Ulkoilua

Eilen kävin Lykyn kanssa rämpimässä umpimetsässä pimeän tullessa. En tajua miten se jaksoi vetää vielä autolle palatessamme. Olihan se juuri hyppinyt suojalumessa tunnin. Sieltä palattuani kävelin Lystin kanssa katuja pitkin. Metsään kyllä kuulun ja lumikengät on tilattu, pääsen vapaaseen umpihankeen. :)

Tänään aurinko pilkahti. Otin kameran koirien lisäksi metsään. Alla on kuvia, jotka klikkaamalla jälleen suurenevat (selvemmiksi ainakin omalla koneellani):

Kolmiokorvat

Lykky ottaa ilon irti

Miksi sinä hypit toiseen suuntaan?

Lykky omalla loikkareitillään

Oma selkäni: Fysiatrian poliklinikalla oli kontrolli. Jos jollekin on Lasequen koe tuttu, lukemat 50/50 kertovat karua kieltään. Ilmankos kintut tuntuvat jäykiltä. Hankikävelyä kannustettiin jatkamaan. :) Sain mukaani TNS-laitteen, minkä tuottamalla sähköllä on tarkoitus vaimentaa kipujani. Joitakin se kuulemma auttaa, toisia pahentaa - taidan kokeilla varovasti. Vehje on reilun kännykän kokoinen ja siinä on pidike, jolla  sen voi kiinnittää vaikka taskuun. 1.3. aloitan työt. En voi kauheasti itseäni loudata kipulääkkeillä ennen työpäivää, koska aivojen käyttö on suotavaa. Soittelen lekurille, jos ei onnistu.

Sairaalasta autolle kävellessäni tns-laitteen kera koko maailmani tuntui lysähtävän kuin taivaskuplasta olisi laskettu ilmat. Suihkussa pesin tiskiharjalla ja tolulla seinässä olevaa suihkuhanasysteemiä, johon oli kertynyt kalkkia ja ties mitä shampoon jämiä. Mullan maku suussani.