Meidän luottofysioterapeutti on äitiyslomalla, joten varasin meille uuden fysioterapeutin, jolla oli kokemusta, kaikenlaista koulutusta ja yhden agilityharrastajan Fb-suositus. Hajusta päätellen hoitohuoneessa oli vaikea kosteusvaurio. Tutkiminen oli lyhyt: "Onko ollut loukkaantumisia?" Sitten koira kyljelleen, ronskit otteet, vääntelyä, painelua niin, että koko koira hytkyi, ja kiepsautus toiselle kyljelle. Ei minkäänlaista varovaisempaa raajojen ojentelua tai taivuttelua, mitä fysioterapeutit normaalisti tekevät ja yleensä huomaavatkin jotakin, mitä itse en ole huomannut. Teki mieli sanoa hänelle, että älä nyt hajota sitä koiraa. Gibli alistui kohtaloonsa. Minä kuuntelin yksinpuhelua mm. erilaisista fysioterapeutin omista ja eläinten vaivoista eikä ole muuten ensimmäinen kerta. Tekisi mieli sanoa sellaisen lopuksi joskus, että sovitaanko, että sinä et kirjoita minulle laskua, niin minäkään en kirjoita sinulle. Ei Gibli linkuttanut pois tullessaan, mutta toivottavasti ei oikeasti hajonnut mistään ja ehtii toipua viikonlopuksi. Pesin homeen hajuisen koiran kotiin tultua. Tarkistin vielä, että oliko se ihminen oikeasti eläinfysioterapeutti. Anteeksi Gibli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti