Mukaan lähti kyllä Lystikin. En uskaltanut jättää sitä kotiin, jos kisat venyvät.
Eka rata oli Mätön hyppäri. Se oli täynnä mukavan kiemuraista s-mutkaa. Sain ohjattua Giblin yhden mutkan pitkäksi, mistä kielto ja myöhemmin keppivirhe, koira otti sisäänmenon jälkeen 2 keppiä kerrallaan. Ehkä itse kiirehdin. Muita virheitä ei tullut. Viskileikkauksen Gibli luki tarkasti.
Toinen rata oli Mätön agilityrata. Siinä oli heti alkuun pari takaakiertoa, joiden jälkeen linja vei hypyn ohi. Siinä yliohjasin Giblin ohi hypyn ja takana olevaan putkeen. Siinä oli muillakin ongelmia. (Tämä aina helpottaa.) Mutta: etukäteen harkitsin myös takaa ohjaamista, niin olisi kannattanut tehdä. Muuten rata oli hyvä: rimat, kontaktit ja kepit. Lopun kepeille menosta olin erityisen tyytyväinen. Sain Giblin vielä viimeisimmän hypyn ohi, katsoinkin rataantutustumisessa, että pitää olla tarkka, mutten ollut. Gibli olisi ansainnut paremman ohjauksen. Radan jälkeen ajattelin, että Gibliäinen osaa kaikki kisaamisen vaatimat elementit, mutta yhteistyö kaipaa yhteisiä kisakilometrejä.
Kolmas rata oli Kankaisen agilityrata. Rataantutustumisen jälkeen oli ainakin kaksi kohtaa, joista olin epävarma. Ensimmäinen oli jo toisen esteen kohdalla. Päätin kierrättää pyörittämällä kakkoshypyn siivekkeen ympäri, jotta pääsin keppien vasemmalle puolelle. Seuraavakin hyppy oli ongelma, halusin vaihtaa puolta. Päädyin erkaantumaan kepeillä reippahasti, joten sain Giblin hypylle ja itselleni etumatkaa hypyn jälkeiseen persjättöön ennen A:ta. Gibli oli kepeillä luottamukseni arvoinen. A:lla halusin olla oikealla puolella, jotta sain käännettyä paremmin sitä seuranneen hypyn siivekkeen ympäri A:n alle menevään putkeen. Sitten oli takaakierto ja kaksi valssia ennen puomia. Jälkimmäinen valahti. Puomilta hyppy, käännös ja keinulle. Keinulta suorempaa luukutusta parin hypyn kautta putkeen, takaakierto. Tässä oli kanssa mietinnän paikka, koska linja oli hankala. Päätin luottaa Giblin takaakiertotaitoihin eli edetä itse ja jättää hypyn hoitamisen koiran huoleksi, jotta sain etumatkaa. Gibli teki taas työtä käskettyä. Sain linjattua jotenkin kahdelle seuraavalle hypylle, vaikka edelleen meni vähän täpäräksi. Takaakierto ja lopun s-silmukat hoideltiin. Niin Gibli teki nollan ja sijoittui toiseksi! Se oli meidän eka nolla kolmosissa!
Parasta on se, että Gibli tuntui nopealta ja siksi olin myös ongelmissa kahdella ensimmäisellä radalla. Pitää alkaa ohjata sitä vähän kuten Lykkyä - siis miettiä ohjaamista myös takaa, joskus se on oikeasti järkevintä. Palkkauksessa kiinnitin huomiota rauha-vaiheeseen. Gibli on myös yllättävän kuuliainen, vaikka haukkuu lähdössä niin, että takahampaat näkyvät. Päivä oli ehjä (tuloksista huolimatta). Koira pysyi lähdössä, hyppi virheittä, pujotteli hyvin ja käyttäytyi kauniisti kisapaikalla, vaikka haastajiakin oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti