SM-nollien keruusta, mutta väkisinhän se takaraivossa kyti, kun tavoite oli niin lähellä. SM-kisat on sitten ihan oma juttunsa, kaikenlaista estettä voi tulla, mutta murehditaan niitä juttuja sitten."

- "Onko musiikkitoiveita?"
- "Joo, tietysti. Mulla oli mielessä parikin, mutta päädyn Mark Knopflerin Storybook Love -kappaleeseen *KLIK*. Onhan se liian romanttinen ja lapsellinen ja ihmisille tarkoitettu, mutta pidän Willy DeVillen upeasta lauluäänestä. Lisäksi minusta se sopii teemaan, siis jotenkin siihen, että en olisi agilitya aloittaessani ikinä uskonut, että joskus ollaan tässä pisteessä. Jos joku ei tiedä, voi lukea täältä ja täältä millaista se oli."

- "Laitetaan tuo kappale soimaan. Mainittakoon vielä, että pari alitti ihanneajan 8.5 sekunnilla, sillä sijoitus oli 8., kilpailijoita oli 42. Kärjelle eli Niina-Liina Linnalle he jäivät vajaa 5 sekuntia."

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Lykky agilitykisoissa

Viimeksi olen Lykyn kanssa kisannut agilityssa viime syksynä. Treenattu on sittemmin noin kerran viikossa, mutta joulukuu ja osa tammikuusta pidettiin taukoa. Painopiste on ollut hyppytekniikassa, perusohjaamisessa, esteiden itsenäisessä hakemisessa ja kontakteissa. Seikkailu juoksukontaktien maailmassa päättyi 2on2offin voittoon, koska ilman niitä koira sinkoilee ja lentää vailla itsesuojeluvaistoa. 

Ensimmäinen rata oli hyppäri. Kahden hypyn kautta käännyttiin u-putkeen, mistä kepeille. Keppien takana usean metrin päässä oli putki. Ajattelin, että Lysti voisi sen lukita, mutta ei Lykky. Oletin väärin: Lykky sujahti putkeen eikä kepeille, joten hylkäännyimme. Lopussa kolahti vielä muurin palikka, mutta muita virheitä ei tullut.

Agilityradalla tapahtui muutama juttu. Ensinnäkin helpossa 180 asteen käännöksessä erkanin vähän liian aikaisin ja Lykky kiersi. Sitten tuli putki, mistä eka kerran rata jatkui keinulle ja toisella kertaa kepeille. Lykky sujahti toisella kertaakin keinulle eli hylkäännyimme, en vain ohjanut tarpeeksi jämäkästi, vaikka tiedostin ansamahdollisuuden. "Muita" virheitä sillä radalla ei tullut. Takana leikkaaminenkin onnistui, ei sitä turhaan olla harjoiteltu. 

Miinukset
  • Minulla on asenneongelma. Ykkösluokan radat näyttävät ja tuntuvat helpoilta, joten minun on vaikea asennoitua ohjaamaan ne tarkasti. Lisäksi agility Lykyn kanssa tuntuu iloiselta humputtelulta, koska vasta "aloittelemme" uraamme, mikä ei yhtään paranna paneutumistani.
  • En osaa vielä ohjata Lykkyä. Ennakoin väärin sen irtoamiskyvyn: haki putkeen, vaikkei pitänyt eikä irronnut muurille, vaikka luulin niin tapahtuvan.
  • Pyrin ohjaamaan tyynesti ja rauhallisesti, mikä tänään näkyi valitettavasti juoksunopeudessani, jäin Lykyn jälkeen. Tällaista ei olla treenattu kuin takana leikkaamisissa, mutta ei näin yleisellä tasolla, koska yleensä pyrin koiraa edelle. Toisaalta varoin tietoisesti vedättämästä, jottei vire nousisi hallitsemattomaksi, kontaktit paukkuisi ja rimat lentelisi. Olin liian varovainen. Tähän varmaan löytyy tasapaino kisaamalla lisää.
Plussat
  • Lykky ei varasta lähdöstä. Aivan luksusta! Kunpa en sitä pilaisi.
  • Se ottaa kontaktit kuten on opetettu - jopa ylösmenot, joilla uumoilin ongelmia, koska niitä ei olla juuri treenattu.
  • Eka radalla kalahti jalka muurin kalikkaan, muuten kaikki rimat pysyivät. :)
  • Lykyn vire oli optimaalinen, se tuntui nopealta ja kuuliaiselta.
  • Tuolla kisapaikalla oli hienosti rauhoitetut lähtö- ja maalialueet. Toisiin koiriin Lykky suhtautuu välinpitämättömästi, ellei toinen rähähdä aivan vieressä.
  • Minulle jäi valtavan hyvä mieli. Perusta tuntuisi olevan kunnossa, nyt vain otan itseäni niskasta kiinni ja alan ohjata tarkasti ja jämäkästi. 

torstai 4. huhtikuuta 2013

Agilitya ja tottelevaisuutta

Eilen kävin koirieni kanssa hallissa. Toivon niin, että oman seuran kenttä jo sulaisi, helpottaisi treenaamista huomattavasti. Tein kahdenlaista rataa: 

Toisessa oli suora putki ja 6 kepin pujottelu vierekkäin keskellä rataa, niiden ympärillä ringissä erilaisia hyppyjä: okseri, pituus ja tavalliset hypyt. Näillä teetin erilaisia kuvioita. On nämä silkkikuonot vaan niin erilaisia ohjata, yhdessä käännöksessä Lystille oli viskileikkaus parempi, Lykylle niisto jne. 

Rimat Lykyllä pysyivät muuten, mutta yhdessä hätäisessä kohdassa tiputti. Tästä käskin maihin, sitten hyppi puhtaasti, myös alla olevan harjoituksen.

Toinen oli kontaktirinkula, tavoitteena saada koirat hyvään vireeseen ja parantaa Lykyn estehakuisuutta. Keinu, A ja puomi sijaitsivat eri sivuilla, yhdessä mutkassa oli mutkaputki, muissa hypyt. Näillä sain Lystin kiihdytettyä kisavireeseen, mikä näkyi siinä, että loikkasi A:n alastulon iloisesti häntä tötteröllä haukkuen, torujen kera otimme uusiksi. Lykyllä oli kahdesti puomin ylösmeno siinä ja siinä. En ole aikoihin muistuttanut niistä kosketusalustalla ja sen huomaa. Lopuksi Lykky pujotteli 12 keppiä, kesti takana leikkaamiset molempiin suuntiin. Max kerran viikossa treenit on liian vähän, ehkä ensi viikolla on eri tilanne.

Tänään tottistelimme. Pk-kenttä sulaa kovaa vauhtia, siellä on jo paljon sulia alueita, jotka ovat kosteita, mutta lätäköitä ei ole. Enemmistö pohjasta on vielä sohjoa ja lunta, mutta liukkaalta nekään kohdat eivät tunnu.

Lystin kanssa harjoittelimme hyvän mielen (?) tokoa: luoksetulon pysäytykset x 2 (niissä se on hyvä), kaukokäskyt, hyppy avo-tyyliin ja eteenmeno lelulle. Paikalla pysymistä harjoiteltiin niin, että haukutin Lystin, käskin istumaan, lähdin lelua heilutellen juoksemaan, palautin koiran istumaan, lähdin uudelleen jne. Kesti se lopulta paikoillaan. Turhauttaa silti - tiedän, että vaikka se treenissä kestäisi paikoillaan, agilityn lähtöön taito ei ikinä kanna.

Lykyllä teetin ensin jäävät: maahanmeno ok, istuminen ok, pysähtyminen vasta toisella ok. Tämän jälkeen pysähtymiset myös juoksusta ok. 

Harjoittelimme sitten noutoa. Tasamaanoudossa se oli kapulalla varsin raju, nosti vauhdissa huolimattomasti, kapula lensi metrin, koira jarrutti ja liukui silti vielä metrin kapulan ohi, nappasi sen hampaisiinsa, palatessaan törmäsi minuun. Ihme, hehheh. Toisella oli parempi. Hyppynouto oli nyt ihan ok, takaisin tullessa hihkaisin "hyppy". Ei kiertänyt estettä. Eka kerralla tuli vinottain eteen ja pureksi kapulaa, korjasin eteen ja silitin kuonoa, jotta ote rauhoittui. Toinen ja kolmas olivat taas parempia. Leikitin kapulalla ja otin sillä rauhaan eteeni. Sen se osaa. Pitää tehdä niitä enemmän. 

Eka nouto muistutti tätä.

Lopuksi vein lelun Lykyn kanssa kentän päätyyn ja sinne eteenmeno, toinen samanlainen. Kolmannella kerralla Lykky odotti autossa, kun vein lelun. Tämä lelu sille piti näyttää, että juokse tuonne. Lähti se sitten lujaa. Tähän lopetettiin.

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Haasteita

Vastaan kahteen haasteeseen, onneksi niitä ei haastemies kiikuttanut. Ensimmäisen lähetti jo hyvän aikaa sitten Heidi ja toisen tuoreesti Sirkku. Tämä systeemi on ilmeisen suosittu, koska kiertää edelleen, mutta minusta näihin on yhä kiva vastailla. Kiitän siis haastajiani!
  1. Mikä on ensimmäinen lemmikkisi? - Valkoinen maatiaiskissa Mikki. Isä pelasti sen työmatkallaan lopetukselta ja toi pahvilaatikossa kotiin.
  2. Jos saisit muuttaa jonnekin, minne? - Suomessa pysyisin, mutta muuttaisin puhtaan veden rannalle paikkaan, missä koirilla olisi tarpeeksi omaa lääniä juosta.
  3. Haluaisitko lisätä jotain elämääsi? -  Ottaisin yhden kivuttoman yön.
  4. Mikä ammatti olet/haluat olla? - Haaveammattini oli lentokapteeni. Sitä minusta ei tullut likinäköisyyden vuoksi. Olen nykyisin toisessa toiveammatissani ja pidän työstäni.
  5. Haluaisitko jonnekin ulkomaille, minne? - Islannissa olisi kiva käydä.
  6. Haluaisitko sisustaa kotisi/huoneesi uusiksi? - Olen tyytyväinen nykyisin.
  7. Mikä on paras elokuvasi? - Jos tarkoitetaan suosikkielokuvaani, yksi on Englantilainen potilas.
  8. Haluaisitko tavata jonkun näyttelijän, minkä? - Ralph Fiennes voisi olla kivaa seuraa. :)
  9. Mikä on lempilaulajasi? - Näitä on monta, lähtien matalaäänisistä blues-laulajista toiseen ääripäähän, jota voisi edustaa vaikkapa Haloo Helsingin laulajatar.
  10. Oletko koskaan käynyt ulkomailla, missä? - Olen matkustanut kymmeniä kertoja ulkomaille, Eurooppaan, Afrikkaan ja Aasiaan.
  11. Oletko elämääsi tyytyväinen? - Olen opetellut olemaan tyytyväinen nykyhetkeen, juuri tähän hetkeen, jossa nyt hengitän, koska historialle en mahda mitään ja tulevaisuus on tuntematon. Tämä on ns. mindfulnessia = tietoisuustaitoja. Taito vaatii muistuttelua säännöllisesti, koska elämä olisi voinut viedä toisinkin.
  1. Koiramaailman suurin miinuspuoli? - Sellaisten koirien lisääminen, jotka perimän perusteella eivät paranna rodun tilaa, esim. joilla on lähisuvussa tai useilla sisaruksilla merkittäviä puutteita luonteessa ja/tai terveydessä. Toivon siksi, että pennunostajat osaisivat penkoa myös vanhempien sisarusten tulokset Koiranetistä ja rotujärjestöjen sivuilta, jotta tietäisivät mitä riskejä ovat ottamassa. Jos joku ratsastaa pelkällä agilitymenestyksellä, kävisin tapaamassa koiraa, koska agilityssa saattaa heikkohermoisempikin pärjätä johonkin saakka. En tarkoita tällä kirjoituksellani Lykkyä, mutta yhdestä toisesta koirasta on tulossa täti. 
  2. Jos olisit koira, millainen olisit? - Ex-agilitykoira, joka urallaan kiihtyi nähdessään ohjaajallaan numerolapun ja keksi omia ratojaan yleisön iloksi. Spondyloosin takia pelkäisin päivää, jolloin omistajani näyttäisi itkuiselta, tarjoaisi herkkuja ja veisi agilitykentälle rallaamaan.
  3. Mikä on suurin tavoitteesi koiraharrastuksessa / yleensä elämässä koiriesi kanssa? - Lystin kanssa tavoite olisi päästä starttaamaan SM-agilitykisoissa, jotta voisin lämmitellessämme sanoa: "En olisi ikinä uskonut, että päästään tänne saakka." Lykyn kanssa suurin tavoite on osata hyödyntää sen monipuolista potentiaalia vietit halliten.
  4. Mikä olisi hienoin asia, jonka voisit kokea koiriesi kanssa? - Olen muutaman kerran kokenutkin. Se on yhteenkuuluvuuden tunne tyytyväisen oloisen koiran kanssa, mikä tulee esim. Lystin kanssa agilityradan maalissa. Lykyn kanssa koen samaa, kun se täydessä kontaktissa seuraa tohkeissaan sivullani. Joskus ilahdun, kun saan Lystin rentoutumaan ja luottamaan minuun, vaikka se on jotakin asiaa pelästynyt kovasti, mutta tämä ei toteudu tarpeeksi usein. Arvostan joka kerta tilannetta, kun makaan olohuoneen lattialla koneen äärellä ja koirat tulevat kiinni minuun nukkumaan tyytyväisinä huokaisten.
  5. Mikä on sinussa parasta koiranohjaajana? - En tiedä mitä muut tähän sanoisivat. Etsin tietoa. Yritän analysoida tilanteet aina niin päin, että itse olen tehnyt mokan ja tahdon selvittää miksi koira tekee kuten tekee. Inhoan asennetta, joka halveksii koiran älykkyyttä. Oletan koirien olevan monissa asioissa paljon ihmistä edellä, onhan niiden aistit, reaktionopeus, kyky toimia laumassa ja kehonkielen tulkinta monta kertaa ihmistä parempia. 
  6. Mikä on mielestäsi tärkein koiranohjaajan ominaisuus? - Kärsivällisyys.
  7. Kärsitkö kroonisesta pentukuumeesta? - En todellakaan. :D
  8. Minkä ominaisuuden voisit koirastasi antaa pois ja minkä haluaisit tilalle? - Lystiltä voisin luovuttaa ääniarkuuden, tilalle voisi tulla tasaisempi hermorakenne. Lykyltä voisin antaa pois rimojen tiputtelun ja ottaa tilalle rimavarmuuden.
  9. Mitä samaa tai erilaista löytyy koiristasi ja sinusta? - Kyllä me kaikki sytytään tarvittaessa nopeasti, inhotaan tuntemattomia ovikellon soittelijoita ja tykätään juosta vapaina. Lystissä ja minussa on varmaan paljon samaa, Lykky suhtautuu maailmaan paljon ennakkoluulottomammin ja pelottomammin.
  10. Maailman kaunein koira? (kuva tai miksei kuvauskin) - Tyytyväinen ja hyvärakenteinen koira. Kuvat ovat alla. ;)
  11. Mitkä kolme sanaa kuvaavat koiraasi parhaiten? - Lysti on hienotunteinen, varovainen ja uskollinen. Lykky on saalisviettinen, tarkkaavainen ja asialleen omistautuva.

Suosikkikuvani Lystistä, noissa silmissä näkyy vahvuus ja lempeys yhtä aikaa.

Lykky

Minun kuuluisi valita uudet haastettavat, mutta jätän kysymykseni kaikille avoimeksi. Alla on 11 uutta kysymystä, joihin heidän (halukkaiden) tulee vastata omassa blogissaan. Tämän jälkeen he valitsevat uudet haastateltavat, linkittävät heidät postaukseensa ja keksivät uudet kysymykset. Henkilöä, joka haasteen on heittänyt, ei saa kuitenkaan haastaa.
  1. Millaisessa tilanteessa olet ollut kuolla nauruun koirasi kanssa?
  2. Mikä on arvokkainta, minkä koirasi on tuhonnut?
  3. Mistä olet ylpeä yhdessä koirasi kanssa?
  4. Minkä rotuinen koira olisit?
  5. Panta vai valjaat?
  6. Mistä pidät eniten koirassasi?
  7. Mistä periaatteesta tai ideaalista olet tinkinyt tai luopunut koirien kanssa eläessäsi?
  8. Mistä haaveilet koiriesi kanssa?
  9. Mikä on ihmeellisin paikka, mistä olet löytänyt koiran karvoja?
  10. Mistä koirasi kanssa tapahtuneesta kerrot keinutuolissa vanhainkodin robottihoitajille?
  11. Mitkä koulutusmetodit tai kouluttaja on antanut sinulle eniten ahaa-elämyksiä?

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Uusi panta

Oli tarkoitus käydä tänään treenaamassa, mutten sitten jaksanutkaan. Heräsin myöhään. Agilityn hyväksi olen sen verran tehnyt, että tutustuin Sagin kisajärjestelmään. 

Lykylle tilasin uuden pannan vähän aikaa sitten. Lykky oli pentuna harmaa. Osa malinoiseista on kauniin ku*enkeltaisia. Ehkä voisin kohdata totuuden, että Lykyllä sävy on syvä.

Lempeä Lykky
Tarkkaavainen Lykky
Vielä tarkkaavaisempi
Kenraali?
P.S. Koulukaveri löysi yhtäläisyyttä tämän kanssa.