maanantai 9. marraskuuta 2015

Hajutaituruuden alkeet

Ilmoitin koirat verkkokurssille, jolla opetetaan etsimään tietty haju ja ilmaisemaan se. Molemmilla olen joskus ajanut jälkeä, Lykyllä totisemmin yhden kesän, mutta se on sittemmin jäänyt. Molemmille olen tehnyt useita esineruutuja ja esineet ovat hyvin löytyneet. Tämä oli sitä aikaa, kun ajattelin lähteväni koirien kanssa pk-uralle. Lisäksi Lysti on useampaan otteeseen kadottanut tossunsa metsikköön ja joka kerta jompi kumpi koira on sen löytänyt. Kantarellikoiraa olen aina toivonut, mutta taito on joka vuosi jäänyt opettamatta. Kävisi suppilovahvero- tai mustatorvisienikoirakin. :)

Eniten olen soimannut itseäni siitä, etten ole tarjonnut koirille kunnon vastapainoharrastusta hektiselle agilitylle. 

Tänään tuli ensimmäiset materiaalit. Tartuin heti toimeen. Ostin kaupasta 4 Piltti-purkkia banaaniomenasosetta. Vain 2 olisi tarvittu. Syötiin silti kaikki tyhjiksi. Lähtöhajuksi valitsin vaniljan. 

Tärkeänä pidetään tunnetilaa. Siksi Lykky sai aloittaa harjoitukset pediltään. Peti on tietty paikka matolla, mihin se rauhoittuu makaamaan. Lysti aloitti olohuoneen matolla. Aluksi koiralle naksuteltiin siitä, että se vaan haisteli yhtä purkkia. Tämä oli molemmille helppoa. Etenin vaiheeseen, missä koira haistoi ensin yhtä purkkia, missä oli vaniljaa ja etsi toisen, missä oli vaniljaa. Tämän toisen purkin jätin ensin lähelle, sitten vein toiseen huoneeseen. Naksautin, kun koirat tökkäsivät purkkia kuonollaan. Molemmille tehtävä oli selkeä jo ensimmäisellä kerralla. Ehkä sovelsivat pullonkaatotemppuun, jota kokeiltiin viime talvena? Ilmaisusta ei ollut vielä puhetta. Tätä treenataan viikko. Parasta on se, että molemmat ovat erittäin motivoituneita hommaan.


Ei kommentteja: